Ainakin vielä muutama vuosi sitten vielä juntimpaa oli venäläisten ja kiinalaisten käytös risteilyalusten buffeteissa. Siinä ei jonoja tai muita ihmisiä kunnioiteta mitenkään.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
Junttimaisinta mitä tiedät
- Viestiketjun aloittaja HLe
- Alkaa
- 2 698 832
- 13 833
Nordiksellahan noita näkee aina tasaisin väliajoin.
Olen muuten varmaan itsekin juntti kun kerran elämässäni käynyt Kuopiossa ja mukaan tarttui, kuinkas muutenkaan, Irene Partasen kalakukko.
Ylpeily näkyy varsin selvästi näiden uusien suomalaisten rap-artistien ynnä muiden pintaliito-porukan instagram-päivityksissä. Kaiketi se liittyy johonkin katu-uskottavuuteen sekä siihen, että halutaan näyttää, että ollaan päästy pinnalle.
Arvokellopäivityksiä näkemättä veikkaisin että ainakin rap-artisteilla liittyy musiikkityyliinsä oleellisesti kuuluvaan "bling-bling" touhuun, missä yksi osa artistin julkikuvaa, tavallaan esitystä, on elää (tai esittää) hyvin näkyvästi high-lifeä.
Roger Moore
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Upeeta Ville upeeta, KuPS
Kalakukko on hieno perinneruoka ja niissä ei ole mitään junttia.
Ei ole, mutta täältä olin lukevinani että Hannan kukot ovat niitä oikeita eivätkä Irenen. Ei ole tullut maistettua kuin jälkimmäistä. Tällaiselle pk-seutulaiselle kyllä maistui sekin.
Euroopan suurten kaupunkien rautatieasemat ovat junttimaisen käyttäytymisen tyyssijoja. Niillä saa väistellä a) täysillä johonkin s-bahniin juoksevia (koska seuraava menee vasta kuuden minuutin päästä) kaupunkilaisjuntteja sekä b) ylihitaasti kulkevia mutta ennakoimattomia äkkiliikkeitä tekeviä maalaisia.
Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Mikä ON junttia. Ei se sitä miksikään muuta, että joku typerys nyt vaan kuuluu johonkin kontekstiin. Junttia mikä junttia. Itseasiassa voi tehdä koko kontekstista junttia.
Kumpaankos ryhmään itse kuulut?
Roger Moore
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Upeeta Ville upeeta, KuPS
Niin siis itse tarkoitin aiemmin että Hannan kukot on niitä alkuperäisiä koska hän kait sen kalakukon kaupallisti, mutta itsellekin tosiaan on aikalailla se ja sama kumpaa syö.
Helsingissä ja Espoossakin näkee noita. Seuraava menee kolmen minuutin päästä.
En tiedä onko junttia, mutta miksi?
Ylihitaita ja keskelle kaikkien kulkuväylien kerääntyneeseen maalaiskeskittymään on jo turtunut. Ärsyttää, mutta ei ne osaa.
Pitäisi opetella itse tekemään, mutta kun ne leivinuunissa perinteisesti tulisi paistaa kiviarinalla suoraan, ei viitsi paljoa kesällä edes ajatella tekemistä hillittömän kuumuuden takia. Syksyllä kuitenkin meinaan kokeilla, kunhan ilmat viilenevät ja muikkua alkaa tulla myyntiin reippaammin.
En minä haluaisi jäädä odottelemaan junaa 6 minuutiksi jos on vähän kiirekin. Minulla on jotain tärkeämpääkin tekemistä kuin seistä laiturilla, koska jotkut maalaiset luulivat että liukuportaiden päähän on hyvä pysähtyä tutkimaan karttaa välittämättä siitä että perässä on ihmisiä, joilla on kiire.
Hyvä kysymys. Joskus, kun olen asunut keskisuuressa kaupungissa (varsinaisessa suurkaupungissa en ole koskaan asunut), olen huomannut, että se kiireinen hosuminen tarttuu ja huomaa kiirehtivänsä johonkin metroon vaikka seuraava menee esim. viiden minuutin päästä. Toisaalta suuremmissa kaupungeissa vieraillessa meinaa välillä tulla myös töpeksittyä maalaistollomaisesti.
Toki teen kaikkeni liikkuakseni väentungoksessa määrätietoisesti, mutta rauhallisesti, jotten törmäilisi kanssaihmisiin ärsyttävästi.
Mitä tulee kaupunkilaisuuteen tai maalaisuuteen, niin olen vanhemmiten muuttunut koko ajan enemmän maalaiseksi. Suuriin kaupunkeihin on mukava tutustua, mutta arkea en haluaisi enää niissä viettää: väentungokset ja kiire ärsyttävät. Toki joku lyhyehkö, muutaman kuukauden työkeikka suurkaupungissa voisi yhä vieläkin kiinnostaa.
Siinä vaiheessa menee mielestäni juntin puolelle, jos juoksemisen takia törmäilee muihin. Se ei ole huomaavaista ja epähuomaavainen käytös on junttia. Muuten juokseminen taajaan kulkevaan liikennevälineeseen (kuten metroon) on vain kummallista.
Ärsyttävää joukkoliinkenteessä on myös seuraavat asiat:
1. Änkeminen sisään ennen, kuin päästää poisjäävät ulos.
2. Varsinkin ruuhka-aikoihin käytävän puolella istuminen ja ikkunanpuoleisen penkin varaaminen omalle laukulle tai repulle.
Nuo ovat myös junttia käytöstä, koska minä minä minä.
No tottahan tämäkin on, mutta jos on ehdittävä jonnekin tiettyyn kellonaikaan mennessä, niin on mielestäni hyvä varata riittävästi aikaa, jotta voi toimia itseään stressaamatta ja huomaavasti muita kohtaan.
Sinänsä ylläolevan kirjoittaminen on nimenomaan minulta kylläkin jeesustelua, koska olen taipuvainen myöhästelyyn. Mutta olen päättänyt, etten kiireessäkään ala juoksentelemaan väentungoksessa, koska en pidä sitä kovin järkevänä enkä hyvänä käytöksenä.
Niin, tästä tuli mieleeni, että tiedän hyvin täsmällisten ihmisten pitävän myös myöhästelyä junttina tai ainakin hyvin epäkohteliaana. Siksi olen pyrkinyt tuosta huonosta tavasta eroon: en tosin ole siitä vielä päässyt kokonaan eroon vaikka väitän jonkin verran kehittyneeni.
Onko sulla oikeasti niin kiire? Tai parempaa tekemistä?
Ymmärrän tuon harmituksen - ottaa se lievästi sanottuna - itseäkin päähän. Mutta ei sulla oikeasti ole niin kiire. Jos on, niin olet jo myöhässä.
Tämä Hesarin artikkeli (vain tilaajille) sopii hyvin tähän ketjuun:
www.hs.fi
Parhaita timanttijuttuja | Miltä näytti ruotsinlaivojen kostein vuosikymmen? Poikkeuksellinen kuvamateriaali vie hämmentävälle aikamatkalle
Muistatko alaikäisten humalaiset käytäväjatkot ja tuhkakupit hyttien vessoissa? Tällaisia olivat risteilyturismin kosteat ja tupakankäryiset kultavuodet.
www.hs.fi
Itselläni on 3 arvokelloa joiden arvo on yhteensä noin 40K€. Käytän niitä kuten mitä tahansa kelloja ja elän kuten kuka tahansa muukin keskiluokkainen ja ajan Skodalla ja aurinkolasit eivät ole mitenkään erikoiset. Lähes 20 vuotta on joku kallis kello ollut kädessä ja ei niitä juuri kukaan koskaan huomaa, ellei ole kelloharrastaja itsekkin. Silloin on saattanut tulla komenttia hyvässä hengessä ja kommentoijalla on sattunut olemaan 200€ Seiko kädessä ja itselläni 20x kalliimpi, olen silti ihaillut ja kehunut tuota Seikoa, koska arvostan niitäkin ja harrastusta yleensäkin.
Tämän voin itsekin allekirjoittaa, ihan täysin. Toki, liikkumiseni nykyisin on pakostakin verkkaisempaa kuin nuorempana polven nivelrikon takia. Olen nykyisin mielelläni maalainen elintavoiltani, kun olen saanut/joutunut maistamaan kaupunkielämänkin kiihkeää rytmiä.
Aikoinani niin esim. Pietarissa kuin vaikka pääkaupunkiseudulla asuessani tiesin aina tarkkaan, milloin ja mihin piti julkisilla mennä, kun töiden takia siellä elelin. Liikuin jalkaisin ripeästi pisteestä toiseen ja noiduin mielessäni hidastelijoita, vaikka en olisi niiden takia mistään myöhästynytkään.
Allekirjoitan tämänkin...
Tosin, isojen kaupunkien metroissa tuollaista käytöstä en havainnut - se oli yksinkertaisesti mahdotonta, kun ihmisiä liikkui ao. välineillä niin tuhottomasti. Esim. Pietarin keskikaupungin metroasemilla ovien eteen tunkeminen kävisi suorastaan itsemurhayrityksestä, sen verran äkäisesti massa purkaantuu ovien auetessa vaunun sisältä.
Täsmällisyys tapaamisissa kertoo toiselle osapuolelle, että arvostat tapaamista ja häntä niin, ettet halua hänen joutuvan turhaa odottelemaan. Myöhästely ilman ilmoittamista kertoo vain välinpitämättömyydestä ja on mielestäni kovin junttia.
Ei ole yleensä, mutta silti vituttaa ihmiset jotka tukkivat väyliä, aiheuttavat tarvetta väistellä, puhumattakaan ihmisjoukosta joka laahustaa rautatieasemalla ilman kiireen häivääkään kun pitää päästä laiturilta toiselle.
Sinällään voisi kirjoittaa lyhyen kirjan kaikista asioista jotka ärsyttävät.
Simolainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Länsirannikko
Kummeli ei ollukkaa lapsille. Vintiöt oli ja ovat vieläkin.
K
Kiekkokatsoja
Yks kerta ihmettelit, että kuka katsoo telkkaria, ja sinä et.
Junttimaista narrata.
Hys!Hys! Ollaan hilijaa, jotta saadaan kallaa.
On ollut hurmaava ilo, lukiessaan tätä nimenomaista ketjua, huomata, että härmän jätkä ja sen sisko ovat vihdoinkin kaivautuneet keskelle kesää ja kärpäsiä. Tulleet ulos sieltä koronakuplasta ja jalkautuneet turuille ja toreille; maailmaan, vain huomatakseen, että elämää eletään (edelleenkin) niin monella eri tavalla, mihin itse on tottunut. Tämä kaikki vallitseva kiire ja hälinä ovat unohtuneet monelta siellä pikkupoterossa, jossa ollaan vietetty suurin osa viimeisestä reilusta kahdesta vuodesta. Siitä omasta normaalista on tullut entistä normaalimpaa ja kaikki siihen nähden poikkeava on kerrassaan kauhistuttavaa ja pöyristyttävää.
Nyt kun pää ollaan saatu pensaasta ja sitä on hivenen käännelty, väännelty ja pyöritelty, on monet jo unohtuneet maailman epäkohdat palautuneet verkkokalvoilla ja sieltä muutaman mutkan kautta aivonystyröille. "Osaapa suomalainen olla hörhö! Urpo! Kertakaikkisen juntti!" Moni on sallinut itselleen jopa luvan arvostella kaikkea sieltä ja vähän täältä, vaikka juurikin kaikesta vähänkin poikkeavasta tuumailu tai suoranainen puhuminen onkin nyky-yhteiskunnassa epäsovinnaista, paheksuttavaa, jopa kiellettyä. Kaikkein rohkeimmat ovat päättäneet jopa jalkautua keskustelufoorumeille asti, tarttua härkää sarvista ja tulla puhisten ja puuskuttaen kertomaan totuuksia näistä vallitsevista epäkohdista, silläkin uhalla että saattavat pahimmillaan tahrata oman nimimerkkinsä kasvot, mikäli kyse ei olekaan junttiudesta, vaan ihan vaan omasta pölyisestä kaappihomoudesta.
Nyt tämä jätkä vetää bermudat jalkaan, sitten tennissukat ja sandaalit. Yläkroppaa peittämään hieman jo pieneksi jäänyt kulahtanut I Love Rhodos -paita kesälomareissulta kakstuhatta ja yks. Lopuksi vielä kauniiksi kruunuksi neonpunainen vyölaukku kukkaroa, tupakkeja ja aurinkorasvaa varten, sekä tietenkin päähän Kesoilin lippahattu, jottei polttava aurinko pääse päänuppia ihan pahasti korventamaan. Ja eikun vahvalla ankkakävelyllä valloittamaan, mitä vielä valloitettavissa on. Ei tällä ehkä kuuhun mennä, mutta maailmaa katsomaan kylläkin. Lets menoks!
On ollut hurmaava ilo, lukiessaan tätä nimenomaista ketjua, huomata, että härmän jätkä ja sen sisko ovat vihdoinkin kaivautuneet keskelle kesää ja kärpäsiä. Tulleet ulos sieltä koronakuplasta ja jalkautuneet turuille ja toreille; maailmaan, vain huomatakseen, että elämää eletään (edelleenkin) niin monella eri tavalla, mihin itse on tottunut. Tämä kaikki vallitseva kiire ja hälinä ovat unohtuneet monelta siellä pikkupoterossa, jossa ollaan vietetty suurin osa viimeisestä reilusta kahdesta vuodesta. Siitä omasta normaalista on tullut entistä normaalimpaa ja kaikki siihen nähden poikkeava on kerrassaan kauhistuttavaa ja pöyristyttävää.
Nyt kun pää ollaan saatu pensaasta ja sitä on hivenen käännelty, väännelty ja pyöritelty, on monet jo unohtuneet maailman epäkohdat palautuneet verkkokalvoilla ja sieltä muutaman mutkan kautta aivonystyröille. "Osaapa suomalainen olla hörhö! Urpo! Kertakaikkisen juntti!" Moni on sallinut itselleen jopa luvan arvostella kaikkea sieltä ja vähän täältä, vaikka juurikin kaikesta vähänkin poikkeavasta tuumailu tai suoranainen puhuminen onkin nyky-yhteiskunnassa epäsovinnaista, paheksuttavaa, jopa kiellettyä. Kaikkein rohkeimmat ovat päättäneet jopa jalkautua keskustelufoorumeille asti, tarttua härkää sarvista ja tulla puhisten ja puuskuttaen kertomaan totuuksia näistä vallitsevista epäkohdista, silläkin uhalla että saattavat pahimmillaan tahrata oman nimimerkkinsä kasvot, mikäli kyse ei olekaan junttiudesta, vaan ihan vaan omasta pölyisestä kaappihomoudesta.
Nyt tämä jätkä vetää bermudat jalkaan, sitten tennissukat ja sandaalit. Yläkroppaa peittämään hieman jo pieneksi jäänyt kulahtanut I Love Rhodos -paita kesälomareissulta kakstuhatta ja yks. Lopuksi vielä kauniiksi kruunuksi neonpunainen vyölaukku kukkaroa, tupakkeja ja aurinkorasvaa varten, sekä tietenkin päähän Kesoilin lippahattu, jottei polttava aurinko pääse päänuppia ihan pahasti korventamaan. Ja eikun vahvalla ankkakävelyllä valloittamaan, mitä vielä valloitettavissa on. Ei tällä ehkä kuuhun mennä, mutta maailmaa katsomaan kylläkin. Lets menoks!
Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Tässä hupaisa (kyllä, hupaisa) tarina siitä mihin tällainen pommivitsien kertominek pahimmillaan voi johtaa:
Lentäminen | ”Erittäin huono idea” – Ruotsalainen valmentaja vitsaili pommilla, Kastrupin lentokenttä tyhjennettiin
Kisamatkalla ollut maajoukkuevalmentaja pidätettiin Kööpenhaminassa tapauksen vuoksi.
www.hs.fi
Kaveri varmaan luuli olevansa hauska. Voin kuvitella ton idiootin ajatuksenjuoksun. Sanonpas noille, että mulla on pommi täällä ja sit heitän siihen viel sellasen Aas Weckström "hehehe hehhe" naurun päälle niin kylläpä tää jono repee ihan kybällä hei. Noh, putkassa istuessaan varmaan tuli mieleen, että ei vissiin sitte mikään maailman paras idea.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy