Pitää vähän opponoida palstaveljien näkemyksiä tuosta Junttilan 2017/18 kaudesta. Kyllähän Junttila oli nimenomaan tuolla kaudella ihan äärettömän huikea ja kriittisen käänteentekevä pelaaja Kärpille. Totta kai vierellä olivat loistavat Ruohomaa ja Bertrand, mutta etenkin se Junttila maalien alustaminen ja pelintekeminen sillä kaudella oli loistavalla tasolla ja järkkäili paikkoja ja loi peliä tämän tästä. Tietenkään Junttilakaan ei varmasti olisi noihin hurjiin teholukemiin tuolla kaudella yltänyt ilman noin loistavia ketjukavereita, mutta yhtälailla voi pohtia, että kuinkahan monta kaappiä vähemmän Bertrand olisi tehnyt ilman Junttilan läsnäoloa. Sen verta tiuhaan Junttila niitä paikkoja loi ja kiekkoa jakeli huippupaikkoihin Bertrandillekin.
Se Junttilan liike, ensimmäiset luistinpotkut jolla tehtiin se irtiotto puolustavaan pelaajaan (jonka jälkeen pää ylös ja ktase missä on omat), pienen tilan pyörähdykset ja käännökset, kiekon suojaaminen yhdistettynä hyvää pelisilmään olivat tuolla kaudella ihan silmiä hivelevää, ja niiden avulla luotiin todella paljon huippupaikkoja ja pedatiin ketjukavereilla aika helppojakin maaleja. Se Jullen bravuurihan oli se terävä käännös hyökkäysalueella, hurjat ekat potkut, jolla jätättetiin vastustajaa, pää ylös ja loistavalla pelisilmällä passi vapaaseen tilaan uiskenneelle Bertrandille tai muulle ketjukaverille. Kyllä Junttilaa pystyy myös ihan hyvällä syyllä tuolla kaudella kutsumaan sen oman ketjunsa 'dynamoksi', jonka mailasta taittoon tuolla kaudella hurja määrä hyökkäyksiä, uhkaa ja maaleja. Bertrand ja Ruohomaa sitten enempi niitä henkilöitä, jotka olivat siellä tuotantoketjune toisessa päässä viimeistelemässä niistä Jullen tarjoiluista, vaikka toki Ruoho myös itsep etasi tuolla kaudella paljon upeita maaleja. Dynamoksi Junttilan tekee nimenomaan se, että hänhän se tuon ketjun se ykköspelintekijä ja paikkojen järkkäilijä oli, joka oli niiden hyökkäysten alkupiste, josta kaikki lähti (loistava liike) ja joka myös usein antoi sen ratkaisevan syötön (loistava pelisilmä).
Junttila ehkä vähän hyytyi niiden Korean olympialaisten jälkeen, mutta kyllä hän myös lopulta pleijareissa oli todella iso ja ratkaiseva pelaaja Kärpille. Tästä todisteen myös pudotuspelien piste- ja maalipörssin voitto 8 maalilla ja 14 pinnalla. Samalla kun runkosarjassa loistaneet vieruskaverit vähän hyytyivät (Bertrand 5+4, Ruohomaa 3+5) ja Bertrandinkin maalihanat menivät keväällä aika totaalisesti lukkoon. Ruoholla taisi toki kevään aikana olla jotain loukkia(?) jos en väärin muista, mutta kuitenkin.
Äkkiseltään laskettuna Junttila iski myös tuon kevään aikana neljä todella isoa tasoitusmaalia Kärpille tiukoissa paikoissa. Puolivälierissä 5.ottelussa Ässiä vastaan Ässät johti 3.erässä peliä 1-0 ja olisi voitolla voinut tasoitta sarjan voitot 2-2:een. Junttila oli 3.erässä se peluri, joka toi Kärpät tasoihin ja käynnisti Kärppien kirin, joka johti lopulta voittoon ja tuon sarjan muodolliseen ratkaisuun, kun Kärpät siirtyi 3-1 voitolla johtoon. Puolivälierissä HIFK:ta vastaan alla oli raju tappio kotiyleisön edessä ykköspelissä ja kakkospelissä Nordiksella oltiin myös takaa-ajajina 3-1 kahden erän jälkeen. Lopulta Kukkosen 3-2 kavennuksen jälkeen Julle toi Kärpät tasoihin ja Humaloja sitten nittasi ratkaisun jatkoilla. Jos HIFK olisi tuon pelin voittanut ja siirtynyt 2-0 johtoon sarjassa, niin se olisi ollut aika iso vuori kiivettäväksi. Kutospelissä (jonka HIFK lopulta toki voitti ja siirsi ratkaisun game 7), Junttila iski kaksi tärkeää maalia, ensin kakkoserässä 2-1 kavennuksen sekä niin ikään 3.erässä toi Kärpät jälleen isolla osumalla tasoihin 3-3 lukemiin ja siirsi ratkaisun jatkoille, jonka HIFK sitten toki voitti.
Finaalien kolmospelissä Tapparaa vastaan oltiin jälleen takaa-ajajina 3.erään lähdettäessä, mutta Junttila otti taas joukkueen reppuselkään ja toi Kärpät 1-1 tasoihin ja mahdollisti tuon Juha Koiviston ikimuistoisen jatkoaikaratkaisun. Tämän lisäksi Julle iski myös Tapparaa vastaan finaalissa ykköspelissä 1-0 voittoosumaksi jääneen maalin ja alusti vielä Bertrandin ratkaiseva 2-0 osuman kolmoserän lopulla upealla syötöllä. Myös tuossa huikeisevassa vitospelissä (joka päättyi toki lopulta Tapparan 4-5 voittoon) Julle oli kakkoserän lopulla ensin käynnistelemässä Kärppien kiriä ylivoimalla syntyneellä 1-4 kavennuksella ja vielä aivan 3.erän alkuun alusti sen Koiviston äärettömän tärkeän 2-4 maalin joka loi Kärpille sen lopullisen hengen, minkä turvin punnerretiin tasoihin.
Kyllä Junttila tuolla kaudella oli aidosti todella iso ja erittäin ratkaiseva sekä käänteentekvä pelimies Kärpille ja Johtaja isolla J:llä. Ei sitä tarvite mielestäni vähätellä tai sen kummemmin selitellä, vaikka nyt enää ei kuljekaan parhaalla mahdollisella tavalla. Varsinkin pleijareissa otti uskomattoman monta kertaa joukkueen reppariin ja oli joko itse iskemässä tärkeitä maaleja tai alustamassa niitä, kun muilla oli hanat tukossa. Bertrandkin jäätyi pleijareissa sitten aika totaalisesti ja myös Ruohon hanat menivät aika juntturaan, mutta Julle piti tasonsa ja nosti sen vielä pari pykällä runkosarjan loistavista otteista. Johti joukkoja liiderin elkein ja ilman noita Junttilan todella tiukkojen paikkojen maaleja, Kärppien tie olisi noussut jo paljon aiemmin pystyyn. Ja nimenomaan se, että iso osa noista Junttila kevään kahdeksasta maalista oli noin kovia maaleja (joko älyttömän isoja tasoitusmaaleja, kun muu joukkue oli lamaantunut tai isoja voittomaaleja) nostaa niiden arvoa merkittävällä ja huomattavalla tavalla. Ansaitusti tuon kevään pelien ja koko kauden MVP Kärpissä, ja Liigassa.
Edit. typo