Joukkueiden "pyhät lehmät."

[Noitarumpu]

Koska oman joukkueen edesottamuksia tulee luonnollisesti seurattua hyvässä ja pahassa, haluaisin kuulla millaista muiden joukkueiden pelaajien arvostus organisaation sisällä on.

Oma "pyhä lehmäni" on Jari Viuhkola. Hän vaikuttaa olevan myös johdolle sellainen, sillä pelin laadusta huolimatta häntä peluutetaan korkeimmissa ketjuissa ja hänelle annetaan vapauksia eri tavoin kuin muille. Viuhkola, eli lemppariltaan "Piku" on loistava sena, mutta pitkä poissaolo ja pelaamattomuus antavat pelottavia signaaleja siitä, että hän ei sittenkään olisi enää meille vahvistus, vaan sotkee kuviot.

Toisille laitetaan paita kattoon, toisille ei, ansiosta tai ei. Piku on mielestäni sen paikan silti ansainnut, vaikka ei enää kykenisikään uudistumaan pelillisesti. Toivon tietysti, että ensi kaudella näkisimme uudistuneen Pikun.

Miten on, kuinka paljon muissa joukkueissa annetaan isojakin virheitä anteeksi ja pelaajaa pidetään rosterissa, vaikka tilalle olisi mahdollisesti saatavilla uutta vertakin, jolloin moderni pelaaminen voisi olla tehokkaampaa? Tai yleensäkin onko teillä pelaajia, joiden paikka ei olisi Sm- liigajoukkueessanne, mutta pelaaja on tietyllä lailla tabu, johon ei kosketa? En löytänyt ketjua aiheeseen, joten laitin tähän sitten.

Toivottavasti jokunen rohkea vastaus tulisi, eikä hyshys-meiningillä mentäisi, kiitos!

 

[charger]

Suurin ongelma Viuhkolalla on vauhdin puute. Peliäly on kyllä entisellään, mutta kun jalka ei liiku enää entiseen malliin niin eihän sitä enää pääse hyödyntämään kunnolla. Oikeampi paikka Viuhkolalle olisi tällähetkellä tosiaankin jossain muualla kuin kärkikentissä.

 

[-OO-]

Melkein tekisi mieli sanoa tähän että Rauman Lukon "pyhä lehmä" on joukkueen johtoporras. Mittavilla resursseilla tehdään vuodesta toiseen käsittämättömän huonoa tulosta ja toistetaan samoja virheitä, mutta kaikki menee aina valmentajan ja joukkueen niskaan ja siellä vaihtuukin miehet tasaisin väliajoin. Joukkueen johdossa ei sen sijaan tule isoja muutoksia sen enempää miehityksessä kuin toimintatavoissakaan.

 

[Frankie]

IFKlla on näitä "pyhiä lehmiä" ollut kautta aikojen aivan liikaa kokoonpanossa. Nyt vasta viime kausina ollaan saatu nämä siivottua aika lahjakkaasti ulos. Mutta IFK ei olisi IFK, jos ei meillä olisi jo ensimmäisessä Suomi-Ruotsi maaottelussa Stadikalla pelannutta Janne Lundellia rosterissa. Siis Janne on meidän "pyhä lehmä".

 

[HJL]

IFKlla on näitä "pyhiä lehmiä" ollut kautta aikojen aivan liikaa kokoonpanossa. Nyt vasta viime kausina ollaan saatu nämä siivottua aika lahjakkaasti ulos. Mutta IFK ei olisi IFK, jos ei meillä olisi jo ensimmäisessä Suomi-Ruotsi maaottelussa Stadikalla pelannutta Janne Lundellia rosterissa. Siis Janne on meidän "pyhä lehmä".

Meinasin itse laittaa juttua Jannesta, mutta hieman mietittyäni tulin siihen tulokseen, ettei hän kuitenkaan välttämättä ole meidän "pyhä lehmä".

Miksei? No, pyhää lehmää ei naulita fanien toimesta ristille jokaisen pelin jälkeen, tuloksesta riippumatta. Jopa Lundellin vaihtopenkillä olo aiheuttaa turhautumista mm. Jatkoajan IFK-osiossa. Todellisen pyhän lehmän otteista löydetään aina jotain hyvää(esim. Jari Litmanen futiksessa) ja Lundellin otteet jakaa fanit täysin kahtia. Janne on itse asiassa enkeli ja demoni samassa ruumiissa, eikä hän tule koskaan saamaan ansaitsemaansa arvostusta omien joukossa.

Ai niin, olen pro Lundell-osastoa. :D

 

[rattussovjeticus]

Melkein tekisi mieli sanoa tähän että Rauman Lukon "pyhä lehmä" on joukkueen johtoporras. Mittavilla resursseilla tehdään vuodesta toiseen käsittämättömän huonoa tulosta...

Eikös tämä ole loogista, jos/kun johtoporras "nauttii rahoittajien luottamusta". Kauppalehden mukaan Rauman Lukko Oy teki vuosina 2003-2010 keskimäärin 1,25 miljoonaa euroa nettotappiota vuosittain, ja tällaisessa tilanteessa rahoittaja tekee päätökset. Lisää tietoa vaikkapa J. Salonojalta tai Hjallikselta.

Se on sitten toinen kysymys, että miksi kiinteistöpalvelujen tuottamisen puolella osoitettu ammattitaito ei ole ollut yhtä kovaa valuuttaa jääkiekkojoukkueen johtamisessa.

 

[Eleanor]

Itselleni tulee mieleen Mave Kivenmäki Ässien ajoilta. Eikös hänellä ollut aika paljon erilaisia vapauksia? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta jotenkin muistaisin näin.

 

[Hetenyi#29]

Jokereilla tuollainen "pyhä lehmä" on sitten varmaan Pulkkisen Teemu. Fleguili kuinka paljon tahansa ja oli kuinka paska tahansa ei mies löydä itseään vilttiketjusta tai katsomosta. Sentään joutui muutaman pelin pelaamaan Mäen ja Kerälän kanssa (jotka eivät ole millään tavalla huonoja pelimiehiä, heikompia vain kuin Lahdet ja Hahlit).

 

[Hukkaviiva]

JYPissä tommonen pyhä lehmä on Kalle Koskinen, miehellä ei viime kaudellakaan enää riittäny vauhti sm-liigaan, ni silti tehtiin jatkosopimus, ja tällä kaudella on käytännössä aina terveenä ollessaan pelannu Vatasen parina ykkösparissa, vaikka otteet on enimmän osan ajasta ollu semmosia että pitäis pelata max. kolmosparissa jos sielläkään.

 

[Zorba]

KalPassa Tommi Miettinen. Mikään ei enää onnistu, mutta silti on kiintiöpaikka kakkosketjussa ja kakkosylivoimassa, usein laitetaan vielä erikseen kentälle tärkeisiin aloituksiin... vain jotta voidaan vaihtaa pois. Kapteeni ja luottosentteri, vaikka peliesitysten perusteella pitäisi olla hierarkiassa senttereistä alimpana. Tätä samaa se on ollut jo puolitoista kautta. Ja mikä hienointa, KalPan käytti jo keväällä 2011 sopimuksessa olleen option kaudelle 2012-13, ettei vain KHL vie kesken kaiken.

 

[Bigmouth]

Meillä ei pyhiä lehmiä ole, vaan kaikkia lyödään kuin vierasta sikaa.

Joku saa joskus haukkumisesta välivuoden (11-12 on Kudrocin huilivuosi), mutta riittävän pitkään joukkueessa jatkavalle tilanne normalisoituu ajan myötä.

 

[dana77]

KalPassa Tommi Miettinen. Mikään ei enää onnistu, mutta silti on kiintiöpaikka kakkosketjussa ja kakkosylivoimassa, usein laitetaan vielä erikseen kentälle tärkeisiin aloituksiin... vain jotta voidaan vaihtaa pois.

Tämä on väärin sillä Tommi Miettinen on vasta Kalpan toiseksi paras aloittaja Matti Kuparisen jälkeen 50,22 prosentillaan.

 

[Robin Big Snake]

Totta helvetissä pyhiä lehmiä pitää olla. Tai meikäläinen ainakin suosii räikeästi paikallista.

 

[aceman81]

Jari Korpisalo ja Pasi Peltonen ainakin vetivät tankkinsa tyhjiksi, ennen kuin poistuivat liigakartalta. Tosin, kuuluvat omalle Pataikoni listalleni. Joel Armiaa jos meet tällä hetkellä kritisoimaan joku puree sulta käden irti, mutta saipahan tuo kritiikkiäkin syssymmällä. Porissa saa ansionsa mukaan, and then some.

 

[Silkkeri]

Kyllähän tuo Mikael Granlund tähän kategoriaan menee. Aika monet pelit sai poika himmailla U20-kisojen jälkeen ennen kuin asia otettiin IFK-osiossa puheeksi. Toki asiaan varmasti vaikutti se, että kyseessä on niin saatanan hyvä pelaaja joka vetää piste per peli-tahdilla huononakin päivänä.

 

[Pavlovin Koira]

Bluesista vähän epäilen pyhäksi lehmäksi Timo Hirvosta. Ei oikein ole minulle valjennut mitä erityisosaamista tuo valmennusryhmään.

 

[Caney]

Itse heittäisin nimen Ville Peltonen. Ollut viime aikoina heikko, omiin on kolissut Villen ollessa jäällä (5-5lla ja avlla), tehnyt vääriä ratkasuja todella paljon aiempaan nähden. Peluutus silti samanlaista. Tilanne on mielestäni pahempi, kuin Miken kohdalla.

 

[Mensonge]

Eiköhän pyhällä lehmällä tarkoiteta tässä ketjussa ja avaajan mielestä pelaajaa, joka on koskematon vuodesta toiseen. Ei siis sellaista, joka pelaa välillä vähän heikommin. Oulussa Viuhkola on varmasti sellaiseksi luokiteltavissa. Toisaalta Piku on sellainen seuraikoni, että olkoon, jos haluaa olla. Mielestäni seura on kunnioitettavalla tavalla tukenut Pikua vaikeina aikoina ja Piku puolestaan pyrkii auttamaan seuraa omalla panoksellaan. Onko hänestä enää siihen rooliin, jota hänelle tarjotaan ja kaavaillaan? Vaikea sanoa. Toisaalta kun miettii Raipen ja Ojasen tarinoita, niin onhan ne hienoja juttuja. Ei siis teilaisi Pikua, joskin kyllähän pelaaja voi muodostua riippakiveksi ja jarruksi joukkueen kehitykselle, se on selvä.

 

[MPN]

Se on sitten toinen kysymys, että miksi kiinteistöpalvelujen tuottamisen puolella osoitettu ammattitaito ei ole ollut yhtä kovaa valuuttaa jääkiekkojoukkueen johtamisessa.

Koska kyseiset henkilöt ovat Rauman Lukon faneja, arvostelukyky hämärtyy. Hekin haluavat vain Lukon parasta, mutta tunteet vaikuttavat liikaa. Siivouspuolella ei ole varmaan mitään rakkaus-suhdetta sini-moppiin.

 

[Major Julli]

Nyt kun Ojanen ja Helminen eivät enää pelaa, niin tällaisia kaiken arvostelun yläpuolella olevia pelaajia ei liigassa ole. Ehkä jos Peltonen jää roikkumaan HIFKiin vuosikausiksi niin seuraava on siinä. Joitain pelureita on toki, joita valmennusjohto ja fanit tuntuvat arvostavan paljon panostaan enemmän. Esim. Väänänen, Niinimäki ja Kapanen. Hyviä pelureita, mutta touhussa on välistä suuria puutteita. Tosin Väänäsen osalta täytyy sanoa että useimmiten vika on siinä että Jokereissa tulee kiekollista roolia ja peliaikaa siinä roolissa liikaa, oikein peluutettuna kaveri on arvostuksensa arvoinen.

 

[Vellihousu]

Itselleni tulee mieleen Mave Kivenmäki Ässien ajoilta. Eikös hänellä ollut aika paljon erilaisia vapauksia? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta jotenkin muistaisin näin.

Mave ei ollut pyhä lehmä ainakaan siinä mielessä että häntä olisi roikottamalla roikotettu kokoonpanossa heikoista peliesityksistä ja raskaasta kritiikistä huolimatta. Esimerkiksi viimeisellä Porin kaudellaan Mave naputti 50 tehopistettä ja jopa kaudella 08-09 jolloin esitysten taso heilahteli ja pelaaja riiteli valmentajan kanssa, oli Mave kuitenkin 35 pisteellään joukkueen tehokkain pelaaja runkosarjassa. Pitkään Porissa ajateltiinkin että Kivenmäen tuottamat hyödyt kompensoivat riittävästi tämän luonteeseen ja asenteeseen liittyneitä haittoja, jotka ne toki näkyivät kentälläkin, eivät ainoastaan joukkueen sisällä.

Aivan sattumaa ei tietenkään ole, että Kivenmäen lähdön jälkeen (sopimusta ei uusittu) runkosarjan toisiksi viimeinen sija vaihtui kakkostilaan. Eli siinä mielessä kyseessä todella oli pyhä lehmä jonka uhraaminen kannatti.

 

[peksa]

Jos Tapparasta pyhä lehmä pitää kaivaa niin itseoikeutettu palkinto menee Mikko Leinoselle. Jos taas pitää pelaajista valita niin Saravon Pekka tai Venäläisen Sami on lähinnä tätä kyseistä pystiä.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Kärpissä on kaksi pyhää lehmää. Jari "Kapteeni" Viuhkola ja Ilkka "mestari" Mikkola.

Viuhkolan edesottamuksia ei saa kritisoida, koska koko ura on Devilsiin lähdöstä saakka ollut mitä on. Meriittejä toki on, josta syystä se pyhä lehmä sitten lepäileekin nimen kohdalla.

Mikkola sitten sen sijaan on nykyään "kapteeni" ja miljoonain mestaruuksien mies. Myönnän olevani siinä oppositiossa, joka näkee myös sen tolkuttoman kiekon hautomisen pitkin viivoja ja pilaten koko viisikon pelin... siitä asti kun tämä "mestari" tuli takaisin Kärppiin. Tätä saunakaveria ei saa kritisoida, sillä silloinhan olet varmasti poissa kartalta tai vähintäänkin jääkiekon ystävä.

Tomi Karhunen on oma tarinansa, mutta sen tarinan selittää yksi pääsiäistrulli.

Nämä Kärpistä.

 

[Herra Perkele]

Meillä ei pyhiä lehmiä ole, vaan kaikkia lyödään kuin vierasta sikaa.

Pitää mielestäni hyvin paikkaansa, Porissa harvemmin ketään käsitellään silkkihansikkain. Yleensä kritiikkiä tulee turhankin herkästi.

Asioita joita ei Porissa saa kritisoida ovat seisomakatsomo ja Porilainen hulluus. Ehkä ne voisivat olla meidän pyhät lehmät.

 

[Vellihousu]

Asioita joita ei Porissa saa kritisoida ovat seisomakatsomo ja Porilainen hulluus. Ehkä ne voisivat olla meidän pyhät lehmät.

Pitää paikkansa, tiedän kokemuksesta. Kummassakaan käsitteessä ei toki sinänsä ole mitään vikaa, enemmän ärsyttää se henkinen laiskuus joka molempien käyttöön liittyy ja mekaanisesti toistuvat kuvitelmat siitä että niinkin mystinen ja moniuloitteinen asia kuin "tunnelma" olisi vuodesta toiseen olemassa jonkinlaisena kiinteänä pääomana.