Näyttöjä ei ole, jos mittarina käytetään JYP kiekkoilun määrää. Eli Armia ei sotke täysillä joka paikkaan ja ole työn sankari. Pitää myös muistaa että lähes kaikki tuon pelityylin edustajat douppaavat NHL:ssä saadakseen pitää rakkikoiran paikkansa, haluat sinä uskoa sitä tai et.
Armian taidot ei oöe kadonneet mihinkään, hänen potentiaalinsa ei ole kadonnut mihinkään. Kaikki on suhteutettu siihen että häneen liittyi hurjia toiveita yli 50 pisteen kaudesta. Kaveri oli armeijassa ja joku vähälahjainen karvainen ajoi häntä kynärpäällä naamaan.
Kyllä löytyy ihmisiä, jotka osaa laittaa Jopen oikeille kaistoille. Jopelle tekee kaikista parasta se että lähtee NHL:lään. Joppe on voittaja, joka syttyy sitä enemmän mitä vaikeampi vastus. NHL:ssä hänellä ei ole oletuksena että pystyy edes harhauttamaan jokaisen puolustajan, ei edes otolliselta vaikuttavassa tilanteessa. Joppe ei tartte kiviä taskuun, kuten Granlund, vaan Joppe on se toivo että Suomeen saadaan ensimmäinen tähtipelaaja Armian pelaajamallissa. Suomessa ei ole koskaan ollut pitkää, voimakasta ja ultrataitavaa hyökkääjää joka oikeasti osaa tehdä maaleja.
Jopenkin on hyvä muistaa että ellei hän lunasta potentiaaliaan, niin nämä jatkuvat toiveet ja kannustuksetkin hiipuu, ei hän ole silloin enää kiinnostava, tuki vähenee. Pää tässä punnitaan ja se on Jopella kasvatuksen myötä hyvä, mutta se punnitaan että riittääkö.
Pori ei ole hyvä paikka nousta tasapainoisesti ylös, kun yhteisö nostaa jalustalle nopeasti, porityyliin. Niin käy siellä harvalle, niin se saattaa synnyttää tyytyväisyyttä, joskin aiheetonta, koska taso pitäisi aina suhteuttaa parhaimmistoon. Häly ja toiveet elättää vielä Armiashowta, mutta tasaista, tason mukaista tulosta kaivataan.