Jos Jatkoaika olisi sinulle vastakkaista sukupuolta...

[Osmo Rapeli]

...miten määrittelisit suhteesi?

Samantyylinen ketju Jatkoajan merkityksestä sen kuluttajille löytyy jo historiasta, mutta nyt olisi tilaisuus puhua asiasta hiukan toisenlaista ilmaisua käyttäen, voimme ilmaista tunteemme, fiiliksemme ja asenteemme parisuhdemytologian termeihin turvautuen.

Tähän saa vastata myös ottaen kantaa siihen kuinka syvällisesti ja vakavasti sinä otat tämän kumppanisi Jatkoajan, vai oletko täällä vain pienen hauskanpidon ja kek~heröinnin tiimoilta?

Mitä uutta Jatkoaika on sinun elämääsi tuonut? Onko Jatkoaika saanut sinusta parhaita puolia esille ("you complete me"), vai onko se saanut sinut tirvahtamaan vihasta ja suoltamaan ärränpäitä pitkin palatessasi Jatkoajalta kotiisi autolla? Oliko Jatkoajalla vain vastaaja päällä, tunsitko itsesi hölmöksi rakastuneeksi tai turhaan himoissaan innostuneeksi ikuiseksi romantikoksi?

Onko sinulla perverssejä ajatuksia Jatkoajasta, onko mielessäsi jotain kinkyä mitä toivoisit Jatkoajan kanssa vielä kokeilevan muttet ole kehdannut sitä ehdottaa, vai tuntuuko sinusta että Jatkoajan kanssa on tullut jo kokeiltua kaikkea? Kyllästyttääkö vai kokisitko olevasi valmis toiseen kierrokseen kumiasussa ja ruoskanvarressa?

Mikä oli sinun huippuhetkesi Jatkoajan kanssa? Missä olitte, mitä teitte, ketä muita oli mukana vai olitteko aivan kaksin? Oletko esitellyt Jatkoajan kaikille kavereillesi, vai onko Jatkoaika sinulle salarakas? Tietääkö perheesi tai kirkollinen puolisosi Jatkoajasta, vai oletko kenties Jatkoajan kanssa naimisissa? Oletko harrastanut Jatkoajan ja jonkun muun kanssa kimppakivaa? Minne haluaisit Jatkoajan vielä viedä? Lähteekö Jatkoaika siihen touhuun, vai onko se jo historiaa?

Miltä nyt tuntuu?

Fiilistelkää ja antakaa kynän laulaa. Positiivista tai negatiivista, nyt saa tilittää Jatkoajasta!

"I looked at you
You looked me
I smiled at you
You smiled at me

And we're on our way
No we can't turn back, babe
Yeah, we're on our way
And we can't turn back

'Cause it's too late
Too late, too late
Too late, too late

And we're on our way
No we can't turn back, babe
Yeah, we're on our way
And we can't turn back, yeah

C'mon, yeah!

I walked with you
You walked with me
I talked to you
You talked to me

And we're on our way
No we can't turn back, yeah
Yeah, we're on our way
And we can't turn back, yeah

'Cause it's too late
Too late, too late
Too late, too late

And we're on our way
No we can't turn back
Yeah, we're on our way
And we can't turn back

'Cause it's too late
Too late, too late
Too late, too late

~BREASTS!

 

[Ambi]

Jatkoaika oli salarakkaani parisen vuotta ennen kuin uskaltauduin tulemaan ulos kaapista ja solmimaan rekisteröidyn suhteen, nyttemmin olen päässyt neitseellisestä pidättyväisyydestäni ja jakanut itseäni sille, profiilini kertoo että keskimäärin 0.7 kertaa päivässä. Suhteemme todellinen kiihko odottaa vielä syttymistään, 15 syyskuuta tapahtunee tämä hurmoksen seuraava askel.

Jatkoaika.com - siellä se tosimulkku on. ;)

 

[Bandana]

Jos Jatkoaika olisi minulle vastakkaista sukupuolta?

No meillä oli tossa yli kolmen vuoden suhde, joka meni sitten puoleksi vuodeksi poikki, mutta nyt se otti mut takas - tosin anopin erityistarkkailuun.

Panisin, jos osaisin.

 

[Osmo Rapeli]

Jos Jatkoaika olisi minulle vastakkaista sukupuolta?

No meillä oli tossa yli kolmen vuoden suhde, joka meni sitten puoleksi vuodeksi poikki, mutta nyt se otti mut takas - tosin anopin erityistarkkailuun.

Panisin, jos osaisin.

Mites se aika ilman Jatkoaikaa meni? Turvauduitko pulloon, itkitkö itsesi uneen pimeässä makuuhuoneessasi, vai oliko tuo aika kenties yllättävän kivutonta, jopa vapautuneen hauskaa? Turvauduitko lyhyisiin suhteisiin muiden kanssa, keitä he olivat, oliko heistä mitään iloa? Tuntuiko se yhtään samalta? Oliko kyse jo alunperinkin pelkistä korvikkeista? Kuinka hyvältä tuntuu nyt olla takaisin tutussa kainalossa?

 

[Bandana]

Mites se aika ilman Jatkoaikaa meni? Turvauduitko pulloon, itkitkö itsesi uneen pimeässä makuuhuoneessasi, vai oliko tuo aika kenties yllättävän kivutonta, jopa vapautuneen hauskaa? Turvauduitko lyhyisiin suhteisiin muiden kanssa, keitä he olivat, oliko heistä mitään iloa? Tuntuiko se yhtään samalta? Oliko kyse jo alunperinkin pelkistä korvikkeista? Kuinka hyvältä tuntuu nyt olla takaisin tutussa kainalossa?

Olihan tuossa aika hauskan mielenkiintoinen mutta lyhyt suhde F.F. nimikirjaimet omaavan vekkulin kanssa. Kuten sanoit, yllättävän kivutonta ja vapautuneen hauskaa se oli, kun ei tarvinnut hirveästi miettiä mitä suustaan päästää. Pidimme hauskaa, mutta vakavalla tasolla se ei ollutkaan mitään ihmeellistä, joten on hienoa olla taas Jatkiksen kanssa. Kyse oli ehkäpä alunperinkin korvikkeesta, ja kyllä nyt tuntuu taas hyvältä. Tullaan kuitenkin vielä näkemään F.F:n kanssa, joskus.

 

[Pikku Myy]

Kiihkeän fyysinen on-off-suhde, joka on päättymässä. Potkaisisin munille ja jatkaisin matkaani laulaen "I will survivea" ja nauraisin parin kuukauden kuluttua kohteliaasti kaverille, joka on nähnyt Jatkoajan yhdessä jonkun vitun ruman lumpun kanssa.

 

[Tobias]

Samanlainen kuin elämäni muutenkin naisten kanssa.
Pelkkää seksiä, ei sen vakavampaa, mukavaa ajanvietettä, kunhan ei ota liian vakavasti.

 

[puuha-pete]

Ymmärsin kysymyksen väärin, pahus.

 

[Osmo Rapeli]

Kiihkeän fyysinen on-off-suhde, joka on päättymässä. Potkaisisin munille ja jatkaisin matkaani laulaen "I will survivea" ja nauraisin parin kuukauden kuluttua kohteliaasti kaverille, joka on nähnyt Jatkoajan yhdessä jonkun vitun ruman lumpun kanssa.

"On päättymässä". Harkitsetko Jatkoajan dumppaamista? Tietääkö JA aikeistasi? Milloin olit ajatellut kertoa asiasta, et kai aikonut jättää häntä vain tekstiviestillä? Kukas sinulla on kiikarissa?

Samanlainen kuin elämäni muutenkin naisten kanssa.
Pelkkää seksiä, ei sen vakavampaa, mukavaa ajanvietettä, kunhan ei ota liian vakavasti.

Mitä jos JA odottaakin sinulta enemmän kuin olet kiinnostunut antamaan? Mitä jos JA:lla olikin pitkän aikatähtäimen suunnitelmia varallesi?

Ymmärsin kysymyksen väärin, pahus.

A~Ha! Pete esittää vaikeasti tavoiteltavaa...

 

[Pêr un pugno di dolari]

Kerta päivässä ei riitä! En saa silmiäni irti hänestä.

Ketjun aihe hieman ihmetyttää, mutta vaihtelua toki.

 

[Bandana]

Seiskasta voisi löytyä hyvä työpaikka Golden AWelle.

 

[ms.qvist]

Vai, että tällainen kysely tällä kertaa.

Vastasin:

"Meillä oli JA:n kanssa vakava suhde, mutta nykyään olemme vain kavereita."

Vaikka edelleenkin käyn aktiivisesti täällä täytyy tunnustaa, että en oikein tunne tunteen paloa ja kiihkeyttä todelliseen kiekkokeskusteluun - ilman Vapaan keskustelun puolta oma osallistumiseni olisi huomattavasti vähäisempää, olemme siis vain kavereita keskenämme.

Täytyy vieläpä todeta etten oikein enää koe vapaankaan puolella sellaista intoa ja tunteen paloa kuin jokunen aika sitten, johtuneeko siitä, että moni vapaallekin puolelle laadukkaita viestejä kirjoitellut jatkoaikalainen on nykyään vähentänyt kirjoitteluaan huomattavasti tai jopa lopettanut tyystin asiapitoisen kirjoittelun palstalle. Ikävä näin!

Katsotaan kuinka kauan kaveruussuhde vielä kestää, vai eletäänkö lopullista erillekasvun aikaa nyt.

vlad.

 

[X-Hearted]

Tämä on vakava asia (hymiöt).

Todellakaan yksi kerta päivässä ei riitä käymään JA:ssa, enkä saa silmiäni irti tästä yksilöstä - niinkuin varmasti on huomattu. No, ei siinä mitään, yritän päästä pikkaisen irti suhteestamme, mutta se on toivotonta. Jääkiekko - ja muut kiinnostavat aiheet - vetävät minut kerta kerran jälkeen roikkumaan tämän yksilön luokse. Työt alkavat kuuden päivän päästä lauantaina, joten toivottavasti tämä ei nyt johda vieroitusoireisiin ja samalla lekuriin. JA:ssa käynti vähenee oleellisesti...

 

[Osmo Rapeli]

Seiskasta voisi löytyä hyvä työpaikka Golden AWelle.

Olen juuri vaihtamassa työpaikkaa. Kattellaan miten käy...miksi ei jos pääsemme hinnasta sopuun. Epäilen kyllä että olisin pian kuristamassa jotakuta puntarilla vuosikausiin käymätöntä ja siitä ylpeää bimboa, eli ei kärsivällisyys kuitenkaan riittäisi ihan mihin tahansa.

Täytyy vieläpä todeta etten oikein enää koe vapaankaan puolella sellaista intoa ja tunteen paloa kuin jokunen aika sitten, johtuneeko siitä, että moni vapaallekin puolelle laadukkaita viestejä kirjoitellut jatkoaikalainen on nykyään vähentänyt kirjoitteluaan huomattavasti tai jopa lopettanut tyystin asiapitoisen kirjoittelun palstalle. Ikävä näin!

Katsotaan kuinka kauan kaveruussuhde vielä kestää, vai eletäänkö lopullista erillekasvun aikaa nyt.

vlad.

Toivottavasti jaksat välittää ystävästäsi vielä sen verran, for old times sake, että pysyisit edes jonkinlaisena asiallisena takaenkelinä ja suojeluspiruna, voi olla että jos sinäkin jättäisit JA:n ei se enää koskaan toipuisi siitä menetyksestä täydellisesti.

Tämä on vakava asia (hymiöt).

Todellakaan yksi kerta päivässä ei riitä käymään JA:ssa, enkä saa silmiäni irti tästä yksilöstä - niinkuin varmasti on huomattu. No, ei siinä mitään, yritän päästä pikkaisen irti suhteestamme, mutta se on toivotonta. Jääkiekko - ja muut kiinnostavat aiheet - vetävät minut kerta kerran jälkeen roikkumaan tämän yksilön luokse. Työt alkavat kuuden päivän päästä lauantaina, joten toivottavasti tämä ei nyt johda vieroitusoireisiin ja samalla lekuriin. JA:ssa käynti vähenee oleellisesti...

Olet seksiaddikti, mutta älä huoli. Kyllä JA:n kanssa voi peuhata töissäkin - se on usein vielä paljon jännittävämpää!

 

[X-Hearted]

Olet seksiaddikti, mutta älä huoli. Kyllä JA:n kanssa voi peuhata töissäkin - se on usein vielä paljon jännittävämpää!

Olet oikeassa, mutta se tässä on hienoa, että töistä ei konetta löydy. Vaikeaa tulee olemaan, heh.

 

[Ramchester]

Tämä on ilmeisesti ilmoitus menkoista "Serveri on täynnä. Yritä myöhemmin uudestaan."

 

[Osmo Rapeli]

Onhan tässä paljon tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Jatkoaika muutti uuteen osoitteeseen ja tuli yksi lapsi, Muu Urheilu lisää, ja se kieltämättä sai elämän taas kukoistamaan. Ei ko. lasta kuitenkaan liiton pelastukseksi hankittu vaan se oli enemmän sellainen luontainen juttu tässä vaiheessa elämää, ja täytyy sanoa että on todellakin piristänyt.

Elämä syksyllä meinaa muuten olla aina iltojen pimentyessä ja sateiden lisääntyessä, mutta Jatkoaikahan on oikein energinen kumppani nimenomaan syksyllä kun yhteinen harrastuksemme jääkiekko pääsee taas vauhtiin. Voi meillä on niiiin paljon puhuttavaa! Parasta tosin on ettei jää pelkiksi puheiksi vaan paljon myös tapahtuu ja me reissaamme kaukalon laidoilla, pidämme rutkasti hupia siinä samalla...ja hei, intohimoahan ei tästä suhteesta puutu! Tunteet lieskuvat, ei aina pysy järkikään mukana, mutta yleensä asioista selvitään puhumalla...ellei, niin sitten pitää ottaa pikkuisen taukoa mutta toivotaan ettei semmoiseen tarvitse mennä. Suhde kukoistaa!

En aio silti ruveta liian vakavalle pohjalle vielä. Pitää nuorena miehenä pitää silmät ja korvat auki eikä pakottaa itseään mihinkään liian rankkaan sitoutumiseen. Ettei ihan vielä sormuskaupan eessä ole tiirailtu.