The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
En heti löytänyt tälle omaa ketjua, joten tässä on. Olkaa hyvä.
Vuorinen nimitettiin nykyiseen tehtäväänsä 30.11.2009. Näin ollen tämän kauden joukkue on hankinnoiltaan enimmäkseen Vuorisen käsialaa. Viime kaudella tehtiin muutamia hankitoja kesken kauden.
Mielestäni pelaajakoordinaattorin toimenkuva on selkeä - vastata pelaajien hankinnasta valmennuksen toiveiden ja budjetin mukaan. Osumana pidän nimetöntä hankintaa joka lyö itsensä läpi liigan eliittiin ja huti on tietysti nimekäs pelaaja joka floppaa. Tämän voisi kiteyttää siihen, että Pelaajakoordinaattori vastaa joukkueen hinta/laatusuhteesta annetuissa rajoissa.
Käydäänpä ensin läpi kesken viime kauden tehdyt hankinnat.
Ryan Murphy
Tyhjä arpa, jolla onneksi oli try-out pykälä sopimuksessaan. Tässä haettiin minimi riskillä käypää pelaajaa, mutta taso riittänyt. Toki toisinkin olisi voinut käydä.
Toni Mäkiaho
Pidän Mäkiaho suht varmana hankintana, vaikka KalPassa ei mennytkään ihan nappiin. Toi kokemusta nuoreen joukkueeseen kevään peleissä. Mistään kaappauksesta ei kuitenkaan voida puhua, koska taso oli tiedossa eikä Mäkiaho ylittänyt odotuksia.
Dan Iliakis
Ässistä hankittu Iliakis toi jämäkkyyttä takalinjoille, muttei loistanut. Mieleenpainuvin "suoritus" oli kauden viimeisen pelin törmäys Lajusen kanssa, jonka jälkeen Iliakis kannettiin kentältä. Onneksi ei käynyt pahasti, kuulemma. Iliakis täytti ruutunsa, muttei häikäissyt.
Gabriel Spilar
Vauhtikone hankittiin keväällä tekemään pisteitä. Todellisuudessa jalat liikkuivat, mutta kädet eivät. Selkeä riski, joka realisoitui, kun sopimuksessa ei ollut koeaikaa.
Kauden 09-10 joukkue oli Vuorisen edeltäjän käsialaa enkä siksi lähde spekuloimaan mitä olisi voinut tapahtua erilaisilla hankinnoilla. Sen kuitenkin sanon, että Vuorinen ei säväyttänyt. Pari varmaa hakua ja pari kokeilua, joista kumpikin epäonnistui. Murphyn ja Spilarin sopimuksissa pahin moka oli koeajan poisjättäminen Spilarin pahvista. Kokeilla saa, mutta riskit pitää minimoida. Arvosana välttävä.
Kaudelle 10-11 Vuorinen pääsi jo aika pitkälle vaikuttamaan. Käsittääkseni lähes kaikki hankinnat ovat hänen käsialaansa. Runko on toki pysynyt samana.
Jonatan Iilahti ja Lars Volden sainattiin tulevaisuutta ajatellen, joten tulokset näkyvät vasta myöhemmin enkä lähde niitä vielä arvostelemaan. Mikäli U-20 MM-kisakävijä Iilahti olisi jäänyt ilman sopimusta ja siirtynyt muualle, olisin kamaloitunut.
Oskari Korpikari
Profiililtaan hyvä hankinta. Joukkue tarvitsee jämäkkyyttä omaan päähän. Alkava kausi näyttää miten Korpikari onnistuu Bluesissa. Hakuna aika varma ja tasonsa osoittanut.
Ville Varakas
Aika yllättävä hankinta jota en täysin ymmärrä, mutta Varakkaankin kohdalla aika tulee näyttämään miten käy. Kyseessä on suht nouri kehittyvä pelaaja, joten tämä voi varsin hyvin osoittautua onnistumiseksi.
Jere Karalahti
Jere ei esittelyjä kaipaa. Nähtäväksi jää, riittääkö Jeren nopeus vielä liigan. Itse epäilen, ettei riitä. Kolmosparin pakiksi liian kallis, mutta riittääkö kakkospariin? High risk - medium reward.
Jani Hakanpää
Kuten Iilahti ja Volden, tulevaisuus näyttää, mutta tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä kaappaukselta.
Arttu Luttinen
Käsittääkseni Luttinen hankittiin Öhmanin rinnalle korvaamaan Rajamäki. Kiekollista osaamista tuli lisää ja tsemppaamista poistui. Tsemppareita joukkue on kuitenkin pullollaan, joten ei tästä voi valittaa. Saa nähdä miten onnistuu. Luttisen edellinen kausi oli hieman heikompi, joten voitanee olettaa, että hintapyyntö ei ollut tähtitieteellinen. Riskinä mielestäni aika pieni. Ihan ok hankinta.
Jari Sailio
Ikitaistelija joka tuo Bluesiin lisää kokemusta, ___ ja ___. Tämä hankinta ei täysin mahdu kaaliin, mutta varmasti pätevä kaveri kolmoseen. En näe tässä kovinkaan suurta riskiä, mutten myöskään potentiaalin ylitystä.
Roope Talaja
Niin Matikaisen näköinen pelaaja kuin olla voi. Tsempin lisäksi Talaja on nuori, joten kehitystä lienee luvassa ja muistaakseni kiekkokin pysyy joten kuten lavassa. Low risk - medium reward.
Heikki Laine
Paikkaa Lostedtin ja tuo vähän lisää kiekollista taitoa. Hoitanee hommansa, kuten pitääkin. Low risk - low reward.
Pentti Nöyränen
Paikkaa loukkantumisia ja tuo leveyttä. Sopimuksessa koeaika. Low risk - low reward.
Kauden 10-11 Blues on vaihtunut sinisestä hieman harmaaksi. Tähdet ja kiinnostavat hankinnat puuttuvat. Tämä voi osittain johtua siitä, että markkinoilla oli myös pelaajia kuten Eaves, Laatikainen, Lehtonen, Lehtinen yms. Kiinnostavuutta ajatellen arvosanaksi tulee taas se sama välttävä (toki on otettava huomioon taloudelliset resurssit). Urheilullinen menestys jää nähtäväksi, mutta mitalit kiertänevät Bluesin aika kaukaa. Toivotaan, että olen väärässä. Positiivisena asiana sanottakoon, että runko on edelleen kasattu omista kasvateista jota pidän hyvänä asiana.
Mitenkäs Vuorinen on sitten em. seikkojen perusteella onnistunut? Tähän mennessä tulos on ollut välttävä. Tuleva kausi kertoo paljon siitä kuinka pitkään Vuorinen Bluesissa vaikuttaa. Onnistumisen on tultava viimeistään kaudelle 11-12 tai pesti on laitettava uuteen hakuun. Välttävällä scouttauksella Blues ei nouse mitalikantaan.
Vuorinen nimitettiin nykyiseen tehtäväänsä 30.11.2009. Näin ollen tämän kauden joukkue on hankinnoiltaan enimmäkseen Vuorisen käsialaa. Viime kaudella tehtiin muutamia hankitoja kesken kauden.
Mielestäni pelaajakoordinaattorin toimenkuva on selkeä - vastata pelaajien hankinnasta valmennuksen toiveiden ja budjetin mukaan. Osumana pidän nimetöntä hankintaa joka lyö itsensä läpi liigan eliittiin ja huti on tietysti nimekäs pelaaja joka floppaa. Tämän voisi kiteyttää siihen, että Pelaajakoordinaattori vastaa joukkueen hinta/laatusuhteesta annetuissa rajoissa.
Käydäänpä ensin läpi kesken viime kauden tehdyt hankinnat.
Ryan Murphy
Tyhjä arpa, jolla onneksi oli try-out pykälä sopimuksessaan. Tässä haettiin minimi riskillä käypää pelaajaa, mutta taso riittänyt. Toki toisinkin olisi voinut käydä.
Toni Mäkiaho
Pidän Mäkiaho suht varmana hankintana, vaikka KalPassa ei mennytkään ihan nappiin. Toi kokemusta nuoreen joukkueeseen kevään peleissä. Mistään kaappauksesta ei kuitenkaan voida puhua, koska taso oli tiedossa eikä Mäkiaho ylittänyt odotuksia.
Dan Iliakis
Ässistä hankittu Iliakis toi jämäkkyyttä takalinjoille, muttei loistanut. Mieleenpainuvin "suoritus" oli kauden viimeisen pelin törmäys Lajusen kanssa, jonka jälkeen Iliakis kannettiin kentältä. Onneksi ei käynyt pahasti, kuulemma. Iliakis täytti ruutunsa, muttei häikäissyt.
Gabriel Spilar
Vauhtikone hankittiin keväällä tekemään pisteitä. Todellisuudessa jalat liikkuivat, mutta kädet eivät. Selkeä riski, joka realisoitui, kun sopimuksessa ei ollut koeaikaa.
Kauden 09-10 joukkue oli Vuorisen edeltäjän käsialaa enkä siksi lähde spekuloimaan mitä olisi voinut tapahtua erilaisilla hankinnoilla. Sen kuitenkin sanon, että Vuorinen ei säväyttänyt. Pari varmaa hakua ja pari kokeilua, joista kumpikin epäonnistui. Murphyn ja Spilarin sopimuksissa pahin moka oli koeajan poisjättäminen Spilarin pahvista. Kokeilla saa, mutta riskit pitää minimoida. Arvosana välttävä.
Kaudelle 10-11 Vuorinen pääsi jo aika pitkälle vaikuttamaan. Käsittääkseni lähes kaikki hankinnat ovat hänen käsialaansa. Runko on toki pysynyt samana.
Jonatan Iilahti ja Lars Volden sainattiin tulevaisuutta ajatellen, joten tulokset näkyvät vasta myöhemmin enkä lähde niitä vielä arvostelemaan. Mikäli U-20 MM-kisakävijä Iilahti olisi jäänyt ilman sopimusta ja siirtynyt muualle, olisin kamaloitunut.
Oskari Korpikari
Profiililtaan hyvä hankinta. Joukkue tarvitsee jämäkkyyttä omaan päähän. Alkava kausi näyttää miten Korpikari onnistuu Bluesissa. Hakuna aika varma ja tasonsa osoittanut.
Ville Varakas
Aika yllättävä hankinta jota en täysin ymmärrä, mutta Varakkaankin kohdalla aika tulee näyttämään miten käy. Kyseessä on suht nouri kehittyvä pelaaja, joten tämä voi varsin hyvin osoittautua onnistumiseksi.
Jere Karalahti
Jere ei esittelyjä kaipaa. Nähtäväksi jää, riittääkö Jeren nopeus vielä liigan. Itse epäilen, ettei riitä. Kolmosparin pakiksi liian kallis, mutta riittääkö kakkospariin? High risk - medium reward.
Jani Hakanpää
Kuten Iilahti ja Volden, tulevaisuus näyttää, mutta tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä kaappaukselta.
Arttu Luttinen
Käsittääkseni Luttinen hankittiin Öhmanin rinnalle korvaamaan Rajamäki. Kiekollista osaamista tuli lisää ja tsemppaamista poistui. Tsemppareita joukkue on kuitenkin pullollaan, joten ei tästä voi valittaa. Saa nähdä miten onnistuu. Luttisen edellinen kausi oli hieman heikompi, joten voitanee olettaa, että hintapyyntö ei ollut tähtitieteellinen. Riskinä mielestäni aika pieni. Ihan ok hankinta.
Jari Sailio
Ikitaistelija joka tuo Bluesiin lisää kokemusta, ___ ja ___. Tämä hankinta ei täysin mahdu kaaliin, mutta varmasti pätevä kaveri kolmoseen. En näe tässä kovinkaan suurta riskiä, mutten myöskään potentiaalin ylitystä.
Roope Talaja
Niin Matikaisen näköinen pelaaja kuin olla voi. Tsempin lisäksi Talaja on nuori, joten kehitystä lienee luvassa ja muistaakseni kiekkokin pysyy joten kuten lavassa. Low risk - medium reward.
Heikki Laine
Paikkaa Lostedtin ja tuo vähän lisää kiekollista taitoa. Hoitanee hommansa, kuten pitääkin. Low risk - low reward.
Pentti Nöyränen
Paikkaa loukkantumisia ja tuo leveyttä. Sopimuksessa koeaika. Low risk - low reward.
Kauden 10-11 Blues on vaihtunut sinisestä hieman harmaaksi. Tähdet ja kiinnostavat hankinnat puuttuvat. Tämä voi osittain johtua siitä, että markkinoilla oli myös pelaajia kuten Eaves, Laatikainen, Lehtonen, Lehtinen yms. Kiinnostavuutta ajatellen arvosanaksi tulee taas se sama välttävä (toki on otettava huomioon taloudelliset resurssit). Urheilullinen menestys jää nähtäväksi, mutta mitalit kiertänevät Bluesin aika kaukaa. Toivotaan, että olen väärässä. Positiivisena asiana sanottakoon, että runko on edelleen kasattu omista kasvateista jota pidän hyvänä asiana.
Mitenkäs Vuorinen on sitten em. seikkojen perusteella onnistunut? Tähän mennessä tulos on ollut välttävä. Tuleva kausi kertoo paljon siitä kuinka pitkään Vuorinen Bluesissa vaikuttaa. Onnistumisen on tultava viimeistään kaudelle 11-12 tai pesti on laitettava uuteen hakuun. Välttävällä scouttauksella Blues ei nouse mitalikantaan.