Myös KooKoo palkkasi päätoimisen valmennuspäällikön:
KooKoo jatkoi toimintojensa terävöittämistä palkkaamalla päätoimisen valmennuspäällikön. Jukka Walliuksen kiekkotausta on kertynyt HPK:n ja Reippaan organisaatioissa.
Tuttu näky katsomossa. Jukka Wallius aikoo seurata niin paljon KooKoon eri joukkueiden pelejä ja harjoituksia kuin muiden töiden ohella ehtii. Loppukausi on ihanteellista aikaa tutustumiseen, kesällä päästään yhdessä joukkueiden vastuuhenkilöiden kanssa juonimaan kuvioita kauteen 2002-2003.
Asiastaan innostunut hyökkääjä, 27-vuotias. Mailaote right. Taustaa Hämeenlinnan Pallokerhosta ja Lahden Reippaasta.
Jukka Wallius liittyi KooKoon organisaatioon helmikuun alussa. Kyse ei kuitenkaan ole uudesta pelaajasta, vaan päätoimisesta valmennuspäälliköstä.
Valmennuspäällikkö on liigassa jotakuinkin itsestäänselvyys. Mestiksessäkään titteli ei ole ennenkuulumaton, mutta silti harvinainen. Liikunnanohjaajaksi Vierumäen urheiluopistosta valmistunut Jukka Wallius osasi kuitenkin tavoitella valmennuspäällikön tehtävää sopivan kokoisesta seurasta läheltä opinahjoa.
- Ajattelin, että olisi kaikkein parasta saada tuollainen paikka keskisuuresta seurasta, joista on ennestään kokemuksia. Tyttöystävällä on vielä vuosi Vierumäkeä jäljellä, joten sijainti sattuu. Ja mikä parasta, KooKoossa on erinomaiset valmiudet ottaa valmennuspäällikkö vastaan ja hyötyä tästä, sillä valmentajat ja ohjaajat ovat ilmiselvästi halukkaita kehittymään. Olen seurassa todella valmentajia varten eivätkä he minua varten, Wallius muistuttaa.
Viime vuodet Hämeen piirin aluekouluttajana toiminut Wallius on suorittanut valmentajaportaikossa NVT:n ja JVT:n. Seuraavaksi vuorossa on huippuvalmentajatutkinto.
Turvallisen ilmapiirin
luominen tavoitteena:
Wallius näkee KooKoon aloittamisensa ajankohdan ihanteelliseksi. Kuluvaa kautta on vielä sen verran jäljellä, että eri joukkueiden systeemeihin ehtii hyvin tutustua. Sen jälkeen on kunnolla aikaa miettiä tulevaa.
Valmennuspäällikkö-sana voidaan nurkkakuntaisesti ajatellen ymmärtää väärinkin; joku tulee ja pistää kaiken kertaheitolla uusiksi. Wallius kuvaa tehtäväänsä kuitenkin pikemminkin pohjustavaksi ja ohjaavaksi.
- Aluksi turvallisen ilmapiirin luominen kuuluu tärkeimpiin tehtäviin. Olen täällä auttamassa joukkueita ja valmentajia löytämään ne linjaukset, jonka pohjalta kukin ikäluokka sitten treenaa, Wallius sanoo.
Valmentajan osa ei ole aina helppo. Juniorijoukkueiden vetäjät jäävät joskus kahden tulen väliin, kun nappuloiden saama peliaika ei tyydytä kaikkia.
Tuoreen valmennuspäällikön visioissa jaksamiseen puututaan kahtaalta. Toisaalta Wallius haluaa saada vanhempiin kunnon yhteyden olemalla läsnä joukkuepalavereissa. Toisaalta taas peliaikakysymystä käydään läpi myös valmentajien kanssa siltä pohjalta, mikä lasten liikunnassa on pohjimmiltaan tärkeintä.
- Tavoite on tarjota onnistumisen elämyksiä. Siksi pitäisin kaikki pelaa-ajatusta arvokkaana etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Silloin, kun tavoitellaan SM-sarjapaikkaa pelataan parhailla ja pannaan kaikki peliin, mutta tiettyyn ikään asti peliajan saaminen on hienon harrastuksen suola, Wallius muisuttaa.
Valmennuspäällikkö lisää, että mikään ei muutu yhdessä yössä, ei edes muutamassa viikossa. Junioripohjan laajentaminen on kuitenkin jokaisen huipulle pyrkivän kiekkoseuran kannalta elintärkeää, joten asian eteen kannattaa ponnistella.
Lisää massaa nuorimpiin ikäluokkiin KooKoo hakee tulevaisuudessa ensistä aktiivisemmalla päiväkoti- ja kouluyhteistyöllä sikäli, kun kannustavalle kiekkopropagandalle on menekkiä.
Yksi olennainen tavoite Jukka Walliuksen visioissa on alueellisen yhteistyön kehittäminen - saada Kouvolan seudun kiekkoseurat puhaltamaan yhteen hiileen.
- Kuntaseitsikon alueen voi piirtää neljänä yksittäisenä ympyränä jäähallien ja seurojen mukaan tai sitten yhtenä isona, 100000 asukkaan ympyränä. Alueen ulkopuolelta tulleena tuntuu järkevimmältä nähdä se jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisesti, isona ja vahvana, Wallius heittää.
Jotta seurayhteistyö voisi hengittää pitempään, jokaisen on tunnettava saavansa jotain. Wallius muistuttaakin, ettei yhteistyöhakuisuus suinkaan tarkoita kaikkien vähänkään lupaavampien junioreiden keskittämistä KooKoon systeemiin.
- Tarkoitus olisi, että kaikki pelaisivat nuorempaan C-ikään saakka niillä paikkakunnilla, joissa asuvat. Sellaisten, joiden lapset käyvät toisen paikkakunnan seurassa, ei pidä pelästyä, sillä tässäkin edetään hitaasti. Joka tapauksessa järjestelmä säästäisi toimiessaan vanhempien bensiiniä ja aikaa, Wallius laskee.
Jossain iässä hyvän kiekkojuniorin kunnianhimo sanelee jo pelipaikan enemmän kuin ulkopuolisten toivomukset, joten iän karttuessa keskittymistä tapahtuu, haluttiin tai ei. Riittävän laaja ja tasokas juniorituotanto koituu silti lopulta koko alueen eduksi.
- Jos saadaan ihmiset ymmärtämään, että tämä sadantuhannen ihmisen alue toimii kiekossakin lapsia eikä seuroja varten, ollaan pitkällä. Vaikka Kouvolassa harjoitushalli olisikin poikaa, Kouvolan seudulla jäätä on väkipohjaan nähden tarpeeksi, Wallius painottaa.