Jatkoajan leffakerho

  • 2 294 333
  • 11 922

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Eli toisin sanoen Junior Ghostbusters. En nyt oikein tiedä miten suhtautua tähän, kun odotin ihan aikuisleffaa, enkä mitään Stranger Things kopiota. Voihan tuo toki olla hyväkin, mutta kovin skeptinen olen.
"After being evicted from their home, two children and their single mother move to Summerville, Oklahoma after inheriting property from their late grandfather. When the town experiences a series of unexplained earthquakes, the children discover their family's link to the original Ghostbusters, who have become something of a myth as many have long-since forgotten the events of the "Manhattan Crossrip of 1984", and the secret legacy that their grandfather left behind".[1] - wiki

Eli kuulostaa hieman Force Awakensilta, jossa Luke Skywalkerista oli tullut myös myytti. 30 vuotta oli siinäkin ehkä hieman liian lyhyt aika myytin syntymiselle. Anakinin oisin myytiksi ymmärtänyt, mutta enivei. Vanhat tutut hahmot on ainakin listattu imdb sivuilla eli veikkaan että juoni on "meidän pitää löytyy alkuperäinen Ghostbusters!" ja tuttuihin törmäillään pitkin leffaa (kuten TFAssa). Saa nähdä löytyykö Venkman jostain vuoren huipulta murjottamasta ja elämästä sulkeutuneena.
 

Harzan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joe DeLoach
Tuli katsottua The Irishman. Hyvä elokuva, mutta ei ainakaan ensikatsomalta sellainen mestariteos, kuin etukäteishypen perusteella olin toivonut. De Niro, Pesci ja Pacino odotetun hyviä, mutta tarinassa jotain jäi puuttumaan. Ehkä sitten juutuin omiin ennakko-odotuksiini, kun luin jonkun arvostelijan kutsuvan tätä mafiaelokuvien Forrest Gumpiksi. Sitä se ei kyllä mielestäni ollut.

Kenties tämä vuosien varrella kasvaa paremmaksi, kun tulee joskus katsottua toiseen kertaan. Nyt ei päästy Mafiaveljien tasolle.
Arvosana 4/5.

Onhan tämä silti vuosikymmenen paras elokuva, jos kohta siihen titteliin ei tällä Marvel-mössön aikakaudella kummoista tekelettä edes tarvita.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: PJPT

Buster

Jäsen
Netflixissä semmoinen elokuva kuin Marriage Story tuli juuri katsottua. Tämä Noah Baumbachin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva hajoavasta avioliitosta, sekä kuihtumattomasta rakkaudesta lienee suosikkini tältä vuodelta jos sellainen on pakko valita. Näin puffausmielessä.

Ei välttämättä kovin laaja ja vahva elokuvavuosi, mutta aikamoisia raskassarjalaisia on kärjessä: Hollywood, Parasite, Irishman ja sitten vielä Favouritet ynnä Green Bookit. Jokerkin tietysti mm. erittäin hyvä. Lighthouse, Ford vs Ferrari, Knives Out lienee vielä isoimmat näkemättä olevat.

Ikä on ehkä muuttanut Scorsesea elokuvantekijänä vähäeleisemmäksi, tai sitten se ei tunne enää tarvetta olla niin kaupallinen. Irishmanin tempo on kuin vanhan miehen muistelu ja ei yli 3 tunnin elokuvaa oikein voi leikata yhtä dynaamiseksi kuin Mafiaveljiä. Itsekin kyllä Goodfellas-taikaa odotin, mutta sain jotain muuta. En malta odottaa, koska löydän aikaa katsoa sen uudestaan. Jo ekalla kerralla oli pakko peruutella ja katsoa joitain kohtauksia uudelleen.
 
Viimeksi muokattu:

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Itsekin kyllä Goodfellas-taikaa odotin, mutta sain jotain muuta.
En tiedä saadaanko enää koskaan samanlaista tykitystä kuin tuossa leffassa. “As far back as I can remember, I always wanted to be a gangster" on ehkä parhaimpia avausrepliikkejä ikinä, eikä tahti siitä juuri hiivu; vaikka elokuva onkin pitkä niin ei se siltä missän vaiheessa tunnu. Scorsesen nykytuotannosta The Departed menee melkein lähelle alun ostalta, mutta ei jaksa pitää yllä yhtä hektistä menoa loppuun saakka, sekin olisi ehkä hyötynyt vähän tiukemmasta leikkauksesta (joskaan ei yhtä paljoa kuin The Irishman).
 

Buster

Jäsen
En tiedä saadaanko enää koskaan samanlaista tykitystä kuin tuossa leffassa. “As far back as I can remember, I always wanted to be a gangster" on ehkä parhaimpia avausrepliikkejä ikinä, eikä tahti siitä juuri hiivu; vaikka elokuva onkin pitkä niin ei se siltä missän vaiheessa tunnu. Scorsesen nykytuotannosta The Departed menee melkein lähelle alun ostalta, mutta ei jaksa pitää yllä yhtä hektistä menoa loppuun saakka, sekin olisi ehkä hyötynyt vähän tiukemmasta leikkauksesta (joskaan ei yhtä paljoa kuin The Irishman).
Joo.

Päällimmäinen tunne The Irishmanin katsomisen jälkeen oli suuri haikeus, sillä se tuntui jollain tapaa aikakauden päätökseltä. Sitä toivoi niin kauan vielä yhtä kunnon gangsterielokuvaa näiltä kavereilta ja sitten se tuli. Nyt sitä tajuaa modernin amerikkalaisen elokuvan sielun, Scorsesen, olevan lähes 80, Pesci taas takaisin eläkkeelle, De Niro on vanha sekin. Oliko tämä ylipäänsä viimeinen eeppinen gangsterielokuva? Tuottaako nykyaika enää tuollaisia tekijöitä ja näyttelijöitä, jotka tuntuu katujen kasvateilta ja on eläneet tuollaisessa vastaavassa ympäristössä. Nimenomaan mafiaelokuvien suurena ystävänä vetää surulliseksi.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Onhan tämä silti vuosikymmenen paras elokuva, jos kohta siihen titteliin ei tällä Marvel-mössön aikakaudella kummoista tekelettä edes tarvita.

Mielenkiintoinen heitto, itsekin yllyin jopa hehkuttamaan Irishmania koska tunnen eräänlaista haikeutta kuten Buster tuossa yllä. Tunnen vahvasti samoin että on väistämättä tämän Scorcesen aikakauden loppu lähellä ja siten nostalgiaa ilmassa, taso kaikkiin valitseviin olosuhteisiin nähden erinomainen.

Palataan tuohon alun pointtiin. Mikä onkaan sitten vuosikymmenen paras elokuva. Toinen Scorcese yltää mun papereissa lähelle The Wolf Of Wall Street. Erilainen Marty elokuva mutta elokuvallisesti toimii pirun hyvin, komediallinen ja Martyn elokuvissa puhutaan monesti naisettomuudesta niin tuon leffan Margot Robbie osuu mun silmään oikein hyvin ja riittoisasti.
Harvoin kuulee tästä leffasta puhuttavan Scorcesesta puhuttaessa, onko tämä liian kevyt Scorcese faneille? Mulle tässä yhdistyy taitavasti Martyn kyky tehdä lennokasta viihde-elokuvaa vahvoilla hahmoilla, hyvällä musiikilla ja vielä niin että tarina pysyy uskottavuuden rajoissa.





Elokuvallisesti Irishmania parempia tältä vuosikymmeneltä ovat myös Whiplash ja La La Land nyt ainakin, mikä kaikessa keveydessään toimii mulle loistavan musiikkinsa ja musikaalisuutensa ansiosta. Myös Scorcesen leffoissa musiikki on vahva tekijä luomassa tunnelmaa ja ajankuvaa, nostaa mun silmissä leffojen tasoa huimasti kun ei ole pelkkää jenkki gratest hitsiä leffasta toiseen.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Musta kyllä tohon uuteen Top Gun tulee särö kun Kelly McGillis ei ole mukana. On antanut komentteja että häntä ei edes kysytty mukaan. Toki, kun on nähnyt kuvia miltä hän näyttää nykyään ja onhan kyseessä julki lesbo, niin ymmärrän kyllä että Tomppa ei ole halunnut häntä romanttiseen naispääosaan. Mutta ois sille nyt voinut edes jonkun yhden kohtauksen sivuosaroolin värkätä. Mutta kai sekin kohtaus ois ollu liikaa muistuttamaan yleisöä siitä että jengi vanhenee ja ikinuori Tom Cruisekin on jo 57 vuotias ukkeli. Eli Cruise on saman ikäinen mitä Roger Moore oli lefassa Octopussy jossa on joidenkin mielestä jo liian vanha Bondin rooliin. Mutta eiköhän toi jenkkiarmeejan propaganda pätkä tule silti katottua jossain vaiheessa.
 

Linc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United
Marriage Story oli ihan jäätävän hyvä. Adam Driver on viime vuosina nostanut itsensä kyllä sinne ihan kärkipään näyttelijöihin, Oscar-ehdokkuuttakin tästä roolista povattu ja ihan ansaitusti. Scarlett Johanssonin kanssa kemiat toimi hyvin, varsinkin yksi näiden kahden välinen kohtaus nousi ylitse muiden ja oli ihan puhdasta taidetta. 4,5/5.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Tuosta Ford v Ferrarista vielä, olihan se todella viihdyttävä pläjäys eikä itseäni kesto haitannut tippaakaan. Kertaakaan ei tarvinnut kelloa katsoa. Monessa suhteessa tästä tuli myös taannoinen Rush (se James Hunt/Niki Lauda -formulointi) mieleeni, ja tässäpä ne merkittävät uudet bensalenkkarileffat povatkin.

Mikäli haluaa tarkastella samoja 60-luvun autourheilutouhuja dokumentaarisemmalta kantilta, niin Netflixista löytyvä The 24 Hour War on oikein oivallinen pätkä. Kertoo juurikin tuosta 60-luvun läpi kestäneestä Ford/Ferrari-nokittelusta.
 

Tjapalala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, FC Honka

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Tällaista vuosi sitten:
Vuosi sitten tein uudenvuodenlupauksen, että yritän laajentaa katsantokantaa ja nähdä vuoden aikana elokuvia mahdollisimman monesta eri maasta. 25 maata otin tavoitteeksi, ja nyt vuoden vaihtuessa totesin maita kertyneen kaikkiaan 33.
Totta kai tuosta oli pakko lähteä korottelemaan, ja tämän vuoden tulokseksi tuli 42 maata. Tässä reilussa viikossa tuskin enää tulee uusia maita valloitettua.

Listassa yksi leffa per maa:

Suomi: Ihmisen osa
Ruotsi: Laulu tulipunaisesta kukasta (Sången om den eldröda blomman) (1919)
Norja: Everywhen
Tanska: Cold Case Hammarskjöld
Islanti: A White, White Day (Hvítur, Hvítur Dagur)
UK: Slipstream
Irlanti: The Favourite
(Länsi-)Saksa: Nosferatu (Nosferatu: Phantom der Nacht) (1979)
Ranska: Kaunotar ja hirviö (La belle et la bête) (1946)
Espanja: Buñuel in the Labyrinth of the Turtles (Buñuel en el laberinto de las tortugas)
Italia: Hands of Steel (Vendetta dal futuro)
Belgia: This Was Tomorrow
Romania: Katalin Varga
Unkari: Ruben Brandt, Collector
Slovenia: Houston, We Have a Problem
Turkki: Dabbe 4: The Possession (Dabbe: Cin Çarpmasi)
Georgia: Viiden päivän sota (5 Days of War)
Venäjä/NL: Aelita
Viro: Loikkarit (Sangarid)
USA: Blue Steel
Kanada: Ghost Town Anthology (Répertoire des villes disparues)
Meksiko: Mä oon mikä oon (Somos lo que hay)
Brasilia: Operações Especiais
Argentiina: Kauhua Buenos Airesissa (Aterrados)
Australia: Upgrade
Uusi-Seelanti: Belief: The Possession of Janet Moses
Japani: Rodan (Sora no daikaijû Radon)
Kiina: The Wild Goose Lake (Nan Fang Che Zhan De Ju Hui)
Hong Kong: Robo Vampire
Taiwan: Pushing Hands (Tui shou)
Pohjois-Korea: Order No. 027 (Myung ryoung-027 ho)
Etelä-Korea: Okja
Thaimaa: P
Indonesia: The Night Comes for Us
Filippiinit: The Big Doll House
Kambodža: Jailbreak
Intia: Horror Story
Pakistan: Hell's Ground (Zibahkhana)
Israel: Numbered
Iran: The Salesman (Forushande)
Egypti: Warda
Libanon: Kapernaum (Capharnaüm)

Listatuista suosittelen:
- Kaunotar ja hirviö - unenomaista kerrontaa ja aikaansa edellä olevia efektejä
- Hands of Steel - italialainen toimintakalkkuna
- Katalin Varga - Peter Stricklandin (Berberian Sound Studio, The Duke of Burgundy, In Fabric) esikoiselokuva, kengännauhabudjetilla Romaniassa kuvattu upean näköinen ja vaikuttava kostodraama (löytyy enkkuteksteillä YouTubesta)
- Upgrade - scifitoiminta, yksi viime vuoden viihdyttävimmistä leffoista
- The Night Comes for Us - non-stop toimintaa The Raidin hengessä
 
Viimeksi muokattu:

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mielenkiintonen tapaus tää uusi Cats elokuva. Elokuva on flopannut Jenkeissä oikein kunnolla ja saanut murska-arvioita osakseen. IMDB:ssä mukava 2,6 keskiarvo. Nyt leffasta tuodaan pikavauhtia parenneltu versio teattereihin. Traileria kun kattelee niin näyttäs että ei ole ollu mikään halpa leffa tehdä. Joten oisko tässä uusi kandidaatti biggest box office bombs listille?
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Marriage Story oli ihan jäätävän hyvä. Adam Driver on viime vuosina nostanut itsensä kyllä sinne ihan kärkipään näyttelijöihin, Oscar-ehdokkuuttakin tästä roolista povattu ja ihan ansaitusti. Scarlett Johanssonin kanssa kemiat toimi hyvin, varsinkin yksi näiden kahden välinen kohtaus nousi ylitse muiden ja oli ihan puhdasta taidetta. 4,5/5.

Tätä ruvettiin vaimon kanssa katsomaan, mutta jäi kesken 45min jälkeen, kun meinattiin molemmat nukahtaa...

Se nyt on varmaa, että kyseessä on erinomainen elokuva ja kriitikoiden ylistämä, mutta aika selväksi on taas tänä vuonna käynyt se, että mun kannattaa nämä leffat kiertää edelleen hyvin kaukaa...
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tuli sitten katsottua Tim Burtonin "Dumbo", kun äijän leffoista olen aina tykänny. Oli aika perus Burtonin leffa, eli visuaalisesti tietyn tyylinen ja ihan näyttävä. CGI Dumbo selvisi roolistaan ihan hyvin, kuten myös Keaton, Green ja DeVito. Koska kyseessä oli lapsille suunattu leffa niin juoni oli just niin synkkä ja yksinkertainen mitä pystyi enakkoon odottamaan ja lopussa tietenkin häppy end ettei kukaan näe painajaisia eikä tarvii selitellä miksi maailma on julma paikka. Oli siis just oikea leffa joulupäivään. IMDBn keskiarvo on 6,3 mutta omissa kirjoissa oli tommonen 7,5 leffa.
 

Buster

Jäsen
Tässä kohtaa on täytynyt perinteisesti pysähtyä hetkeksi juhlimaan ja muistelemaan kulunutta elokuvavuotta.

Kuluneen vuoden parhaat suosikkielokuvani:

1. Marriage Story
- Noah Baumbachin empaattinen rakkaustarina avioerosta, joka on terävä, hauska ja maanläheinen sisältäen lukemattomia mieleen pysyvästi piirtyviä kohtauksia. En voinut olla laittamatta kymppiä imdb:hin.

2. Once Upon A Time... In Hollywood
- Quentin Tarantino kutsuu sinut viettämään aikaa kultaisessa auringonvalossa kylpevään Hollywoodiin, jossa elokuvamainen realismi saa fantasian reunukset.

3. The Favourite
- Yorgos Lanthimos käsittelee kivikasvoisella huumorilla valtasuhteita ja valtaa; miksi tavoittelemme sitä, miten turmelevaa se on, miten oikukasta se voi olla.

4. Parasite
- Bong Joon-ho sekoittelee tuttuun tyyliinsä genrejä mestariteoksessaan, joka kertoo yhteiskuntaluokista, niiden välisistä kuiluista, yhteiskunnasta joka luo ja ruokkii erottelua ja rahan henkisestä vaikutuksesta.

5. The Irishman
- Martin Scorsesen porukan todennäköisesti viimeinen gangsterieepos, jossa nuorten kollien intiimi räväkkyys on vaihtunut etäisempään pohdiskelevuuteen tekojen seurauksista ja syyllisyyden kanssa elämisestä.

Pienemmän profiilin suosikit:
1. The Kindergarten Teacher
- Lastentarhaopettaja alkaa suhtautua pakkomielteisesti nuoreen poikaan, joka osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta runoihin.

2. The Art of Self-Defense
- Jesse Eisenbergin esittämä neuroottinen nörtti päättää tulla maskuliinisemmaksi, joten hän alkaa opiskella karatea paikallisella testosteronia huokuvalla dojolla.

3. Giant Little Ones
- Nuoruuden kokemukset, seksuaalisen identiteetin etsintä, itsensä hyväksyminen, maskuliinisuus ja sosiaalinen vertaispaine ovat vahvasti keskiössä tarinassa, jossa kaksi poikaa ajautuu kostean illanvieton jälkeen intiimeihin tunnelmiin, mikä säikäyttää molemmat.

4. Paddleton
- Intiimi kertomus kahdesta omalaatuisesta vanhastapojasta, jotka asuvat toistensa naapureina, mitä kautta näiden kahden sulkeutuneen sielun välille on muodostunut syvä ystävyys. Nyt toinen näistä vaatimatonta elämää viettävistä kaveruksista tarvitsee ystävää enemmän kuin koskaan.

5. Feast of the Seven Fishes
- Amerikanitalialaisen työläisperheen poika ja yläluokkainen tyttö viettävät perinteikästä italialaista joulua ensin mainitun perheen luona tässä käsikirjoittaja-ohjaajan omiin lapsuudenmuistoihin perustuvassa elokuvassa, joka sisältää eletyn tunnelmansa ohella erityisen hauskaa ja autenttista dialogia.

Kuluneen vuoden pettymyksiä:
1. Hellboy
- Aistien pahoinpitelyä. Kovasti oli yritystä ja asennetta, mutta elokuvanteossa 2+2 ei ole oikeastaan koskaan 4, vaan mitä tahansa. Elokuvanteossa rajalliset osaset yhdistetään ennennäkemättömäksi kokonaisuudeksi, josta onnistuessaan muodostuu enemmän kuin osiensa summa. Jotain elävää ja elinvoimaista.

2. Kuutoset
- Uteliaisuus voitti; "ei se voi olla niin huono, kuin ihmiset väittävät".

3. Fingerpori
- Voiko pettyä, kun tätä odotti alusta saakka? Parempi olisi ollut yrittää tuoda sarjakuva hahmoineen osaksi oikeaa maailmaa oikeiden ihmisten keskelle, kuin hypätä sarjakuvan rajoitettuun ja epätoteen maailmaan, jossa teoilla ei ole juuri vaikutuksia ja seurauksia.

4. UglyDolls
- Sama kuin Hellboyhin. Osasten perusteella aineksia pitäisi olla huomattavasti parempaan elokuvaan, mutta ainakin tässä tapauksessa matkan varrella on tehty liikaa vääriä valintoja ja myös epärehellisyys paistaa. Tehdään niin sympaattista elokuvaa hienolla viestillä, kun tosiasiassa kaikki on kyynisesti laskelmoitua ahneutta, jota ei onnistuta peittämään alkuunkaan.

5. Lady and the Tramp
- Disney+:n elokuvapuolen vetonaulaksi oli tarkoitettu. Ei sillä, että olisin juuri mistään muustakaan "re-imagined" Disney-klassikosta tykännyt (olen halunnut tykätä), mutta tämä jättää jo teknisestikin toivottavaa. Toivon Mulanin tai Pinokkion muuttavan trendin.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Olen tässä viettämässä epäjoulua veljen ja vaimonsa kanssa - agendalla siis lähinnä on ollut, että syödään/juodaan hyvin ja tehdään kaikkea mitä kivalta tuntuu, mutta ei tartte stressata laatikoista tai lahjoista. Mukavaa on ollut. Eilen päätettiin, että miksei sitä menisi vaikka leffaan, mutta tarjonta juuri tällä hetkellä ei hirveästi innostanut ketään suuntaan tai toiseen; loppujen lopuksi päädyttiin katsomaan "Knives Out".

En tiennyt elokuvasta juuri mitään etukäteen, ainoastaan että siinä on Daniel Craig, joten myönnän että hörähdin ääneen kun ruudulle lävähti "written and directed by Rian Johnson". Vaikka en voi sanoa olevani mitenkään kova Star Wars-fani, niin The Last Jedi oli silti tuoreessa muistissa, joten ennakko-odotukset olivat aika nollissa.

Mutta tuohan oli täysin mukiinmenevä tekele. Ei varmasti muodostu miksikään (kultti)klassikoksi, mutta mielellään tuon katsoi ja viihtyi hyvin teatterissa koko elokuvan ajan. Kyseessä siis jokseenkin perinteinen dekkari humoristisella otteella: kuuluisa rikoskirjailija, jolla toki monta jälkeläistä perintöä odotellessa, teki itsemurhan - vai tekikö? Ei mitenkään originaali premissi, mutta ei sitä tarvitsekaan olla, välillä kiva katsoa elokuvaa joka pyörii enemmän henkilöiden kuin uskomattomien juonenkäänteiden ja efektien varassa (kuten todettua, The Last Jedi vieläkin tuoreessa muistissa).

Näyttelijöistä sivuosista löytyy mainioita suorituksia, Don Johnson ja Jamie Lee Curtis etunenässä. Chris Evans selkeästi nauttii voidessaan olla jotain muuta kuin Cpt. America. Meinasin aluksi kirjoittaa, että naispääosa oli täysin tuntematon tuttavuus, mutta googlauksen avustuksella sehän oli se hologrammihoito Blade Runner 2049:stä. En osannut yhdistää yhtään, mutta hyvä rooli häneltäkin.

Kahdesta asiasta silti miinusta. Ensiksi, leffan nimi suomeksi on "Veitset esiin - kaikki ovat epäiltyjä". Siis niinku oikeesti. Eikö me olla päästy jo noista Kauniit&Rohkeat-tason alaotsikoista eroon? Suomentajalle risuja (tämä ei sikäli ole elokuvan vika, mutta piti vain valittaa aiheesta). Ja toinen, Daniel Craigin aksentti - ei hyvää päivää. Se yrittää, kai, olla jotain... etelävaltioita? Ehkä? Ajattelin aluksi kun tulee ensimmäiset vuorosanat, että se yrittää vain parodisoida jotain, mutta se vaan jatkuu koko elokuvan ajan. Elokuva toki sijoittuu jenkkeihin jne., mutta voihan sitä asua jenkeissä vaikka olisi muualta. Hankala kuvailla, kuinka suolesta tuo tekoaksentti on, mutta sitä se silti ehdottomasti on, ja tekee Craigin muuten passelista roolisuorituksesta jokseenkin ohilaukauksen.

Tuosta huolimatta ihan miellyttävä elokuvakokemus - en nyt sano, että heti teatteriin (ellei satu olemaan sarjalippuja jotka menossa vanhaksi, tai muuten vaan halua jotain kevyempää), mutta jos/kun tulee vaiheessa telkkarista tai jonkun streamauspalvelun kautta niin mikä jottei. 3,5/5 tähteä; puoli tähteä tulee ehkä ihan yleisen joulurauhan takia, mutta toisaalta, ei harmittanut lainkaan teatterissa käynti, joten kai siitä pitikin.
 

Hande75

Jäsen
Suosikkijoukkue
LiverpoolFC, Jokerit, suomalaiset NHL:ssä ja Lauri
Onko vuoden paras elokuva -äänestystä tulossa?
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Eipä ole vuosikausiin juurikaan tullut elokuvia katottua kun oon hurahtanut ihan täysin dokkareihin. Nyt kuitenkin viimeisten viikkojen aikana peräti kaksi audiovisuaalista fiktiotarinaa katottu. Eli Joker ja The House that Jack Built. Ihan sitä mitä odotinkin oikeastaan, eli luokkaa ok. Jälkimmäisen loppukohtaus jossa itsekäs päämulkvisti syöksyy kirjaimellisesti syvimpään helvettiin, oli hieno.
 

lake79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi, Pahalampi.
Mitä rienausta. Oikea järjestys:
1. Pulp Fiction
2. Reservoir Dogs
3. Hateful Eight
4. Django Unchained
5. Once upon a time... in hollywood
6. Kill Bill 1
7. Inglourious Basterds
8. Kill Bill 2
9. Jackie Brown

Death Proof ei kuulu listaan.
Lel wut? Kasi ei todellakaan ole noin korkealla, eikä myös juuri katsomani Hollywood. Kasi oli erittäin hyvä leffa, mutta ei kyllä mene Kill Billien ja Jackie Brownin ohi, eikä myöskään Kunniattomien.

1. Pulp Fiction
2. Reservoir Dogs
3. Jackie Brown
4. Kill Bill 1
5. Kill Bill 2
6. Inglourious Basterds
7. Hateful Eight
8. Once upon a time... in Hollywood
9. Django Unchained

Mitä itse Once uponiin tulee, niin olihan tuo jees. Ei silti ihan niin kauheasti tuonut mieleen Tarantinoa, paitsi nyt se loppu noin täysin. Laitetaan tagin alle kaiken varalta:

Vedettiin Manson Familyn murha semisti uusiksi, Tarantino style. Fuck Yeah!

Lopputiivistelmänä joku sanoi IMDB:n arvosteluissa hyvin. Tarantinon tulee poistua estraadilta tyylillä ja ison pommin kanssa, tämä ei sitä ollut.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
1. Pulp Fiction
2. Reservoir Dogs
3. Jackie Brown
4. Kill Bill 1
5. Kill Bill 2
6. Inglourious Basterds
7. Hateful Eight
8. Once upon a time... in Hollywood
9. Django Unchained

Listamme on niin erilaiset että turha sen enempää vääntää mutta Jackie Brownin paikkaa kolmen joukossa on pakko ihmetellä.

Kertoisitko vähän miksi se on yksi Tarantinon parhaista mielestäsi?
 

lake79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi, Pahalampi.
Kertoisitko vähän miksi se on yksi Tarantinon parhaista mielestäsi?
Siihen on yksi syy ja vain yksi syy. Mä tykkään siitä ihan helvetisti. En osaa selittää miksi, mutta ei kai tarvitsekaan.
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Mä en ole kaikkia Tarantinon leffoja nähnyt, joten muutama puuttuu. Oma listani:

1. Kill Bill 1&2
2. Inglourious Basterds
3. Django Unchained
4. Reservoir Dogs
5. Pulp Fiction
6. Jackie Brown
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Tällaista vuosi sitten:

Totta kai tuosta oli pakko lähteä korottelemaan, ja tämän vuoden tulokseksi tuli 42 maata. Tässä reilussa viikossa tuskin enää tulee uusia maita valloitettua.

Listassa yksi leffa per maa:

Suomi: Ihmisen osa
Ruotsi: Laulu tulipunaisesta kukasta (Sången om den eldröda blomman) (1919)
Norja: Everywhen
Tanska: Cold Case Hammarskjöld
Islanti: A White, White Day (Hvítur, Hvítur Dagur)
UK: Slipstream
Irlanti: The Favourite
(Länsi-)Saksa: Nosferatu (Nosferatu: Phantom der Nacht) (1979)
Ranska: Kaunotar ja hirviö (La belle et la bête) (1946)
Espanja: Buñuel in the Labyrinth of the Turtles (Buñuel en el laberinto de las tortugas)
Italia: Hands of Steel (Vendetta dal futuro)
Belgia: This Was Tomorrow
Romania: Katalin Varga
Unkari: Ruben Brandt, Collector
Slovenia: Houston, We Have a Problem
Turkki: Dabbe 4: The Possession (Dabbe: Cin Çarpmasi)
Georgia: Viiden päivän sota (5 Days of War)
Venäjä/NL: Aelita
Viro: Loikkarit (Sangarid)
USA: Blue Steel
Kanada: Ghost Town Anthology (Répertoire des villes disparues)
Meksiko: Mä oon mikä oon (Somos lo que hay)
Brasilia: Operações Especiais
Argentiina: Kauhua Buenos Airesissa (Aterrados)
Australia: Upgrade
Uusi-Seelanti: Belief: The Possession of Janet Moses
Japani: Rodan (Sora no daikaijû Radon)
Kiina: The Wild Goose Lake (Nan Fang Che Zhan De Ju Hui)
Hong Kong: Robo Vampire
Taiwan: Pushing Hands (Tui shou)
Pohjois-Korea: Order No. 027 (Myung ryoung-027 ho)
Etelä-Korea: Okja
Thaimaa: P
Indonesia: The Night Comes for Us
Filippiinit: The Big Doll House
Kambodža: Jailbreak
Intia: Horror Story
Pakistan: Hell's Ground (Zibahkhana)
Israel: Numbered
Iran: The Salesman (Forushande)
Egypti: Warda
Libanon: Kapernaum (Capharnaüm)

Listatuista suosittelen:
- Kaunotar ja hirviö - unenomaista kerrontaa ja aikaansa edellä olevia efektejä
- Hands of Steel - italialainen toimintakalkkuna
- Katalin Varga - Peter Stricklandin (Berberian Sound Studio, The Duke of Burgundy, In Fabric) esikoiselokuva, kengännauhabudjetilla Romaniassa kuvattu upean näköinen ja vaikuttava kostodraama (löytyy enkkuteksteillä YouTubesta)
- Upgrade - scifitoiminta, yksi viime vuoden viihdyttävimmistä leffoista
- The Night Comes for Us - non-stop toimintaa The Raidin hengessä
Okjan olit katsonut joten suosittelen erittäin vahvasti saman ohjaajaan elokuvaa Parasiitti. Heittämällä vuoden paras elokuva. Suosittelen katsomaan leffan ilman mitään trailerien katsomista yms. Parhaan kokemuksen saa kun ei tiedä leffasta mitään. Tässä yhdistellään ja vaihdellaan genrejä lennosta, jännitystä, komediaa, draamaa, veijarikomediaa jne. Aivan loistava elokuva kaiken kaikkiaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös