Jatkoaika Music Awards 2024

[PataJaska]

Ei kuulkaa mikään itku auta, Jatkoaika Music Awards iskee taas eetteriin kuin miljoona volttia! Vuoden tärkeimmässä ketjussa siis jälleen niputetaan absoluuttisella totuudella vuoden 2024 paras musiikki. Seksi jää kakkoseksi sen tyydytyksen rinnalla, minkä me tunnetusti saamme näiden listojen laatimisesta :D omalla kohdalla musiikkivuosi oli sellainen tietyllä tapaa aika perusmallinen, laadukasta kamaa tuli sekä odotetuilta nimiltä että yllättäjiltä, ja uutuuslevyjä tuli ostettua fyysisinä versioina hyllyyn asti se aika standardinomainen noin kymmenkunta. Ketjun suurin ilo kuitenkin toivottavasti on yhä edelleen se sama kuin ennenkin, eli että kaikki voivat bongata tästä ketjusta sellaista musiikkia, joka on mennyt itseltä vuoden aikana ohi

Säännöt ovat yhä samat tutut kuin viime vuosina ovat olleet, eli äänestetään vuoden TOP-5 levyt, vuoden TOP-5 biisit ja vuoden pettymys. Jos ei keksi viittä albumia tai viittä biisiä, mutta haluaa laittaa vaikka pari suosikkiaan, niin vajaita listoja saa jättää. Tällöin jaetaan vain ne pisteet, joille sijoille levyjä/biisejä on listattu

- Albumeissa tupla-, tripla- sun muut levyt lasketaan yhdeksi levyksi. Biiseissä covereita ei hyväksytä äänestykseen, coverointi ei tee vanhasta biisistä uutta biisiä. Samalta levyltä saa äänestää useampaa kuin vain yhtä biisiä, koska jos vuoden TOP-5 biisejä on samalla levyllä useampia, niin sitten niitä vain on

- Pisteet vuoden albumeissa ja biiseissä jakautuu siten, että ensimmäinen saa viisi pistettä, toinen neljä pistettä ja niin edelleen aina yhteen pisteeseen saakka.

- Albumin pitää ehdottomasti olla vuonna 2024 julkaistu. Jos äänestät aiemmin (tai myöhemmin) ilmestynyttä levyä se hylätään automaattisesti, joten kannattaa olla tarkkana. Sama pätee biiseissä sikäli, että jos jonkun albumin biisi on julkaistu singlenä vuonna 2023, niin se ei ole enää kelvollinen tässä äänestyksessä. Valitkaa joku muu kappale ko. albumilta vaikka.

- Laittakaa äänestyskaavakkeeseen niin, että ensiksi artisti/yhtye ja sitten albumin nimi, eli tähän tyyliin: The Bändi - Albumi, tämä ihan yleisen selkeyden vuoksi, joka helpottaa pisteidenlaskua huomattavasti, kun noudatetaan kaikki samaa kaavaa. Sama rakenne myös biisien kohdalla sitten. Hylkään kaikki äänet jotka on kirjoitettu jotenkin eri tavalla, pakko pitää linja.

- Kokoelmalevyt, livelevyt ja puhtaat coverlevyt eivät luonnollisestikaan ole äänestyskelpoisia, koska kyse on vuoden 2024 uudesta musiikista. Tosin yksittäiset juuri kokoelmaa/liveä varten sinä vuonna varta vasten julkaistut biisit on hyväksytty biisikategoriassa. Myöskään re-issuejulkaisut eivät kuulu äänestyskelpoisiin levyihin.

- Jos listaanne tulee korjauksia viime metreillä, niin ilmoittakaa selkeästi ja mieluiten nimimerkkini hashtagaamalla, että listanne on mennyt uusiksi.

Äänestysaikaa perinteisesti tammikuun loppuun, eli 31.1.2025 asti
Alla äänestyspohja, jota tulee käyttää. Saa alkaa suorittamaan


Äänestysmalli:

Vuoden albumi 1:
Vuoden albumi 2:
Vuoden albumi 3:
Vuoden albumi 4:
Vuoden albumi 5:


Vuoden biisi 1:
Vuoden biisi 2:
Vuoden biisi 3:
Vuoden biisi 4:
Vuoden biisi 5:


Vuoden pettymys (albumi):

 

[SM84]

Mielenkiintoinen levy vuosi ollut taas. Useita odotettuja julkaisuja tuli ja aika lailla kaikki lunasti odotukset. Pari positiivista yllätystäkin mahtui joukkoon, varsinkin Nilen levy on erittäin kova. Aika helppo oli kasata Top 5. Isompia pettymyksiä ei juuri ollut.

Vuoden parhaat levyt:

1. Alcest - Les Chants de l'Aurore

Olen rakastanut Alcestia siitä asti, kun kuulin aikoinaan Ecailles De Lune-levyn. Bändin black metallia ja shoegazea yhdistelevä musiikki vie jonnekin ihan toisiin maailmoihin. Uusin levy on jälleen erittäin upea teos.

2. Iotunn - Kinship

Iotunnin edellinen levy tuli ihan puun takaa ja oli yksi vuotensa parhaita levyjä. Nyt uudelta levyltä uskalsi odottaa kovaa kamaa, eikä se tosiaan pettänyt. Jon Aldara on yksi kovimpia vokalisteja, mitä metallimaailmasta nykyään löytyy ja kun siihen yhdistää melodista death metallia progressiivisella otteella ja näkemyksellä, niin jälki on komeaa.

3. Thy Catafalque - XII: A gyönyörű álmok ezután jönnek

Unkarilaisen Thy Catafalquen uusin oli minulle yksi vuoden odotetuimpia levyjä ja sehän lopulta nousi parhaiden levyjen joukkoon. Bändin diskografia on laadukas ja bändin tapa yhdistellä erilaisia musiikkityylejä metalliseen pohjaan vaan toimii. Uudella levyllä on aavistus enemmän black metallista ammentavaa virettä ja toisaalta hyvinkin popmaisia elementtejä kokonaisuuden ollen kuitenkin hyvin kasassa. Osaamattomimmissa käsissä tällainen musiikki olisi melkoista sillisalaattia, mutta kun visio on selkeä, niin jälki on tällaista. Toki bändillä on tietyt maneerinsa, mutta levystä toiseen pääjehu ja biisintekijä Tamás Kátai onnistuu.

4. Nile - The Underworld Awaits Us All

Nilen uusin oli ehdottomasti vuoden suurin positiivinen yllätys. Bändillä on useita hienoja levyjä, mutta ne sijoittuvat enemmän sinne uran alkupäähän. Uusi levy on tasaisen varma kokonaisuus tunnistettavaa ja tunnelmallista murskausta.

5. Nightwish - Yesterwynde

Bändin edellinen levy oli pettymys, eikä se ole vieläkään alkanut toimia. Siksi uuteenkin levyyn tuli ladattua maltillisia odotuksia. Levy kuitenkin yllätti iloisesti. Soundtrackmainen kokonaisuus, jossa elementit ovat hyvin tasapainossa ja joukosta on bongattavissa kaikennäköistä bändin historiaan viittaavaa. Levy on trilogian päätös, mutta tuntuu tavallaan myös eräänlaiselta välitilinpäätökseltä.

Vuoden pettymys:

Kerry King - From Hell I Rise

Jatkaa siitä, mihin Slayer loppui, mutta jotenkin tämä levy on todella yhdentekevää läpsyttelyä. Varmaan joku kova Slayer-fani saattaa tästä innostua, mutta tällaiselle satunnaiselle thrashin kuuntelijalle tämä ei anna yhtään mitään. Maailmassa on todella paljon parempia thrash metal-levyjä (alkaen niistä Slayerin kasarituotoksista), joten en näe tälle levylle mitään käyttöä.

Vuoden parhaimmat biisit:

1. Crimson Sun - Neon Lights
2. Bruce Dickinson - Afterglow of Ragnarok
3. Nightwish - An Ocean Of Strange Islands
4. Thy Catafalque - A gyönyörű álmok ezután jönnek
5. Cemetery Skyline - Violent Storm

Näitä biisejä en ala sen tarkemmin ruotimaan. Näitä on tullut kuunneltua paljon ja iskivät eniten.

 

[kehveli]

Onpas vaikea päätös ja lista voi vielä elää. Biisejä ja pettymystä täytyy vielä hakea ja voivat jäädä puuttumaankin

Vuoden albumi 1: Thou - Umbilical
Vuoden albumi 2: Bonjour Tristesse - The World Without Us
Vuoden albumi 3: New Model Army - Unbroken
Vuoden albumi 4: Nick Cave & Bad Seeds - Wild God
Vuoden albumi 5: Sordide - Ainsi Finit Le Jour

 

[Individual]

Vuoden albumi 1: Mono - Oath
Vuoden albumi 2: Oranssi Pazuzu - Muuntautuja
Vuoden albumi 3: Dragsvik - Kaikki maailman kukat
Vuoden albumi 4: New Model Army - Unbroken
Vuoden albumi 5: Marko Haavisto & Poutahaukat - Onnentalo

- Vuoden parhaan albumin kategoriassa ykköspaikasta kamppaili tasaväkisesti japanilainen postrock-suuruus Mono, sekä suomalainen psykedeelisen äärimusiikki-ilmaisun huippuimport Oranssi Pazuzu. Molemmat albumit olivat silkkaa timanttia, mutta voiton vei tällä kertaa Mono, enkä osaa perustella miksi. Uusi löytö puolestaan oli Dragsvik, joka edustaa hienoiten Suomessa tällä hetkellä käynnissä olevaa kasari/new wave/goth/post-punk-aaltoa. Post-punk legendat New Model Army julkaisivat hekin uutta musiikkia ja varsin hienon ja tasapainoisen levyn saivatkin pihalle. Viidennellä sijalla on sitten iskelmärockyhtye, Kaurismäen elokuvistakin tuttu Marko Haavisto Poutahaukkoineen. Todella hieno yllätys ja tyylikäs levy.

Vuoden biisi 1: Mono - Run on
Vuoden biisi 2: Oranssi Pazuzu - Hautatuuli
Vuoden biisi 3: New Model Army - First Summer After
Vuoden biisi 4: Marko Haavisto & Poutahaukat - Elämä on valintoja
Vuoden biisi 5: Nick Cave & The Bad Seeds: Wild God

- Vuoden biisi-kategoria myötäilee albumilistaa, joten ei siitä enempää. Sanotaan näin, että molempiin kategorioihin oli tyrkyllä paljon hyvää musiikkia ja se kertoo varsin mallikkaasta lättyvuodesta. Mainittakoot kuitenkin, että kisakoneesta putosi viimeisenä The Cure.

Vuoden pettymys (albumi):
Nick Cave & The Bad Seeds: Wild God. Tämän piti haastattelun perusteella olla ilon levy, lupa elää traagisten menetysten jälkeen, mutta gospel-henkinen ja Nick Caven ehkä hieman ärsyttävällä laulumaneerilla kyllästetty "jollotus" (jos sallitte) ei ensimmäisenä tuonut noita attribuutteja mieleen. Kuin Ghosteen ja Idiot Prayer-levyjen ylijäämäsessioista koottu ja saa tuntumaan, että bändi on yhtä kuin Nick Cave ja Warren Ellis ja koko muu orkesteri hyvä, jos paikalla studiossa. Livenä tietysti asia erikseen. Nimibiisi kyllä vuoden top femmassa.

edit: kirjoitusvirhe

 

[kehveli]

Vuoden albumi 1: Mono - Oath
Vuoden albumi 2: Oranssi Pazuzu - Muuntautuja
Vuoden albumi 3: Dragsvik - Kaikki maailman kukat
Vuoden albumi 4: New Model Army - Unbroken
Vuoden albumi 5: Marko Haavisto & Poutahaukat - Onnentalo

- Vuoden parhaan albumin kategoriassa ykköspaikasta kamppaili tasaväkisesti japanilainen postrock-suuruus Mono, sekä suomalainen psykedeelisen äärimusiikki-ilmaisun huippuimport Oranssi Pazuzu. Molemmat albumit olivat silkkaa timanttia, mutta voiton vei tällä kertaa Mono, enkä osaa perustella miksi. Uusi löytö puolestaan oli Dragsvik, joka edustaa hienoiten Suomessa tällä hetkellä käynnissä olevaa kasari/new wave/goth/post-punk-aaltoa. Post-punk legendat New Model Army julkaisivat hekin uutta musiikkia ja varsin hienon ja tasapainoisen levyn saivatkin pihalle. Viidennellä sijalla on sitten iskelmärockyhtye, Kaurismäen elokuvistakin tuttu Marko Haavisto Poutahaikkoineen. Todella hieno yllätys ja tyylikäs levy.

Vuoden biisi 1: Mono - Run on
Vuoden biisi 2: Oranssi Pazuzu - Hautatuuli
Vuoden biisi 3: New Model Army - First Summer After
Vuoden biisi 4: Marko Haavisto & Poutahaukat - Elämä on valintoja
Vuoden biisi 5: Nick Cave & The Bad Seeds: Wild God

- Vuoden biisi-kategoria myötäilee albumilistaa, joten ei siitä enempää. Sanotaan näin, että molempiin kategorioihin oli tyrkyllä paljon hyvää musiikkia ja se kertoo varsin mallikkaasta lättyvuodesta. Mainittakoot kuitenkin, että kisakoneesta putosi viimeisenä The Cure.

Vuoden pettymys (albumi):
Nick Cave & The Bad Seeds: Wild God. Tämän piti haastattelun perusteella olla ilon levy, lupa elää traagisten menetysten jälkeen, mutta gospel-henkinen ja Nick Caven ehkä hieman ärsyttävällä laulumaneerilla kyllästetty "jollotus" (jos sallitte) ei ensimmäisenä tuonut noita atribuutteja mieleen. Kuin Ghosteen ja Idiot Prayer-levyjen ylijäämäsessioista koottu ja saa tuntumaan, että bändi on yhtä kuin Nick Cave ja Warren Ellis ja koko muu orkesteri hyvä, jos paikalla studiossa. Livenä tietysti asia erikseen. Nimibiisi kyllä vuoden top femmassa.

Niin joo, Oranssi Pazuzu! Listat on vaikeita...

Eikö edes kansitaide pelastanu Nick Cavea? :)

 

[Individual]

Niin joo, Oranssi Pazuzu! Listat on vaikeita...

Eikö edes kansitaide pelastanu Nick Cavea? :)

Noh ehkä se on niitä levyjä, joille pitää antaa muutama kuuntelu vielä. Ei Frogs:kaan huono ollut. Kansi oli aika jännä. :)

 

[diavolo]

Jatkoaika Music Awards, tätä on odotettu!

Vuoden albumi 1: Alcest - Les Chants de l'Aurore
Vuoden albumi 2: Knocked Loose - You Won't Go Before You're Supposed To
Vuoden albumi 3: Tyrantti - Ihmispyramidi
Vuoden albumi 4: Imminence - The Black
Vuoden albumi 5: Gaerea - Coma

Eihän siellä ykkösenä voi mikään muu olla kuin Alcestin uusin. Nykyään valitettavasti harvemmin, mutta onneksi edes joskus tulee eteen levyjä joissa vaan kaikki on jotenkin elämää suurempaa. "Aamunkoiton laulut" on aivan käsittämättömän hieno teos. Ecailles de Lune ja Souvenirs d'un autre monde on sellaisia järkäleitä että en uskonut Alcestin pystyvän ylittämään itseään, mutta saattoivat sen uusimmalla albumillaan jopa tehdä.


Vuoden biisi 1: Alcest - L'Envol
Vuoden biisi 2: Knocked Loose (feat. Poppy) - Suffocate
Vuoden biisi 3: Whitechapel - A Visceral Retch
Vuoden biisi 4: Lähiöbotox - Ei toivoa
Vuoden biisi 5: Gaerea - The Poet's Ballet

Yksittäisten biisien kanssa oli vähän vaikeampaa. Vuoden albumeilta listalle pääsi kolme biisiä. Whitechapelin paluu alkuaikojen turpaanvetoon lämmitti sydäntä. Botoxin kipaleessa tärkeä sanoma ja jollain tapaa kypsempi fiilis kuin aikaisemmassa tuotannossa. Levy sitten kokonaisuutena jäi mielestäni aika heikoksi.


Vuoden pettymys (albumi): DJ Ibusal - Mukava paikka

En ole muutamia yksittäisiä artisteja lukuun ottamatta mikään aktiivinen suomiräpin kuluttaja. Ibusalin tuotanto on kuitenkin aina iskenyt, ja on ollut mukava kuulla erilaista otetta kuin mitä Gasellit tarjoilee. Tämä uusin kuitenkin olisi voinut hyvin olla mikä tahansa Gasellien levy. Kaikki se särmä, omaperäisyys ja nerokkuus ovat kadonneet johonkin. Sääli.

 

[PataJaska]

Noh, jos omat tässä välissä

Vuoden albumi 1: Nightwish - Yesterwynde
Vuoden albumi 2: Elvellon - Ascending In Synergy
Vuoden albumi 3: Nordic Twilight - Nordic Twilight
Vuoden albumi 4: Hammerfall - Avenge The Fallen
Vuoden albumi 5: Crownshift - Crownshift

Erikoinen vuosi, kolme ensimmäistä ovat kaikki sinfonisen metallin albumeja. Myönnetään, ykkösvalinta on nyt tylsä, mutta pakko se vain oli tehdä. Nightwishin edellisistä levyistä EFMB oli yksiselitteisen heikko ja Human Nature taas yksinkertaisesti "outo", mutta nyt palattiin asialinjalle ihan kertarytinällä! Levy on kuin bändin koko viimeisen 20 vuoden tuotanko tiivistettynä yhdeksi albumiksi, kappaleet ovat yhtä aikaa elokuvamaisia, herkkiä, raskaita ja musiikillisesti todellinen runsaudensarvi. Aivan nappionnistuminen ja Floor pääsee myös edukseen paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Kakkosena nuoremman polven saksalainen sinfoniabändi, jonka albumi on kiistatta naurettavuuteen asti samankuuloista kamaa mitä Anetten aikainen NW oli. Joitain varmasti häiritsee, kun tämä tuntuu jo liian plagioidulta, mutta en voi silti olla pitämättä valtavasti, koska ovathan nämä biisit tehty erittäin hyvällä tyylitajulla eikä hutibiisejä ole yhtäkään. Kolmantena uusi kotimainen sinfonisen metallin projekti (en tiedä onko bändi tällä haavaa väärä sana), joka ei sitten ole kuitenkin NW-tyyliä vaan kuulostaa omanlaiseltaan. Levyllä vallitsee suorastaan hämmentävän "sadunomainen" tunnelma, jonka tyylistä harvemmin kuulee, ja biisit ovat monipuolisia sekä erittäin hyvällä maulla tehtyjä. Pari heikompaa biisiä pudottaa kolmoseksi

Nelosena perushevin ruotsalaiset wanhat isännät, jotka ovat löytäneet upealla tavalla takaisin sen yli 20 vuoden takaisen soundinsa. Jo edellisen levyn nostin tälle listalle kaksi vuotta sitten, ja tämä uutukainen on tässä mielessä vielä sitäkin parempi. Hammerfallin 2000-luvun alun henki pursuaa aivan saumoista läpi. Ja viidenneksi on pakko nostaa listalle supergroup Crownshiftin debyytti ihan jo siksi, koska bändin mastermind Daniel Freybergin kaikki aiempi oma musiikki on ollut aivan tyhjänpäiväistä höttöä. Ja nyt yhtäkkiä jonkin jalkalistan alta on kaivettu näin kovaa materiaalia, erittäin hyvän kuuloista melodisuuden ja jenkkiräimeen sekoitusta. Pakko palkita listasijoituksella


Vuoden biisi 1: Cemetary Skyline - In Darkness
Vuoden biisi 2: Sonata Arctica - Cure For Everything
Vuoden biisi 3: Hammerfall - Hero To All
Vuoden biisi 4: Mister Misery - Crooked Man
Vuoden biisi 5: Crownshift - My Prison

Biisien suhteen on pakko sanoa samaa kuin ennenkin: etenkin vuoden TOP-3 levyt ovat niin erinomaisia kokonaisuuksia etten pysty nostamaan niiltä kappaleita vuoden biisien listalle. Koska suosikkibiisini vaihtelevat joka kuuntelulla. Näin ollen listalle nousee muuta vuoden voimasoitto materiaalia. Vuoden biisi on ilmeinen valinta, koska en pidä yhtään tuollaisesta goottimeiningistä, mutta sitten kun löytyy se yksi poikkeus sääntöön niin huh sentään! Onhan tuo kappale nyt aivan tajuttoman murea tekele! Sonata Arctican uutukainen ei mahtunut levyjen listalle, mutta bändi palasi myös sinne 20 vuoden takaiseen soundiin, ja levyn aivan upean nostalginen ykkösbiisi on pakko ottaa listalle. Vielä nosta sijalta neljä, "kauhumetalli" yhtye Mister Miseryn hieno Alice Cooper henkinen tekele, vaikka heidänkään albuminsa ei mahtunut levylistalle

Vuoden pettymystä en ainakaan vielä nimeä

 

[rinne]

Onhan se ehkä vuoden odotetuin ketju täällä taas, kiitos siitä jälleen kerran.

Vuoden albumi 1: Wintersun - Time II
Vuoden albumi 2: Evergrey - Theories of Emptiness
Vuoden albumi 3: Cemetery Skyline - Nordic Gothic
Vuoden albumi 4: Poppy - Negative Spaces
Vuoden albumi 5: Linkin Park - From Zero

Listan teko tänä vuonna tuntuu hankalalta. Ei niinkään siksi, etteikö laadukkaita albumeita olisi julkaistu, mutta sellainen selkeä suosikki puuttuu. Mikään tänä vuonna julkaistu albumi ei omissa papereissa varsinaisesti räjäyttänyt pankkia muihin verrattuna, joten päivästä riippuen listan järjestys vaihtelisi. Toisaalta päivästä riippuen hiukan erilaisin painotuksin TOP-5 listalle voisi muitakin albumeita tarjota. Mutta näillä mennään.

Aika vahvana teemana musiikkivuodessa itselleni oli tavalla tai toisella "comeback". Oli albumeita, joita on odotettu ikuisuus ja toisaalta useampiakin -00 ja -10 -luvun soittolistoille kuuluneita tuttavuuksia pitkästä aikaa biisiä julkaisemassa, joten sinänsä 2024 on ollut mielenkiintoinen vuosi musiikissa. Rehellisyyden nimissä myönnettävä on, ettei esimerkiksi Linkin Parkin albumin päätyminen jonkinlaiseen tehotoistoon kerro suoraan albumin laadusta, muut syyt auttoivat siinä.

Vuoden biisi 1: Arch Enemy - Dream Stealer
Vuoden biisi 2: Cemetery Skyline - In Darkness
Vuoden biisi 3: Linkin Park - The Emptiness Machine
Vuoden biisi 4: Knocked Loose (ft. Poppy) - Suffocate
Vuoden biisi 5: Evergrey - Ghost of My Hero



Vuoden pettymys (albumi): Swallow The Sun - Shining
En tiedä, mitä odotin, mutta... Ei tää nyt vaan ihan lähde.

 

[eeMule]

Vuoden albumi 1: Knocked Loose - You Won’t Go Before You’re Supposed To
Vuoden albumi 2: Bring Me The Horizon - Post Human: NeX GEn
Vuoden albumi 3: Kendrick Lamar - GNX
Vuoden albumi 4: Josén Pimeä Puoli - Ohikulkija
Vuoden albumi 5: Pariisin Kevät - Sun yö on pian täällä

Vuoden biisi 1: Alpha Wolf - Haunter
Vuoden biisi 2: Knocked Loose (feat. Poppy) - Suffocate
Vuoden biisi 3: Bring Me The Horizon (feat. Aurora) - Limousine
Vuoden biisi 4: Billie Eilish - Birds of a Feather
Vuoden biisi 5: Kendrick Lamar (feat. SZA) - Luther

Vuoden pettymys (albumi): Make Them Suffer - Make Them Suffer

—

Tämä vuosi tuntui melkoiselta ohivuodelta itselle musiikin saralla, kun oli hankaluuksia edes keksiä sopivat levyt 4. ja 5. paikoille, kärkikolmikon ollessa täysin selviö. Biisit taasen löytyi aika nopeasti, ja monta hyvää biisiä jäi nuolemaan näppejään.

Ilo myös nähdä, että muutamalle muullekin palstalaiselle maistuu Knocked Loose! Ehdottomasti itselle vuoden kovin löytö, ja heidän uusin tuotos onkin pitkästä aikaa täysi kymppi.