Oikein säästelin vastauksiani tähän hetkeen. Pienessä pöhössä ja hengen ahdistuksessa on kiva lytätä paskaa musaa maanrakoon.
1 Usher feat. Lil’Jon & Ludacris - Yeah
Tän biisin paras ansio on tuo Ludacris. Tai oikeastaan sen nimi, sillä siitähän tulee mieleen norjalainen kirkonpolttometalliorkesteri, jonka laulajalle lähetellään Oslon lääninvankilaan viikoittain sianverta. Muutenhan siellä olisi paha treenailla lavaesiintymistä, kun tuota parkkisakko-tuomiotakin on vielä pari kuukautta jäljellä. Tuota Pikku-Jonia en ollut huomannutkaan, mutta Robin Hood -läpät on aina hyviä. Mutta eiväthän nuo edellämainitutkaan seikat onnistu lievittämään sitä tosiasiaa, että kappale on surekaa, tylsää ja lahjatonta ähisemistä. Nolla (0).
2 Scissor Sisters - Comfortably Numb
Pink Floyd on mielenkiintoinen ja varmasti merkittävä bändi. En kuitenkaan ole koskaan niin suuresti siitä innostunut, että olisin tämän version johdosta vetänyt herneet nenään. Voin nimittäin hyvin kuvitella jonkun niin tehneen. Ideahan on oikeastaan ihan hyvä: jos kerran coveroidaan, niin tehdään se sitten omaperäisesti. Ja tässähän tuota omaperäisyyttä kyllä on. Minun makuuni liikaakin, sillä tämä esitys on varsin ärsyttävä aina ensikuulemasta lähtien. Nolla (0).
3 The 69 Eyes – The Lost Boys
Heh, vanha lemppabändini suoltaa taas uutta kakkaa. Uudelle levylle pitäisi kuulemma tulla vähemmän poppia ja enemmän Misfits-kalloa. Where's the ghost, ei ainakaan tässä näytteessä. No, mutta onhan tämä jokseenkin menevä kappale kaikessa korniuudessaankin ja biisinä sekä toteutuksena huomattavasti parempi kuin edellislevyn sinkut. Aion ehkä jopa ostaa älpyn, kunhan se ilmestyy. Puolustaudun jo valmiiksi sillä, että Jyrkie kuuluu mielestäni suomen all-time top-kolmoseen rokkilaulajina (joista yksi on kuollut ja toinen siirtynyt niinikään mörisemään). Harmi vaan, ettei miehen laulua ole kuultu enää vuosiin. Mitäköhän mä tälle antaisin? Pannaan kutonen (6).
4 The Darkness - Love Is Only A Feeling
Hyi helvetti. En ymmärrä miksi ihmiset pitävät ihan oikeasti Darknessista? Onko se sitten niin kivaa, kun mies laulaa noin korkealta? Jos se on syynä, niin kuunnelkaa vitun ääliöt sitten edes vaikka Musea. Nämä biisithän ovat kaikki täyttä retrokopiointia ja koko bändi itkettävä. Se kai pyrkii olemaan naurettava, mutta mä en ole ainakaan vielä vitsiä tajunnut. Kertoo kyllä jotain ihmisistä, että sellaisetkin jotka eivät ole ostaneet levyjä vuosiin ovat nyt hankkineet tämän levyn, koska se on niin kivan freesi. Siltä pohjalta Anssi ja muut vaan uusia biisejä kehittelemään. Saatte sitten saman tuomion kuin tämä nolla (0).
5 CMX – Palvelemaan konetta
Paras CMX-biisi sitten...ööh...Siivettömän? Bändistä meni maku mielestäni jo hyvän aikaa (ja paskaa levyä) myötä, mutta nyt kuulee ihan mielellään AW:n ääntä radiostakin. Biisissä on parasta se, ettei Yrjänä edes yritä laulaa. Jos ei osaa, niin on parempi huutaa. Niinhän ne yhtyeen varhaisemmatkin, suomirokin kulmakiviin lukeutuvat, teokset on valettu. Ainoa mikä tässä vähän härdää on rimmaavat sanat: eikös maestro naureskellut tuon silta-ilta-kiltaaa -riimittelyn jälkeen, että se oli heidän ainokaisensa eikä tule toistumaan? Voi Aki, valehtelitko minulle taas? Kuka voisi enää lohduttaa ja tuoda uskoni sinuun takaisin? Minä en koskaan milloinkaan tule lausuntoja antamaan, mutta tälle annan seitsemän (7) pinnaa.
6 Mariska - Murha
Mariska on hyvä mimmi. Jos tässä laulettaisiin Ransusta ja Pikku-kakkosesta niin antaisin kympin. Nythän tämä on vähän laiska veto, jossa on sekä hyviä että turhankin suvannollisia vaiheita. Emmää tätä sen suuremmin ala ryytimään. Toivon vain, että neito voisi vielä joksus näyttää lahjansa omaperäisemmin ja paremmin eväin. Annan tälle kuusi (6) pojitsaa.
7 Kotiteollisuus – Tämän taivaan alla
Slovari lappeen Rannan urhoilta. Aargh. Onhan tämä aika hirveää kuraa, mutta ei kuitenkaan lähellekään nollan arvoisia artisteja ja esityksiä. Annan tälle neljä (4) pistettä ja puolustaudun sillä, että kertosäkeen sanoitusidea on ihan kohtalainen.
8 Kilpi – Sielut iskee tulta
Käsittämätöntä skeidaa. Pärjää jopa Darknessille. Ehkä tämänkin tarkoitus olisi olla hauska, mutta mä en ymmärrä mitä hauskaa on 80-luvun "heavy-kitaroissa", kiekumisessa ja vanhojen miesten pelleilyllä. Jos olisin käynyt joksus vappugospelissa olisin varmasti kuullut parempaa gospelheviä. Näille annan niskalaukauksen (ei kun niillä taitaa ainakin levy-yhtiössä sellaisia jo ollakin mallina) - nolla (0).
Olipas jännä jakautuma. Kolme puolesta, yksi tyhjä ja neljä jyrkkää vastaan. Kerrankin muuten tiesin kaikki biisit!