Jukka Seppänen liigajoukkueen toimitusjohtajana

[Timeout]

Omat päätelmät on ehkä vähän toisenlaiset. Alan kallistua siihen, että niin kauan kuin organisaatiota johdetaan tällä tavalla, on se ja sama ketä kaukalossa ja aitioissa pyörii. Tulee paha kakku.

Tuntuu käsittämättömältä, miten puheenjohtaja kävelee operatiivisessa toiminnassa olevien johtajien yli jatkuvalla syötöllä ja käy esittämässä näkemyksensä henkilökohtaisesti peleissä kopissa asti. Ei tuolla tavalla synny muuta kuin tulehtunut ilmapiiri ja kun se jatkuu riittävän kauan organisaatiossa, niin kaikkia vituttaa ja vitutus kumuloituu.

Kyllä tuossa pata menee jumiin lopulta itse kultakin, eikä siksi ole mikään ihme, että touhu kentällä näyttää siltä, miltä se nyt näyttää. Jerry hyvänä esimerkkinä: on edelleen joukkueen paras, mutta todella kaukana siitä, mitä esitti vielä syksyllä.

Se, että tässä kohtaa vaihdetaan koutsia ja johto saa jatkaa säheltämistään, ei todennäköisesti muuta yhtään mitään. Puhdistuksen pitää lähteä ihan sieltä organisaation huipulta.

Samat ajatukset itsellekin tullut. Eihän se voi mennä näin, että vielä julkisuuteen tullaan arvostelemaan valmentajien pelitapaa jatkuvasti. Roolit ovat organisaatiossa ihan hukassa. Itse veikkaan, että siellä johdossa on juurikin erimielisyyksiä ja tähän viittaisi se vääntö siitä valmentajasta.

 

[Huerzo]

Eli voisiko joku nyt vielä selventää, että kuinka isosti Jukka loppujen lopuksi business daddynä tässä on?

Viimeisin uutisoitu isompi sijoitus tehtiin omistajaportaan puolelta syksyllä 2020, kun verottaja antoi tunnetun päätöksensä allekirjoituspalkkioiden ajoituksista. Koko summa oli puolisen miljoonaa euroa. Oletan maksujen menneen omistusosuuksien mukaisesti.

– Omistajat kuittaavat meidän verorästimme pois. Osa on jo maksettukin, 300 000–400 000 euroa on vielä jäljellä, Seppänen kertoo.

Pääomalainojen ja konserniavustusten alkuperien selvittäminen onkin vaikeampaa. Tarkat euromäärät tietää vain Seppänen itse.

 

[Hiki-Pena]

Viimeisin uutisoitu isompi sijoitus tehtiin omistajaportaan puolelta syksyllä 2020, kun verottaja antoi tunnetun päätöksensä allekirjoituspalkkioiden ajoituksista. Koko summa oli puolisen miljoonaa euroa. Oletan maksujen menneen omistusosuuksien mukaisesti.



Pääomalainojen ja konserniavustusten alkuperien selvittäminen onkin vaikeampaa. Tarkat euromäärät tietää vain Seppänen itse.

Tuossa pari sivua aiemmin kirjoittelinkin, että edellisen tilinpäätöksen mukaan konserniavustuksia tuli sisään reilu 30 k€ ja pääomalainaa lyhennettiin noin kaksinkertainen määrä ja sitä jäi jäljelle vajaat 1.8 M€.

Ja tosiaan tuosta ei voi sanoa, miten velat menee. Sitten varmaan tosiaan omistajat voivat halutessaan yritystensä kautta sponssatakin.

@Baldrick :in tapaan minuakin kiinnostaa, mitä se todellinen "Seppäsen oman rahan pumppaaminen seuraan" on.

 

[Huerzo]

@Baldrick :in tapaan minuakin kiinnostaa, mitä se todellinen "Seppäsen oman rahan pumppaaminen seuraan" on.

Pääomalainat ovat konkkatilanteessa joka tapauksessa heikoimmassa velkojan asemassa. Annetuista lainoista ei voi odottaa saavansa takaisin kuin pienen osan. Muun realisoitavan omaisuuden markkina-arvo kun ei velkoja ym. vastuita taida kattaa.

Siksi Seppäsen ja muiden osakkaiden pääomalainoina antama raha on sitä oman rahan pumppaamista seuraan, muodossa tai toisessa. Hyvä syy jatkaa, koska jos näin ei tee, on vaarassa menettää jo tehdyt panostukset. Seura ei tuota summaa tule kokonaan takaisin maksamaan - jollei järjestetä todella isoa osakeantia tms. oikeaa omaa pääomaa tukevaa toimenpidettä.

 

[Hiki-Pena]

Pääomalainat ovat konkkatilanteessa joka tapauksessa heikoimmassa velkojan asemassa. Annetuista lainoista ei voi odottaa saavansa takaisin kuin pienen osan. Muun realisoitavan omaisuuden markkina-arvo kun ei velkoja ym. vastuita taida kattaa.

Siksi Seppäsen ja muiden osakkaiden pääomalainoina antama raha on sitä oman rahan pumppaamista seuraan, muodossa tai toisessa. Hyvä syy jatkaa, koska jos näin ei tee, on vaarassa menettää jo tehdyt panostukset. Seura ei tuota summaa tule kokonaan takaisin maksamaan - jollei järjestetä todella isoa osakeantia tms. oikeaa omaa pääomaa tukevaa toimenpidettä.

Kyllä. Eikä varmaan kukaan lähde osakeantiin, jolla hankituilla varoilla maksetaan vanhojen omistajien velkoja, mutta onko nyt jollain tietoa:

a) Mikä osuus pääomalainasta on "Seppäsen"? Oikeammin ehkä Seppäsen ja Polaksen yhteisesti omistamien yritysten, jolloin ei ilmeisesti puhuta yksin Seppäsen rahoista.

b) Paljonko tuota rahaa on pumpattu esim. mainitsemasi verotuskuvion jälkeen?

 

[Hukkaviiva]

Mun mielestä hyvän johtajan merkki on se että osaa valita ympärilleen ammattitaitoista porukkaa, antaa niille jonkinlaiset raamit minkä mukaan pitää toimia ja sen jälkeen luottaa niihin tekijöihin ja antaa niiden tehdä oman työnsä rauhassa, liikaa siihen tapaan puuttumatta, toki jos tekee ihan mitä sattuu niin pitää puuttua. Ja tuo on mun mielestä se isoin ongelma ollut Seppäsen toiminnassa, eli palkkaa väkeä joiden osaaminen ei ole siihen asemaan riittävä (lähinnä Viitanen), eikä osaa nähdä hänen puutteitaan(tai aina reagoida niihin) tai sitten jos on tekijä jolla osaaminen riittää niin ei anna niiden tehdä asioita parhaaksi katsomallaan tavalla (lähinnä valmennus). Korpela taitaa olla aika lailla ainoa jolla on osaamista ja joka saa tehdä työtään niin kuin kokee että se on paras tehdä, tai no voihan se olla että Seppänen puuttuu myös hänen tekemisiin mutta ne ei meille ulkopuolella oleville niin selkeästi kuin urheilu puolen asiat.

Eli nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että Seppänen/ seura valitsee noihin johtaviin rooleihin raudan lujat ammattilaiset, käy niiden kanssa tavoitteet läpi ja sen jälkeen luottaa niiden ammattitaitoon ja antaa niiden tehdä työtään rauhassa ja keskittyy tukemaan ja auttamaan parhaan mukaan.

 

[Baldrick]

Vision jalkauttaminen lipsuu herkästi mikromanageroinnin puolelle jos itsellä on vahva näkemys miten homman pitäisi toimia ruohonjuuresta kärkeen asti, ja luotto välijohtoon (valmennus tässä tapauksessa erityisesti) on alhainen. Johdon pitäisi kyetä rekryämään osaavat tyypit, joihin voivat luottaa, ja joilta todennäköisesti löytyy osaamista tuoda lisänsä vision toteutumiseen paremmin kuin johto on ennalta osannut nähdä.

Mikromanageroinnilla taas lähinnä tappaa luovuuden ja tekee vision luultavammin kirosanaksi työntekijöiden keskuudessa. Jos pyrkii johtamaan isolla kuvalla ja saada porukka motivoituneeksi rakentamaan sitä, niin on annettava myös tilaa. Jos taas haluaa mikromanageroida, kannattaa jättää visioinnit johdon palavereihin ja saada porukka keskittymään päivittäiseen tekemiseen ja seuraavaan vaihtoon miettimättä liikaa isoa kuvaa.

Sitä en takaa, että nykyään jäljessä mainittu tapa toimii edes niinkin konservatiivisessa ja hierarkkisessa ympäristössä kuin Liiga-joukkue.