Tässä tämmöinen. Lähde on tuntematon. En tiedä vaikka olisi jonkun jatkoaikalaisen kirjoittama? Ja jos tämä on täällä jo pyörinyt niin pahoittelen. Joka tapauksessa muutama aika osuva huomio, mutta myös muutama ei-niinosuva. Itseäni en kyllä tuosta oikeasta lokerosta tunnista..
Ja mielestäni turha syytellä sitten mistään epäasiattomuuksista...mielestäni tämä on hyvää lätkätietäjien insidehuumoria! =)
BLUES-FANI
Blues-fani ei ole ikinä ansainnut penniäkään, sen sijaan perittyä
omaisuutta on se mitä laki sallii jos ei enemmän. Fyffeä siis
piisaa ja se näkyy ja tyypillisen Blues-fanin koruille ei löydy
vertaa tässä maailmassa kuin korkeintaan New Yorkin Harlemissa ja
siellä niitä koruja ansaitaan tavalla, joka nyt jää häveliäisyys-
syistä tässä mainitsematta. Blues-fanilla kaikki on isompaa,
uudempaa, parempaa, mutta ennen kaikkea kalliimpaa, kuten auto,
joka on toki myös nopeampi. Blues-fani ei siis kuulu luusereihin,
paitsi korkeintaan kaukalossa, mutta tämä nyt on sellainen
sivuseikka, ainakin kyseiselle hemmolle. Onneksi Blues-faneja ei
juurikaan näe muualla kuin Espoon keskustassa. Elkää kysykö missä
se sijaitsee, en minä tiedä.
HIFK-FANI
Hifk-fani puhuu hoono soomi, vielä hoonompi rootsi. Kysyä voikin
miksi ihmeessä mies ei ymmärrä olla hiljaa, kun ymmärtämisen kanssa
on tekemistä kielitieteilijälläkin. HIFK-fanilla on perinteitä,
juuri muuta ei olekaan ja kaikki mitä koko HIFK on enemmän tai
vähemmän peräisin 60-luvulta eli nykytermein voisi sanoa HIFK:n
kierrättävän kaikkea mitä papalla on tarpeettomaksi jäänyt.
Joukkueen ikoni ja oppi-isä oli 60-luvun lopulla hiililaivalla
Helsingin, anteeksi Helsingforssin satamaan saapunut Carl Brewer.
Brewer opetti HIFK:lle mitä jääkiekko on ja miten sitä pelataan.
Harjoitusmenetelmiin ei seurassa ollakaan sen koommin kajottu, mikä
valitettavasti on näkynyt jo vuosikymmeniä itse seuran otteissa.
Perinteiden vaalimisesta HIFK-fanille on syytä nostaa hattua,
joskaan ihan naurettavuuksiin ei perinnetietoisuuttakaan tulisi
viedä. Joka tapauksessa Heyerdahlin-kadun hallin katossa roikkuvat
mestaruusviirit ja paidat ovat komeaa katseltavaa. Itsenäisyyden
ajan suomalaisille nimet ei tosin kerro mitään, mutta näyttävät
kieltämättä tyylikkäiltä. Heyerdahl on muuten tunnettu Kon-Tikistä,
millä ei ole mitään tekemistä jääkiekkoilija Tikin kanssa.
Jääkiekkoilija Tiki on taas tunnettu Tiki-talkista, mikä sopii
kuvaan, sillä kyseistä Tiki-talkia ei ymmärrä kukaan, niinkuin ei
HIFK-faniakaan yleensä.
HPK-FANI
HPK-fani on jääkiekkoilun Hannu Hanhi, mitä tahansa hän tekeekin se
onnistuu, ainakin melkein. HPK-fani on itse asiassa varsin
sympaattinen otus, siis faniksi. Häntä voisi sanoa tämänpäivän
talonpojaksi, joka niittää hyvää satoa, istutti peltoonsa mitä
hyvänsä. Kaikkein ihmeellinen ominaisuus liittyy kuitenkin talouden
hoitoon, joka periaatteessa on koko ajan pakkasella, mutta siitä
huolimatta HPK-fani onnistuu tekemään suuriakin hankintoja ja
vieläpä varsin usein. Okay, osamaksulla, velaksi ja mielettömän
taitavalla tinkimisellä moinen onnistuu, mutta arvaapa onnistuuko
minulta, ei onnistu. HPK-fanin voisi sanoa olevan kuin talous-
ihmeen, joka selviää menoista vaikkei tuloja omaakaan.
ILVES-FANI
Ilves-fania ei erota Tappara-fanista kuin rautakanki ja poliisi,
tämäkin lähinnä silloin kun virkaintoa on tavallista enemmän.
Onneksi poliisiopisto on suuressa viisaudessa sijoitettu
Tampereelle, lieneekö asioilla syy-yhteys? Ilves-fani on
tyypillinen hidas hämäläinen, jonka menneisyyteen kuuluu lupaava
tulevaisuus, tosin menetetty sellainen. On suorastaan uskomatonta
kuinka yhden kaupungin lahjakkuudet ja kyvyt paljastuu flopeiksi
yksi toisensa jälkeen, traditio tämäkin. Huolimatta oman kohtalonsa
tupeloimisesta Ilves-fanilla on yksi ylpeyden aihe, heidän
suosikeillaan on aina kiintiöpaikka maajoukkueessa ja erityisesti
olympikisoissa. Tämä kiintiöpaikka kuuluu luontevasti Mr
Beaversille eli Raipelle. Itse asiassa kukaan ei muista milloin
Raipe oikein tuli maajoukkueeseen, eikä kukaan muista että miksi.
Aikalaisiakaan ei juuri enää joukossamme ole asiaa valaisemassa.
Ilves-fani kuuluu myös tähän surullisen kuuluisaan ryhmään, jonka
täytyy elää menneisyydessä, mikäli aikoo tuulettaa menestystä.
JOKERI-FANI
Jokeri-fani on lajinsa näkyvin yksilö, valitettavasti. Tämä rahalla
pröystäilevä opportunisti tekee kaiken mahdollisen oman itsensä
eteen, välillä tuntuu, että muutamia mahdottomiakin temppuja
häneltä onnistuu. Kaikenlainen oman uransa varassa eläminen on se
keskeisin elämän sisältö, minkä varassa Jokeri-fani elää. Tyypil-
listä Jokeri-fanin käytöstä onkin, että Nykäsen huutokaupatessa
mitalejaan huutamassa oli jokunen keräilijä sekä yli puolet
Jokereiden Fan Clubin jäsenistä. Jokeri-fanille urheilullinen
menestys ei ole mitään, koska sen voi saada ilman rahaa eli tällöin
köyhäkin voi menestyä ja moistahan ei nousukas voi hyväksyä. Ainoa
oikea menestys tulee Jokeri-fanille vain ostamalla, sillä silloin
sattuma, onni, työ ja äly ei pääse sotkemaan todellisten
menestyjien suunnitelmia.
JYP-FANI
JYP-fani on kummallinen valittaja, joka näkee salaliittoja ja
vääryyttä joka paikassa, paitsi omissa tekemisissään. Kuinka usein
on kuultu se itku ja poru Tapparan viekkaudella ja vääryydellä
Jyväskylästä houkuttelemista pelaajista, jotka JYP aikanaan
suurella vaivalla Kuopiosta houkutteli JYP:iin kehittymään. JYP-
fani on toki siinä mielessä tyypillinen, että hänestä kannattamansa
seura on luonnollisesta paras, muiden pärjätessä vain tuurilla,
tuomareiden avustuksella ja siksi koska liiga suosii suuria
seuroja, jotka tietysti ovat salaliitossa JYP:iä vastaan. Onneksi
JYP-faneja on jokseenkin vähän ja hekin asustavat seuduilla, jonne
tavallisesti ei asiaa ole, joten heihin törmääminen on onneksi
harvinaista.
KÄRPPÄ-FANI
Kärppä-fani on tyypillinen nousukas, paitsi ettei se leveile omilla
rahoillaan, vaan joko lainatuilla, varastetuilla, petetyilla tai
löydetyillä rahoilla. Missään tapauksessa Kärppä-fani ei ole tehnyt
päivääkään töitä, ei ainakaan oikeita töitä, rahojensa eteen, vaan
jollain vippaskonstilla hän on pettänyt Kuusamosta, Puolangalta,
Pudasjärveltä tai jostakin muualta maakunnasta tullutta viatonta
kansalaista. Rahan vastineeksi Kärppä-fani antaa jotain uusinta
teknologiaa edustavan tuotteen, joka useinkaan ei toimi ja jos
toimii, niin ei toivotulla tavalla. Satunnaisesti Kärppä-fani, joka
omistaa usein jonkin sortin kännykkä-firman, saattaa myydä jotain
toimivaakin, tosin ilmoitettuja havaintoja ei moisesta ole kyetty
todistamaan. Erittäin hyvä esimerkki Kärppä-fanin toiminnasta on
digi-boxien myynti Kuusamoon, minkä ansiosta Kuusamossa on
asukaslukuun suhteutettuna about 110% digi-boxi kate taloutta
kohden eli joka kodissa on yksi, isommissa jopa kaksi. Digi-TV:n
näkyminen Kuusamossa ajoittuu vuoden 2012 kieppeille. Ovatpahan
valmiina. Kärppä-fanille on tyypillistä fanaattinen nurkkapatri-
oottisuus, mikä ilmenee oman kaupungin kasvattien suhteettomana
arvostuksena. Tätä arvostusta ei ylitä muu kuin se mikä annetaan
niille pelaajille, jotka eivät ole omia kasvatteja.
LUKKO-FANI
Lukko-faniin liittyy sama ongelma kuin HIFK-faniinkin, sillä ei
raumalaisenkaan mongerrusta tahdo kanta-suomalainen ymmärtää. Onko
ilmiö haitta vai ei, jää kunkin itsensä päätettäväksi. Raumalainen
ammattitaito on korkealle arvostettu, myös kiekkopiireissä. Pitkin
Suomea on tunnustettu se seikka ettei monenkaan seuran menestys
olisi tullut ilman raumalaista osaamista. Raumalaiset itse ovatkin
osaamisestaan hyötyneet jo selvästi vähemmän. Lukko-fanin asus-
teisiin kuuluu pakollisena kuviona pitsiä ja Marimekko-paita.
Lukko-fanin erottaakin paidan helmassa olevasta pitsi koristeesta
ja fanipaita on tietenkin korkeata Marimekko laatua mustavalko-
raidallisena, sillä onhan kaupungin kuuluisin kiekkomies Seppo
Mäkelä.
PELICANS-FANI
Pelicans-fani on nykypäivän torppari, omaa ei ole mitään paitsi
velat. Kituuttaa pitää Pelicans-faninkin ja jostakin on
jokapäiväiseen pizzaan, eiku leipään rahat saatava, vaikka sitten
Kelalta tai Soskusta. Ei ole juhlaa Pelicans-fanin elämä, ei.
Surua, kurjuutta ja köyhyyttä, mille vetää vertoja ainoastaan
kannattamansa seuran taloudellinen tilanne, mikä tietysti
lohduttaa, sillä suomalaiskansalliseen tapaan suomalaisella menee
silloin mukavasti jos kaverilla on asiat vielä heikommin. Kumma
kyllä niin Pelicansin kuin faninkin pärjääminen on yllättävänkin
hyvää, mistä syystä joukkuetta kutsutaankin ympäri Suomen Team-
Cinderellaksi. Jos Kaurismäki tekee joskus urheiluaiheisen
elokuvan, niin sen voisi tehdä dokumenttina Pelicanseista.
SAIPA-FANI
SaiPa-fani on harvinainen ilmestys, ilmeisesti muuten sukupuuttoon
kuoleva laji saa tekohengitystä satunnaisesti itärajan takaa
tulevista yksilöistä. Nämä saisi tietysti raijata takaisin sinne
mistä tulivat, niinkuin koko SaiPankin. SaiPa-fani on kuitenkin
hieman mainettaan parempi. Muista poiketen SaiPa-fani ei ala kunnon
kansalaisille kukkoilemaan suosikkiensa menestyksestä, ei tule-
vasta, eikä menneestä. Tässä suhteessa SaiPa-fani on koko joukon
sympaattisin. Harmi vain ettei sääli-pisteet näy sarjataulukossa.
TAPPARA-FANI
Tappara-fani on omituinen selittelijä. Hänelle on mahdotonta
myöntää tapahtuneiden asioiden oikeutus. Jos Tappara ei voita,
Tappara-fani kyllä keksii selityksen vaikka auringonpilkuista jos
ei muusta. Koko Tampere on turha paikka, siellä ei ole mitään
paitsi itse Tampere ja tamperelaiset. Hämäläiset ovat tunnetusti
hitaita, älynlahjoiltaankin. Sen sijaan kokoa on annettu vasta-
painoksi normaalia enemmän. Tyypillistä tamperelaisuutta edustaa
seuraavakin ilmiö, sillä Ilveksessä pelaa yksi rollaattori-
sentteri, mutta Tapparan piti pistää paremmaksi ja heillä on kaksi,
Ojanen ja Barkov. Älkää kysykö mikä näissä veteraaneissa tampere-
laisia viehättää, ehkä näiden pelaajien luistelunopeus vain
viehättää hämäläistä katsojaa.
TPS-FANI
Anna mun kaikki kestää, niinkuin nämäkin. Eräs pikkupoika kysyi
kerran miksi Etiopiassa on nälänhätä. Vastasin, että vitsauksia
jaettaessa Suomen ja Etiopian ollessa viimeisiä, Etiopia sai valita
ensin. Siksi Etiopiassa on puutetta ja Suomessa Turku. Itse asiassa
TPS-faneista ei hirveästi ole harmia, kun vaan pidetään tuo ranta-
rata onnettomassa kunnossa, niin sillä jo haitat pitkälti mini-
moidaan. TPS-fanin kunniaksi on sanottava, että ansionsa hän on
saanut työtä tekemällä ja usein vieläpä varsin kovasti.Nöyryyttä
jaettaessa turkulaiset olivat oikein joukolla jossakin muualla,
mutta sekin on lähinnä kiusallinen piirre eikä haitta.
ÄSSÄT-FANI
Pori, tuo Suomen peräreikä ja Suomen turhin kaupunki on tuottanut
harmiksemme Ässä-fanin. Jos Ruotsi huolisi, niin koko Satakunta
olisi raijattu lahden yli aikoja sitten. Porilaisten kanssa on vain
elettävä, vaikka voimia se vaatiikin. Poriin liittyy eräs VR:n
pahimmista hukka-investoinneista, sillä Poriin vie pistoraide. VR
erehtyi rakentamaan ratansa ennen minkäänlaista asiakastutkimusta.
Vasta jälkeenpäin paljastui karu totuus, sillä ei kukaan halua
Poriin matkustaa ja porilaiset eivät näköjään älyä käyttää
tilaisuutta hyväksi. Ehkäpä sen meidän muiden onni.
Ja mielestäni turha syytellä sitten mistään epäasiattomuuksista...mielestäni tämä on hyvää lätkätietäjien insidehuumoria! =)
BLUES-FANI
Blues-fani ei ole ikinä ansainnut penniäkään, sen sijaan perittyä
omaisuutta on se mitä laki sallii jos ei enemmän. Fyffeä siis
piisaa ja se näkyy ja tyypillisen Blues-fanin koruille ei löydy
vertaa tässä maailmassa kuin korkeintaan New Yorkin Harlemissa ja
siellä niitä koruja ansaitaan tavalla, joka nyt jää häveliäisyys-
syistä tässä mainitsematta. Blues-fanilla kaikki on isompaa,
uudempaa, parempaa, mutta ennen kaikkea kalliimpaa, kuten auto,
joka on toki myös nopeampi. Blues-fani ei siis kuulu luusereihin,
paitsi korkeintaan kaukalossa, mutta tämä nyt on sellainen
sivuseikka, ainakin kyseiselle hemmolle. Onneksi Blues-faneja ei
juurikaan näe muualla kuin Espoon keskustassa. Elkää kysykö missä
se sijaitsee, en minä tiedä.
HIFK-FANI
Hifk-fani puhuu hoono soomi, vielä hoonompi rootsi. Kysyä voikin
miksi ihmeessä mies ei ymmärrä olla hiljaa, kun ymmärtämisen kanssa
on tekemistä kielitieteilijälläkin. HIFK-fanilla on perinteitä,
juuri muuta ei olekaan ja kaikki mitä koko HIFK on enemmän tai
vähemmän peräisin 60-luvulta eli nykytermein voisi sanoa HIFK:n
kierrättävän kaikkea mitä papalla on tarpeettomaksi jäänyt.
Joukkueen ikoni ja oppi-isä oli 60-luvun lopulla hiililaivalla
Helsingin, anteeksi Helsingforssin satamaan saapunut Carl Brewer.
Brewer opetti HIFK:lle mitä jääkiekko on ja miten sitä pelataan.
Harjoitusmenetelmiin ei seurassa ollakaan sen koommin kajottu, mikä
valitettavasti on näkynyt jo vuosikymmeniä itse seuran otteissa.
Perinteiden vaalimisesta HIFK-fanille on syytä nostaa hattua,
joskaan ihan naurettavuuksiin ei perinnetietoisuuttakaan tulisi
viedä. Joka tapauksessa Heyerdahlin-kadun hallin katossa roikkuvat
mestaruusviirit ja paidat ovat komeaa katseltavaa. Itsenäisyyden
ajan suomalaisille nimet ei tosin kerro mitään, mutta näyttävät
kieltämättä tyylikkäiltä. Heyerdahl on muuten tunnettu Kon-Tikistä,
millä ei ole mitään tekemistä jääkiekkoilija Tikin kanssa.
Jääkiekkoilija Tiki on taas tunnettu Tiki-talkista, mikä sopii
kuvaan, sillä kyseistä Tiki-talkia ei ymmärrä kukaan, niinkuin ei
HIFK-faniakaan yleensä.
HPK-FANI
HPK-fani on jääkiekkoilun Hannu Hanhi, mitä tahansa hän tekeekin se
onnistuu, ainakin melkein. HPK-fani on itse asiassa varsin
sympaattinen otus, siis faniksi. Häntä voisi sanoa tämänpäivän
talonpojaksi, joka niittää hyvää satoa, istutti peltoonsa mitä
hyvänsä. Kaikkein ihmeellinen ominaisuus liittyy kuitenkin talouden
hoitoon, joka periaatteessa on koko ajan pakkasella, mutta siitä
huolimatta HPK-fani onnistuu tekemään suuriakin hankintoja ja
vieläpä varsin usein. Okay, osamaksulla, velaksi ja mielettömän
taitavalla tinkimisellä moinen onnistuu, mutta arvaapa onnistuuko
minulta, ei onnistu. HPK-fanin voisi sanoa olevan kuin talous-
ihmeen, joka selviää menoista vaikkei tuloja omaakaan.
ILVES-FANI
Ilves-fania ei erota Tappara-fanista kuin rautakanki ja poliisi,
tämäkin lähinnä silloin kun virkaintoa on tavallista enemmän.
Onneksi poliisiopisto on suuressa viisaudessa sijoitettu
Tampereelle, lieneekö asioilla syy-yhteys? Ilves-fani on
tyypillinen hidas hämäläinen, jonka menneisyyteen kuuluu lupaava
tulevaisuus, tosin menetetty sellainen. On suorastaan uskomatonta
kuinka yhden kaupungin lahjakkuudet ja kyvyt paljastuu flopeiksi
yksi toisensa jälkeen, traditio tämäkin. Huolimatta oman kohtalonsa
tupeloimisesta Ilves-fanilla on yksi ylpeyden aihe, heidän
suosikeillaan on aina kiintiöpaikka maajoukkueessa ja erityisesti
olympikisoissa. Tämä kiintiöpaikka kuuluu luontevasti Mr
Beaversille eli Raipelle. Itse asiassa kukaan ei muista milloin
Raipe oikein tuli maajoukkueeseen, eikä kukaan muista että miksi.
Aikalaisiakaan ei juuri enää joukossamme ole asiaa valaisemassa.
Ilves-fani kuuluu myös tähän surullisen kuuluisaan ryhmään, jonka
täytyy elää menneisyydessä, mikäli aikoo tuulettaa menestystä.
JOKERI-FANI
Jokeri-fani on lajinsa näkyvin yksilö, valitettavasti. Tämä rahalla
pröystäilevä opportunisti tekee kaiken mahdollisen oman itsensä
eteen, välillä tuntuu, että muutamia mahdottomiakin temppuja
häneltä onnistuu. Kaikenlainen oman uransa varassa eläminen on se
keskeisin elämän sisältö, minkä varassa Jokeri-fani elää. Tyypil-
listä Jokeri-fanin käytöstä onkin, että Nykäsen huutokaupatessa
mitalejaan huutamassa oli jokunen keräilijä sekä yli puolet
Jokereiden Fan Clubin jäsenistä. Jokeri-fanille urheilullinen
menestys ei ole mitään, koska sen voi saada ilman rahaa eli tällöin
köyhäkin voi menestyä ja moistahan ei nousukas voi hyväksyä. Ainoa
oikea menestys tulee Jokeri-fanille vain ostamalla, sillä silloin
sattuma, onni, työ ja äly ei pääse sotkemaan todellisten
menestyjien suunnitelmia.
JYP-FANI
JYP-fani on kummallinen valittaja, joka näkee salaliittoja ja
vääryyttä joka paikassa, paitsi omissa tekemisissään. Kuinka usein
on kuultu se itku ja poru Tapparan viekkaudella ja vääryydellä
Jyväskylästä houkuttelemista pelaajista, jotka JYP aikanaan
suurella vaivalla Kuopiosta houkutteli JYP:iin kehittymään. JYP-
fani on toki siinä mielessä tyypillinen, että hänestä kannattamansa
seura on luonnollisesta paras, muiden pärjätessä vain tuurilla,
tuomareiden avustuksella ja siksi koska liiga suosii suuria
seuroja, jotka tietysti ovat salaliitossa JYP:iä vastaan. Onneksi
JYP-faneja on jokseenkin vähän ja hekin asustavat seuduilla, jonne
tavallisesti ei asiaa ole, joten heihin törmääminen on onneksi
harvinaista.
KÄRPPÄ-FANI
Kärppä-fani on tyypillinen nousukas, paitsi ettei se leveile omilla
rahoillaan, vaan joko lainatuilla, varastetuilla, petetyilla tai
löydetyillä rahoilla. Missään tapauksessa Kärppä-fani ei ole tehnyt
päivääkään töitä, ei ainakaan oikeita töitä, rahojensa eteen, vaan
jollain vippaskonstilla hän on pettänyt Kuusamosta, Puolangalta,
Pudasjärveltä tai jostakin muualta maakunnasta tullutta viatonta
kansalaista. Rahan vastineeksi Kärppä-fani antaa jotain uusinta
teknologiaa edustavan tuotteen, joka useinkaan ei toimi ja jos
toimii, niin ei toivotulla tavalla. Satunnaisesti Kärppä-fani, joka
omistaa usein jonkin sortin kännykkä-firman, saattaa myydä jotain
toimivaakin, tosin ilmoitettuja havaintoja ei moisesta ole kyetty
todistamaan. Erittäin hyvä esimerkki Kärppä-fanin toiminnasta on
digi-boxien myynti Kuusamoon, minkä ansiosta Kuusamossa on
asukaslukuun suhteutettuna about 110% digi-boxi kate taloutta
kohden eli joka kodissa on yksi, isommissa jopa kaksi. Digi-TV:n
näkyminen Kuusamossa ajoittuu vuoden 2012 kieppeille. Ovatpahan
valmiina. Kärppä-fanille on tyypillistä fanaattinen nurkkapatri-
oottisuus, mikä ilmenee oman kaupungin kasvattien suhteettomana
arvostuksena. Tätä arvostusta ei ylitä muu kuin se mikä annetaan
niille pelaajille, jotka eivät ole omia kasvatteja.
LUKKO-FANI
Lukko-faniin liittyy sama ongelma kuin HIFK-faniinkin, sillä ei
raumalaisenkaan mongerrusta tahdo kanta-suomalainen ymmärtää. Onko
ilmiö haitta vai ei, jää kunkin itsensä päätettäväksi. Raumalainen
ammattitaito on korkealle arvostettu, myös kiekkopiireissä. Pitkin
Suomea on tunnustettu se seikka ettei monenkaan seuran menestys
olisi tullut ilman raumalaista osaamista. Raumalaiset itse ovatkin
osaamisestaan hyötyneet jo selvästi vähemmän. Lukko-fanin asus-
teisiin kuuluu pakollisena kuviona pitsiä ja Marimekko-paita.
Lukko-fanin erottaakin paidan helmassa olevasta pitsi koristeesta
ja fanipaita on tietenkin korkeata Marimekko laatua mustavalko-
raidallisena, sillä onhan kaupungin kuuluisin kiekkomies Seppo
Mäkelä.
PELICANS-FANI
Pelicans-fani on nykypäivän torppari, omaa ei ole mitään paitsi
velat. Kituuttaa pitää Pelicans-faninkin ja jostakin on
jokapäiväiseen pizzaan, eiku leipään rahat saatava, vaikka sitten
Kelalta tai Soskusta. Ei ole juhlaa Pelicans-fanin elämä, ei.
Surua, kurjuutta ja köyhyyttä, mille vetää vertoja ainoastaan
kannattamansa seuran taloudellinen tilanne, mikä tietysti
lohduttaa, sillä suomalaiskansalliseen tapaan suomalaisella menee
silloin mukavasti jos kaverilla on asiat vielä heikommin. Kumma
kyllä niin Pelicansin kuin faninkin pärjääminen on yllättävänkin
hyvää, mistä syystä joukkuetta kutsutaankin ympäri Suomen Team-
Cinderellaksi. Jos Kaurismäki tekee joskus urheiluaiheisen
elokuvan, niin sen voisi tehdä dokumenttina Pelicanseista.
SAIPA-FANI
SaiPa-fani on harvinainen ilmestys, ilmeisesti muuten sukupuuttoon
kuoleva laji saa tekohengitystä satunnaisesti itärajan takaa
tulevista yksilöistä. Nämä saisi tietysti raijata takaisin sinne
mistä tulivat, niinkuin koko SaiPankin. SaiPa-fani on kuitenkin
hieman mainettaan parempi. Muista poiketen SaiPa-fani ei ala kunnon
kansalaisille kukkoilemaan suosikkiensa menestyksestä, ei tule-
vasta, eikä menneestä. Tässä suhteessa SaiPa-fani on koko joukon
sympaattisin. Harmi vain ettei sääli-pisteet näy sarjataulukossa.
TAPPARA-FANI
Tappara-fani on omituinen selittelijä. Hänelle on mahdotonta
myöntää tapahtuneiden asioiden oikeutus. Jos Tappara ei voita,
Tappara-fani kyllä keksii selityksen vaikka auringonpilkuista jos
ei muusta. Koko Tampere on turha paikka, siellä ei ole mitään
paitsi itse Tampere ja tamperelaiset. Hämäläiset ovat tunnetusti
hitaita, älynlahjoiltaankin. Sen sijaan kokoa on annettu vasta-
painoksi normaalia enemmän. Tyypillistä tamperelaisuutta edustaa
seuraavakin ilmiö, sillä Ilveksessä pelaa yksi rollaattori-
sentteri, mutta Tapparan piti pistää paremmaksi ja heillä on kaksi,
Ojanen ja Barkov. Älkää kysykö mikä näissä veteraaneissa tampere-
laisia viehättää, ehkä näiden pelaajien luistelunopeus vain
viehättää hämäläistä katsojaa.
TPS-FANI
Anna mun kaikki kestää, niinkuin nämäkin. Eräs pikkupoika kysyi
kerran miksi Etiopiassa on nälänhätä. Vastasin, että vitsauksia
jaettaessa Suomen ja Etiopian ollessa viimeisiä, Etiopia sai valita
ensin. Siksi Etiopiassa on puutetta ja Suomessa Turku. Itse asiassa
TPS-faneista ei hirveästi ole harmia, kun vaan pidetään tuo ranta-
rata onnettomassa kunnossa, niin sillä jo haitat pitkälti mini-
moidaan. TPS-fanin kunniaksi on sanottava, että ansionsa hän on
saanut työtä tekemällä ja usein vieläpä varsin kovasti.Nöyryyttä
jaettaessa turkulaiset olivat oikein joukolla jossakin muualla,
mutta sekin on lähinnä kiusallinen piirre eikä haitta.
ÄSSÄT-FANI
Pori, tuo Suomen peräreikä ja Suomen turhin kaupunki on tuottanut
harmiksemme Ässä-fanin. Jos Ruotsi huolisi, niin koko Satakunta
olisi raijattu lahden yli aikoja sitten. Porilaisten kanssa on vain
elettävä, vaikka voimia se vaatiikin. Poriin liittyy eräs VR:n
pahimmista hukka-investoinneista, sillä Poriin vie pistoraide. VR
erehtyi rakentamaan ratansa ennen minkäänlaista asiakastutkimusta.
Vasta jälkeenpäin paljastui karu totuus, sillä ei kukaan halua
Poriin matkustaa ja porilaiset eivät näköjään älyä käyttää
tilaisuutta hyväksi. Ehkäpä sen meidän muiden onni.