Viestin lähetti t4
Kyllä nämä jarrukentät voivat pelata toisiaankin vastaan, vaikka se kovin eriskummalliselta ensin kuulostaakin. Tässä tapauksessa jarrukentän tarkoitus on antaa lepoaikaa muille ketjuille.
Ei tämä sinänsä mikään ylpeilyn aihe tällä forumilla ole mutta minä olen pelannut jarruketjussa. Riippuen vastustajasta ja muista tekijöistä pelasimme joko 0-0 -peliä vastustajan parempia ketjuja vastaan tai nimenomaan kulutimme vastustajan oman jarruketjun peliaikaa, riippuen hieman esim. siitä olimmeko me "parempi" vai "huonompi" joukkue. Niin, tämä siis juniori-ikäisenä ja kauan aikaa sitten. Tällainen taktikointi onnistuu vasta sitten jos tuntee vastaustajan pelikuviot hyvin.
Itse asiassa jarruketjussa pelaaminen ei ole ollenkaan hullumpaa, etenkään jos itseä ei ole siunattu armoitetulla mailatekniikalla mutta on sitäkin vikkelämmillä jaloilla ja hyvällä massa-painopiste -suhteella. Kun omat taidot eivät riitä parempaan ja hyväksyy omat rajoitteensa niin vastustajan pelin rikkominenkin on ihan hauskaa ja palkitsevaa ja onnistumiset/epäonnistumiset näkyvät ja kuuluvat vaihtopenkillä paljon selvemmin kuin katsomossa.
Jarkko Ruutu on antanut liigassa mielestäni erinomaiset näytteet taidoistaan jopa pelejäkin ratkaisevana jarrumiehenä. Muistissa on edelleenkin se 5-6 vuoden takainen IFK-Jokerit peli jossa Ruutu piti Variksen ja sen myötä koko Jokerien ykkösketjun niin tiukassa otteessa että muun joukkue pysty taistelemaan sen 3-2 (?) voiton. Niitä todella harvoja ilonaiheita Eavesin kaudella.
Hyvän jarruketjun kokoaminen ja peluuttaminen on muuten haastavampaa kuin uskoisi, ei todellakaan voi kerätä joukkueen jämämiehiä yhteen ketjuun ja panna jäälle silkkana ohjeena "pidätelkää vastustajan ykkösketjua". Vaatimus oman maalin puhtaana pitämisestä asettaa enemmän paineita kuin maalien teko, pienestä virheestä rangaistaan helposti.
