Pitkästä aikaa ollaan joulu kotona eikä matkojen päässä sukuloimassa. Mutta paradoksaalista kyllä, tätä joulua en kuopuksen poikkeuksellisesta toivomuksesta ole töissä, vaikka kulkemisten kannalta se olisi vaivatonta. Helpompi olisi upota töihin, mutta lapset kasvaa ja lentää omilleen alta aikayksikön, ja sitten ehdin kyllä olla kotoa pois.
Siedän joulunpyhät, jos ympärillä on kaunista. Niinpä investoin valkoiseen pitkään, ruusuaiheiseen puuvillaliinaan (6 e Kontista), hopeanväriseen kolmihaaraiseen kynttilänjalkaan sekä harmonisiin kuusenkoristeisiin. Oli oikeasti kiva muiluttaa uudet kuusenkoristeet kotiin; kävin hankkimassa ne lasten kanssa ja sovittiin, että iskälle ("perinteiset koristeet pitää laittaa, vaikka ne hajoaisivat käsiin") ei hirveästi markkinoida. Hän ei kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, ihaili vain että onpa nätti kuusi tänä vuonna. Siitä tuli vaaleanpunaisen sävyinen. (Luulen kyllä, että mies tajusi mitä tapahtui, mutta oli kyllin viisas ja lempeä ollakseen hiljaa.)
Kohtuudella hommattiin ruokaa, juuri ja juuri joulupäivän iltaan riittävät. Tapanina sitten jotain ihan muuta. Kinkkua valmiina muutama siivu, kun ei sitä syö kuin mies. Kalaa sitten enemmän ja juustoja. Leivoin mitä jaksoin, se ei ollut hirveästi. Lapsilla ja kummilapsilla oli järkeviä lahjatoiveita, mutta aikuisille hankittavat roinat korvasin joulukukkalähetyksillä yksinäisten ikäihmisten luo. Merkkasin sitten korttiin vain, kenelle kukka oli mennyt tyyliin Viljo, 88 v. Miksi ihmeessä olisin postittanut Juhlapöydän konvehteja toiselle puolen maata... No, puolisolle toki hommasin toiveiden mukaan, kun on kulkenut rinnalla tämänkin vuoden.
On ollut pitkä ja synkkä syksy, hiljainen joulu sopii oikein hyvin. Lainasin kasan Vargasin dekkareita ja mies etsi kasan leffoja, ajattelin ulkoilla myös. Ihan kiva kun ei tarvi kenenkään nurkissa olla.
Mutta tiedän, että jouluyönä seison ulkona katsomassa tähtiä keskellä kosmista yksinäisyyttä ja yritän sietää maailmantuskaa, jonka joulu yleensä minulle tuottaa. Jos palstalla samoin tuntevia on, ollaan silloin yksin yhdessä. Rakkaudella, Sue.