Kotiin on palattu, jälleen kerran tappio niskassa. Ja tappio pelistä, joka olisi käytännössä ollut pakko voittaa, ja olisi myös voitettavissa ollut.
Mutta Lehden tapaan täytyy vain todeta, että joukkue, joka tekee enemmän maaleja, on voittaja. Jokipoikien pelityyli yhdistettynä Virolaisen todella sallivaan linjaan... No, tästä en viitsi enempää mainita. Paikalla olleet varmasti näkivät millaista isäntien peli oli. Tuomari on kuitenkin se, joka pelaajia rikkeistä aitioon laittaa, ja eilen hän ei sitä kovin hanakasti tehnyt. Sinällään siis linjan mukaista tuomarointia. Piste.
Sen sijaan kummastuttaa Haukkojen peli. Jälleen kerran alussa, jo ennen Jokipoikien avausmaalia, oli isännillä paikkoja, ja haukkapakit olivat aivan pulassa. Jäi vain sellainen kuva, että mieluummin annettiin vastustajan mennä potkun edelle ja verkon heilahtaa kuin oltaisiin työnnetty edes vähän mailaa kainaloon. Jälleen kerran nopea omissa, jonka jälkeen ei avauserässä haukkapäädyssä yhtä ylärimaa enempää tilanteita ollutkaan. Mutta tappiotilanteessa ei oma maltti ja kärsivällisyys säilynyt. Jokipoikien roikkuessa haukkapelaajat turhautuivat itse ottaen aivan typeriä huitomisjäähyjä.
Räisänen pelasi todella hyvän pelin. Muutamalla oikea-aikaisella vastaantulollaan pelasti joukkueensa takaiskuilta juuri silloin, kun Haukoilla olisi ollut saumaa tulla tasoihin. Ainoa miinus tuo pelin viimeinen maali. Tarkin pikkiin en laittaisi yhtään maalia. Ensimmäinen tuli Sieversin harhasyötön jälkeen lähes yksin läpi-tilanteesta, kaksi seuraavaa suoraan syötöstä aivan maalin edestä. Räisänen kuitenkin lipsahduksestaan huolimatta parilla huipputorjunnallaan maalivahdeista selkeästi parempi.
Haukkojen puolustuksessa jälleen pientä sähläystä. Hyökkäyksessä sen sijaan uusi ykkönen pelasi mainiosti. Esimerkkinä Haukkojen ensimmäinen maali, jossa Pomo Vilhunen ohjasi kantapääkikalla viivalta lähteneen vedon takanurkalle pakin sitoessa hänen mailaansa. Jaskalla oli sitten helppo työ laittaa kiekko tyhjiin.
Jos on Vilhunen sopeutunut hyvin ykköseen, niin Jusslin on vielä eri aaltopituuksilla laitureiden kanssa kakkosessa. Eipä siinä, paikkoja oli eilenkin, mutta kun ei kiekkoja pistetä maaliin. Kolmosen pelissä näkyi ketjun tärkeimmän lenkin, Sami Taanosen, väsymys. Kolmas peli kolmeen päivään söi miestä etenkin päätöserässä. Muutenkin Jokipoikien vetäytyessä päätöserässä olisi Haukoilta odottanut kovempaa rynnistystä, mutta väsy ilmeisesti iski.
Asikainen ei mielestäni pelannut juuri kummemmin kuin Järvenpäässä. Maalinsa hän teki ohjaamalla syötön aivan maalin edestä tyhjään rysään. Jossain määrin hän sopii kyllä paremmin Jokipoikien pelityyliin, jossa mailalla on tarkoitus pelata enemmän miestä kuin kiekkoa. Siis en yleistä tätä äskeistä koko joukkuetta koskevaksi, lähinnä vain Mikaa, joka oli kiekon kanssa eilen yhtä lailla pulassa kuin alkukaudesta Haukkojen paidassa.
No, Jokipojille tärkeä voitto, onnittelut siitä heille. Haukoillakin on vielä teoreettisia saumoja, vaikka se kyllä vaatisi käytännössä täyttä pistepottia lopuista peleistä.