Tässä otsikossa keskustellaan JYPin ja farmijoukkue D-Teamin välisestä liikenteestä ja pohditaan kenen tulisi olla ylhäällä ja kenen alhaalla farmissa.
Aihepiirinä on siis käytettävissä oleva pelaajarinki ja sen optimaalinen hyötykäyttö. Näkökulma on täysin JYP-lähtöinen eli peruslähtökohtana on
ykkösjoukkueen maksimaalinen menestys. Tämä ei siis ole ketju sitä varten missä keskustellaan tai huhuillaan pelaajia D-Teamiin, vaan ketju jossa
pohditaan kenen kuuluisi pelata missäkin joukkueessa.
Aloitan. Minusta harjoituspelit ja erityisesti Kalpa-peli osoitti, että JYPillä pelinrakentelu-ongelma. Immosen poissaolo näkyi pahimpien pessimistien
kuvaamalla tavalla. Hyökkäyspään pelaajat saavat parhaimmillaankin vain näennäistä hallintaa aikaiseksi ja eikä maalipaikkoja saada rakenneltua. Kyse ei ole enää siitä, etteikö maalipaikoista saataisi kiekkoa sisään, vaan siitä että maalipaikkoja ei pystytä luomaan.
Miten D-Team sitten pystyisi vastaamaan tähän? Ossi Louhivaaran loukkaantumisen takia edustukseen on nostettu Olli Sipiläinen, joka periaatteessa on olevinaan voimahyökkääjä/yleispelaaja. Sipiläinen ei ole erityisen nopea, eikä mikään erityinen maaliruisku, eikä todellakaan mikään pelintekijä.
Jos mietitään normaalia farmiyhteistyötä NHL:n puolella, niin farmista nostetaan yleensä sen tyylin pelaajia joita kaivataan. Eräänlaisia euroshopper-versioita edustuksen pelaajista sanoakseni. Täten olisin pitänyt perusteltuna, että esimerkiksi kiekkoa rakastavaa ja hyvin liikkuvaa KalPaa vastaan ylös olisi nostettu Jouni Virpiö. Virpiö ei ole playmaker, mutta liikkuu hyvin ja osaa viimeistellä (tosin Mestiksessäkin osamatarkkuus ei ollut hirveän suuri). Myös maalitekijäksi profiloitunut Super-Samuli Piiroinen olisi käytettävissä jos toivotaan, että hyökkäyspää kykenisi parempiin ratkaisuihin.
D-Teamista ei siis löydy ratkaisua suoraan JYPin ongelmaan, mutta mielestäni pelaajarinkiä ei nyt käytetä optimaalisesti.
Puolustukseen en osaa ottaa kantaa. Dufvan ratkaisu on käyttää Jaatista. En tiedä onko se hyvä vai huono päätös. Minulta puuttuu holistinen näkemys D-Teamin pakeista.
Aihepiirinä on siis käytettävissä oleva pelaajarinki ja sen optimaalinen hyötykäyttö. Näkökulma on täysin JYP-lähtöinen eli peruslähtökohtana on
ykkösjoukkueen maksimaalinen menestys. Tämä ei siis ole ketju sitä varten missä keskustellaan tai huhuillaan pelaajia D-Teamiin, vaan ketju jossa
pohditaan kenen kuuluisi pelata missäkin joukkueessa.
Aloitan. Minusta harjoituspelit ja erityisesti Kalpa-peli osoitti, että JYPillä pelinrakentelu-ongelma. Immosen poissaolo näkyi pahimpien pessimistien
kuvaamalla tavalla. Hyökkäyspään pelaajat saavat parhaimmillaankin vain näennäistä hallintaa aikaiseksi ja eikä maalipaikkoja saada rakenneltua. Kyse ei ole enää siitä, etteikö maalipaikoista saataisi kiekkoa sisään, vaan siitä että maalipaikkoja ei pystytä luomaan.
Miten D-Team sitten pystyisi vastaamaan tähän? Ossi Louhivaaran loukkaantumisen takia edustukseen on nostettu Olli Sipiläinen, joka periaatteessa on olevinaan voimahyökkääjä/yleispelaaja. Sipiläinen ei ole erityisen nopea, eikä mikään erityinen maaliruisku, eikä todellakaan mikään pelintekijä.
Jos mietitään normaalia farmiyhteistyötä NHL:n puolella, niin farmista nostetaan yleensä sen tyylin pelaajia joita kaivataan. Eräänlaisia euroshopper-versioita edustuksen pelaajista sanoakseni. Täten olisin pitänyt perusteltuna, että esimerkiksi kiekkoa rakastavaa ja hyvin liikkuvaa KalPaa vastaan ylös olisi nostettu Jouni Virpiö. Virpiö ei ole playmaker, mutta liikkuu hyvin ja osaa viimeistellä (tosin Mestiksessäkin osamatarkkuus ei ollut hirveän suuri). Myös maalitekijäksi profiloitunut Super-Samuli Piiroinen olisi käytettävissä jos toivotaan, että hyökkäyspää kykenisi parempiin ratkaisuihin.
D-Teamista ei siis löydy ratkaisua suoraan JYPin ongelmaan, mutta mielestäni pelaajarinkiä ei nyt käytetä optimaalisesti.
Puolustukseen en osaa ottaa kantaa. Dufvan ratkaisu on käyttää Jaatista. En tiedä onko se hyvä vai huono päätös. Minulta puuttuu holistinen näkemys D-Teamin pakeista.