Voisikin pelata Unchartedia.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Keskiympyrä: 4 Nations Face-Off -kokoonpanot ennakoinnissa – Suomen ja Ruotsin puolustuksiin tarjotaan jymy-yllätyksiäLue lisää »
-
Ilveksen uusi hankinta Carl Klingberg osui heti kahdesti, joskin vain kerran hyväksytystiLue lisää »
-
Kärppien tuska jatkuu, mutta Ohtamaan mukaan kaikki ei ole valmentajasta kiinniLue lisää »
-
Granathin sykähdys pelasti kauden kolmannen Tampereen paikallisen TapparalleLue lisää »
-
Aina saa hävetä − tämä Pelicansin alkoholimainoksessa meni pieleenLue lisää »
-
Jere Karjalainen vahvistaa KalPa-hyökkäystäLue lisää »
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
James Bond -elokuvien liveseuranta
- Viestiketjun aloittaja Niilo
- Alkaa
- 1 380 426
- 40 492
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetEn tiiä onko minusta tulossa vanha (on), mutta jotenkin tämä leffa tuntui taas paremmalta mitä aiemmin. On tässä hetkessä ja Brosnan on oikeasti ihan helvetin hyvä Bond.
Mutta paraskaan mestari ei saa paskasta timanttia, jos kässäri on huono.
Tässä oli ajoittain todella hyvää tekemistä, mutta Islannin reissu oli pääosin huono ja lopun farssi kruunasi kaiken. Tässä vietiin se Blofieldin Timantit ovat ikuisia juttu uudelle tasolle. Ampui rankasti yli...
Tiedä sitten miten muuten olisi voitu loppu hoitaa
Miranda oli todella hot, en muistanutkaan,että noin hot.
Leffan alkupuoliskohan on oikein hyvä. Islannista eteenpäin - blaah. Karsten Warholmin naama pistää vituttamaan liikaa.Tässä oli ajoittain todella hyvää tekemistä, mutta Islannin reissu oli pääosin huono ja lopun farssi kruunasi kaiken. Tässä vietiin se Blofieldin Timantit ovat ikuisia juttu uudelle tasolle. Ampui rankasti yli...
Tiedä sitten miten muuten olisi voitu loppu hoitaa
En tiiä onko minusta tulossa vanha (on), mutta jotenkin tämä leffa tuntui taas paremmalta mitä aiemmin. On tässä hetkessä ja Brosnan on oikeasti ihan helvetin hyvä Bond.
Molempien kanssa samaa mieltä. Onhan tähän kasvanut vähän samoin kuin Spectreen, eli ei kumpikaan aiheuta näppyjä vaan oikeastaan pitää jopa otteessaan. Hyviä juttuja heikkouksien keskellä.Mutta paraskaan mestari ei saa paskasta timanttia, jos kässäri on huono.
Tässä oli ajoittain todella hyvää tekemistä, mutta Islannin reissu oli pääosin huono ja lopun farssi kruunasi kaiken. Tässä vietiin se Blofieldin Timantit ovat ikuisia juttu uudelle tasolle. Ampui rankasti yli...
Tiedä sitten miten muuten olisi voitu loppu hoitaa
Miranda oli todella hot, en muistanutkaan,että noin hot.
Saisiko tämän sitten korjattua? Ei ehkä täysin, mutta samalla tämä leffa on 007-saagassa ainoa, jolle soisin George Lucas -henkisen jatkokäsittelyn. Efektit kuntoon ja parit leikkaukset uuteen uskoon tekisivät paljon. Eniten tässä itselle tökkii tuo Islanti niin huonoine tehosteineen, että saavat enemmän hihittämään kuin nauttimaan. Ehkä pieni restaurointi voisi nostaa muutaman sijan ylöspäin.
Brosnan on kova. Lapsuusvuosieni Bond niin miten siihen ei syntyisi omanlainen suhde. Samalla tekee vertailun muihin mahdottomaksi, kun on tästä syystä eri viivalla muiden kanssa. Ehkä hieman rajoittunut olemus mutta samaan aikaan charmantisti toiminnallinen. Hyvä James!
Robin Big Snake
Jäsen
En tiiä onko minusta tulossa vanha (on), mutta jotenkin tämä leffa tuntui taas paremmalta mitä aiemmin. On tässä hetkessä ja Brosnan on oikeasti ihan helvetin hyvä Bond.
Mietin eilen ihan samaa mutta jätin kyllä lopun spektaakkelin väliin.
Viherpuiston Ruoska
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Tähän ketjuun kuulunee maininta Scaramangasta kertovasta dokumentista The Life And Deaths of Christopher Lee. Helsingissä se pyörii Orionissa. Muista kaupungeista en osaa sanoa.
Elokuva-arvio | Aatelistaustaisen Christopher Leen karisma näkyi kaikessa
Eilinen Hesari tiesi kertoa miehen Suomi-yhteyksistä. 17-vuotias Lee tuli vuonna 1939 brittiläisen vapaaehtoisjoukon kanssa taistelemaan Suomen riveissä talvisodassa. Britit eivät kuitenkaan osanneet hiihtää kunnolla, joten parin viikon kuluttua heidät passitettiin kotiin. Lee rakasti musiikkia, mm. Sibeliusta, ja vieraili Suomessa oopperajuhlilla. Tämä juttu on vain tilaajille. Dokumenttiarvio on ilmainen.
YouTubessa on vajaan vartin video vuodelta 2002, jolloin mies vieraili Helsingissä Night Visions -festareilla.
Elokuva-arvio | Aatelistaustaisen Christopher Leen karisma näkyi kaikessa
Eilinen Hesari tiesi kertoa miehen Suomi-yhteyksistä. 17-vuotias Lee tuli vuonna 1939 brittiläisen vapaaehtoisjoukon kanssa taistelemaan Suomen riveissä talvisodassa. Britit eivät kuitenkaan osanneet hiihtää kunnolla, joten parin viikon kuluttua heidät passitettiin kotiin. Lee rakasti musiikkia, mm. Sibeliusta, ja vieraili Suomessa oopperajuhlilla. Tämä juttu on vain tilaajille. Dokumenttiarvio on ilmainen.
YouTubessa on vajaan vartin video vuodelta 2002, jolloin mies vieraili Helsingissä Night Visions -festareilla.
Tämä viikko meni seurantojen puolesta jorpakkoon, niin katsotaan nyt sitten Kun Maailma Ei Riitä.
M lupaa jakaa oikeutta, kun ykköscenterin käsi on näköjään telottu. Seuraavassa pelissä saa tuomarit olla heti alussa hereillä, ettei lähde ihan hanskasta.
M lupaa jakaa oikeutta, kun ykköscenterin käsi on näköjään telottu. Seuraavassa pelissä saa tuomarit olla heti alussa hereillä, ettei lähde ihan hanskasta.
Viherpuiston Ruoska
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Kautta on vielä muutama matsi jäljellä, mutta listataan tässä välissä kansallislaulut paremmuusjärjestykseen lyhyiden perustelujen kera.
1. Kultasormi - Upean mahtipontinen sävellys ja esitys. Kaikin puolin täydellinen, kuten dokumentti, jossa kappale kuullaan
2. Elät vain kahdesti - Ah, Nancy <3 Sulosointuja koko rahan edestä.
3. Octopussy - Rita Coolidgen ajattoman kaunis esitys on täysin aseistariisuva.
4. Kun maailma ei riitä - Ilman Rita Coolidgeä tämä Garbagen upea veto olisi paras Bond-tunnari sitten vioden 1967, mutta kilpailu on kovaa ja nyt kohtalona on aina karvas nelossija ja jääminen mitalikolmikon ulkopuolelle.
5. Erittäin salainen - Hieno kappale, mutta jää niukasti palkintopallilta.
6. Pallosalama - Walesin tiikerin tulkinta on todella väkevää suorittamista, mutta silti se palkitaan vasta kuudennella sijalla.
7. Lupa tappaa - Gladys Knightin uran elvyttänyt kappaleessa on kuultavissa kaikuja Goldfingeristä, mutta niinpä se kipusikin listalla komeasti sijalle seitsemän.
8. Skyfall - Adelen esitys on heittämällä uuden vuosituhannen paras ja taistelee tasaväkisesti Gladysin kanssa seiskasijasta.
9. Casino Royale 1967 - Ensimmäinen instrumentaaliteos ja todella hieno sellainen. Kuten olen ennenkin todennut, esitys muistuttaa Hartford Whalersin hallibiisiä, Carolinankin otteluissa toisinaan kuultavaa Brass Bonanzaa. Sen ansiosta sijoitus on näin hyvä.
10. Mies ja kultainen ase - Jonkun mielestä Lulun nousu kärkikymmenikköön on yllättävä asia, mutta mielestäni kappale on oikein mainio.
11. Timantit ovat ikuisia - Shirley Basseyn toinen esiintyminen listalla ei riitä tällä kertaa tämän korkeammalle. Väkevä tulkinta, mutta ei rullaa aivan yhtä hyvin kuin Goldfinger.
12. Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa - Toinen instrumentaali, mutta hieno sellainen. Sama teema kuultiin modernisoituna Kuoleman katseen loppumähinässä, mikä on osoitus sen hyvyydestä.
13. Rakastettuni - Tyylikäs kappale, mutta ei sen enempää.
14. Elä ja anna toisten kuolla - Beatles-status ei auta tässä kisassa, vaan Maccan bändin esitys on kaukana kärjestä.
15. Kultainen silmä - Tina Turner esittämässä Bonon ja The Edgen kappaletta on kova yhdistelmä, mutta se ei vain riitä tällä kertaa tämän parempaan sijoitukseen.
16. Huominen ei koskaan kuole - Valitan, Sheryl Crow! Esityksesi on erittäin tyylikäs, mutta kilpailu on äärettömän kovaa.
17. Älä kieltäydy kahdesti - Sinänsä ihan kiva kappale, mutta ei vain riitä tämän korkeampaan sijoitukseen.
18. Kuuraketti - Shirley Bassey ja varaluistinten varaluistimet. Kun muut laulajat kieltäytyivät, käännyttiin luottolaulajan puoleen, joka hoiti homman ammattimaisesti. Valitettavasti aikataulu oli niin tiukka, että rouva ei ehtinyt jättää lauluun omaa kädenjälkeään.
19. Casino Royale 2006 - Ei huono, mutta ei loistavakaan. Kelpo rokkikappale, mutta Bond-tunnarilta odottaisi jotain vähän enemmän kuin sitä, että se on vain ihan kiva.
20. Istanbul - Viimeinen instrumentaaliteos ja ensimmäinen varsinainen dokumentin alkutekstien aikana kuultava kappale. Lopputekstien aikana kuultiin Matt Monron laululla varustettu versio.
21. Kuoleman katse - Duran Duran sai tehdä Bond-tunnarin, kuten halusi. Siinä on palkintoa tarpeeksi. Säkeistö on ihan ok, mutta kertosäe ei yllä samaan, joten sijoitus on listan häntäpäässä.
22. Vaaran vyöhyke - Norjalaispopparien esitys on kyllä musiikillisesti Duran Durania edellä, mutta se ei ole samanarvoisia korvamato, joten tarttuvuuden ja muistettavuuden ansiosta Duranit kiilaavat edelle. Sporde Porttila lienee tyytyväinen.
23. Quantum of Solace - Jack White ja Alica Keys ovat tehneet hienoa musiikkia omilla tahoillaan, mutta yhteisesitys on yksi kehnoimmista Bond-tunnareista.
24. Spectre - Tuntuu ihmeelliseltä, että tämä kappale palkittiin Oscarilla. Eikö vuonna 2015 tehty mitään muuta musiikkia dokumentteihin? Ei aivan toivoton esitys, mutta mielestäni ei sovi Jameksin matsiin.
25. No Time to Die - Billie Ellishin esityksen pelasti jumbosijalta pois vain se seikka, että on olemassa vielä yksi sitäkin huonompi esitys.
26. Kuolema saa odottaa - Madonnan tekele ei ole musiikkiteoksena aivan mahdoton, mutta Bond-tunnariksi siitä ei todellakaan ole.
1. Kultasormi - Upean mahtipontinen sävellys ja esitys. Kaikin puolin täydellinen, kuten dokumentti, jossa kappale kuullaan
2. Elät vain kahdesti - Ah, Nancy <3 Sulosointuja koko rahan edestä.
3. Octopussy - Rita Coolidgen ajattoman kaunis esitys on täysin aseistariisuva.
4. Kun maailma ei riitä - Ilman Rita Coolidgeä tämä Garbagen upea veto olisi paras Bond-tunnari sitten vioden 1967, mutta kilpailu on kovaa ja nyt kohtalona on aina karvas nelossija ja jääminen mitalikolmikon ulkopuolelle.
5. Erittäin salainen - Hieno kappale, mutta jää niukasti palkintopallilta.
6. Pallosalama - Walesin tiikerin tulkinta on todella väkevää suorittamista, mutta silti se palkitaan vasta kuudennella sijalla.
7. Lupa tappaa - Gladys Knightin uran elvyttänyt kappaleessa on kuultavissa kaikuja Goldfingeristä, mutta niinpä se kipusikin listalla komeasti sijalle seitsemän.
8. Skyfall - Adelen esitys on heittämällä uuden vuosituhannen paras ja taistelee tasaväkisesti Gladysin kanssa seiskasijasta.
9. Casino Royale 1967 - Ensimmäinen instrumentaaliteos ja todella hieno sellainen. Kuten olen ennenkin todennut, esitys muistuttaa Hartford Whalersin hallibiisiä, Carolinankin otteluissa toisinaan kuultavaa Brass Bonanzaa. Sen ansiosta sijoitus on näin hyvä.
10. Mies ja kultainen ase - Jonkun mielestä Lulun nousu kärkikymmenikköön on yllättävä asia, mutta mielestäni kappale on oikein mainio.
11. Timantit ovat ikuisia - Shirley Basseyn toinen esiintyminen listalla ei riitä tällä kertaa tämän korkeammalle. Väkevä tulkinta, mutta ei rullaa aivan yhtä hyvin kuin Goldfinger.
12. Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa - Toinen instrumentaali, mutta hieno sellainen. Sama teema kuultiin modernisoituna Kuoleman katseen loppumähinässä, mikä on osoitus sen hyvyydestä.
13. Rakastettuni - Tyylikäs kappale, mutta ei sen enempää.
14. Elä ja anna toisten kuolla - Beatles-status ei auta tässä kisassa, vaan Maccan bändin esitys on kaukana kärjestä.
15. Kultainen silmä - Tina Turner esittämässä Bonon ja The Edgen kappaletta on kova yhdistelmä, mutta se ei vain riitä tällä kertaa tämän parempaan sijoitukseen.
16. Huominen ei koskaan kuole - Valitan, Sheryl Crow! Esityksesi on erittäin tyylikäs, mutta kilpailu on äärettömän kovaa.
17. Älä kieltäydy kahdesti - Sinänsä ihan kiva kappale, mutta ei vain riitä tämän korkeampaan sijoitukseen.
18. Kuuraketti - Shirley Bassey ja varaluistinten varaluistimet. Kun muut laulajat kieltäytyivät, käännyttiin luottolaulajan puoleen, joka hoiti homman ammattimaisesti. Valitettavasti aikataulu oli niin tiukka, että rouva ei ehtinyt jättää lauluun omaa kädenjälkeään.
19. Casino Royale 2006 - Ei huono, mutta ei loistavakaan. Kelpo rokkikappale, mutta Bond-tunnarilta odottaisi jotain vähän enemmän kuin sitä, että se on vain ihan kiva.
20. Istanbul - Viimeinen instrumentaaliteos ja ensimmäinen varsinainen dokumentin alkutekstien aikana kuultava kappale. Lopputekstien aikana kuultiin Matt Monron laululla varustettu versio.
21. Kuoleman katse - Duran Duran sai tehdä Bond-tunnarin, kuten halusi. Siinä on palkintoa tarpeeksi. Säkeistö on ihan ok, mutta kertosäe ei yllä samaan, joten sijoitus on listan häntäpäässä.
22. Vaaran vyöhyke - Norjalaispopparien esitys on kyllä musiikillisesti Duran Durania edellä, mutta se ei ole samanarvoisia korvamato, joten tarttuvuuden ja muistettavuuden ansiosta Duranit kiilaavat edelle. Sporde Porttila lienee tyytyväinen.
23. Quantum of Solace - Jack White ja Alica Keys ovat tehneet hienoa musiikkia omilla tahoillaan, mutta yhteisesitys on yksi kehnoimmista Bond-tunnareista.
24. Spectre - Tuntuu ihmeelliseltä, että tämä kappale palkittiin Oscarilla. Eikö vuonna 2015 tehty mitään muuta musiikkia dokumentteihin? Ei aivan toivoton esitys, mutta mielestäni ei sovi Jameksin matsiin.
25. No Time to Die - Billie Ellishin esityksen pelasti jumbosijalta pois vain se seikka, että on olemassa vielä yksi sitäkin huonompi esitys.
26. Kuolema saa odottaa - Madonnan tekele ei ole musiikkiteoksena aivan mahdoton, mutta Bond-tunnariksi siitä ei todellakaan ole.
Roger Moore
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Upeeta Ville upeeta, KuPS
Itse asiassa jos nussitaan pilkkua, niin ensimmäinen instrumentaalitunnari oli Dr. Nossa oleva James Bond Theme. Tuo kait käsittääkseni on virallisesti tuon elokuvan tunnusbiisi.9. Casino Royale 1967 - Ensimmäinen instrumentaaliteos ja todella hieno sellainen.
Viherpuiston Ruoska
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Näinhän se taitaa olla. Jostain syystä muistin, että elektroniset äänet, joita kuullaan aseenpiippukohtauksen alussa jatkuisivat alkutekstien ajan aina siihen kolmen hiiren kappaleeseen asti. Muistin väärin. Bond-teema alkaa tosiaan aseenpiipusta ja jatkuu alkutekstien aikana, ennen kuin vaihtuu rummutukseen ja lopulta sokeiden hiirulaisten esitykseen.Itse asiassa jos nussitaan pilkkua, niin ensimmäinen instrumentaalitunnari oli Dr. Nossa oleva James Bond Theme. Tuo kait käsittääkseni on virallisesti tuon elokuvan tunnusbiisi.
Olisi pitänyt tarkistaa asia eikä luottaa sokeasti - heh! - omaan muistiin. Pitäähän kerran kesässä käydä metsän reunassa, joten lähden tutkimaan, onko siellä epäilyttävää toimintaa Spectren tai muun toimijan taholta.
CreaseMonkey
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Helsingin IFK
Tämän illan dokumentissa lienee ensimmäinen 1980-luvulla syntynyt mimmi Jameksen tähtäimissä.
Viherpuiston Ruoska
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Viikko sitten tuli kuluneeksi 60 vuotta Ian Flemingin kuolemasta. Se taisi jäädä huomioimatta otteluennakon ja -seurannan takia. 12.8.1964 oli myös Flemingin pojan, Casparin 12. syntymäpäivä. Ei varmastikaan kovin iloinen syntymäpäivä.
Viherpuiston Ruoska
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Kolmas kerta toden sanoo. Siten voidaan kuvailla tämän illan matsia. Casino Royalessa oli pelattu jo kahdesti, mutta vasta vuonna 2006 päästiin pelaamaan sarjapisteistä. Vuoden 1954 ottelu oli lyhyt näytösottelu, jossa pelasivat amerikkalainen Jimmy Bond, englantilainen Clarence Leiter, ranskalainen Valerie Mathis sekä tietysti antijameksina Le Chiffre. Vuonna 1967 oli vuorossa All Star -matsi, jolla on kyllä omat ansionsa, mutta ei sekään ole pääsarjan ottelu.
Lähellä kuitenkin oli, että Casino olisi taas ollut täysin erilainen kuin muut Broccoli-tuotannot. Quentin Tarantino oli halukas työntämään lusikkansa soppaan ja tekemään omanlaisensa dokumentin silloisen Jameksin kanssa. Ottelu olisi pelattu 60-luvun hallissa 60-luvun varusteilla ja 60-luvun säännöillä. Kuten tiedetään, siitä ei tullut mitään, sillä Broccolin klaani ei innostunut ajatuksesta.
Casinon ja GoldenEyen ohjannut Martin Campbell sekä 1990-luvun Jameksi ovat vahvistaneet, että Tarantino oli erittäin tosissaan hankkeensa kanssa, joten kyseessä ei ollut pelkkä julkisuustemppu. On jopa mahdollista, että ilman Tarantinoa ei Casinoa olisi nähty. Babraba Broccoli ja Michael Wilson olivat Tarantinon mukaan todenneet monesti, että Casinoa on mahdoton filmata, mutta mieli muuttui, kun mies tuli julkisuuteen suunnitelmineen. Toisaalta Tarantino ei ollut the Directors Guild of America - järjestön jäsen, joten mies ei olisi ilmeisesti voinut ohjata MGM:n / Sonyn studiolle mitään. Tarantino yritti tiettävästi ostaa pelikirjan oikeudet sen jälkeen, kun ohjaushanke meni myttyyn, mutta MGM oli hankkinut oikeudet vuosituhannen vaihteessa, joten kovin lähellä Tarantinon Jameksi ei ollut toteutumista.
Tarantinon matsissa Vesper Lyndinä olisi luistellut Kill Billeistä ja Pulp Fictionista tuttu naispelaaja. Jo ennen Tarantinon hanketta oli huhumylly seuraavasta Jameksittaresta käynyt kuumana, kun intialainen Aishwarya Rai oli "julkistamista vaille varma tieto". Vuoden 1994 Miss Maailmaa huhuttiin moneen otteseen seuraavaan dokumenttiin, mutta siinä vaiheessa Eon Productionsilla ei ollut edes vielä pelisuunnitelmaa eikä uutta Jameksia. Huhu tyrmättiinkin joka kerta.
Kun Jameksi vaihtui, niin myös Moneypenny ripusti hokkarit naulaan. Toimiston hengetär oli ilmoittanut jo etukäteen, että hän pelaa vain yhtä pitkään kuin silloinen Jameksi, koska ei halua olla Jameksia vanhempi. Niinpä kumpikin jätti pelikentät yhtä aikaa, kuten oli käynyt kahdelle edellisellekin Jameksi+Moneypenny -parivaljakolle.
Lähellä kuitenkin oli, että Casino olisi taas ollut täysin erilainen kuin muut Broccoli-tuotannot. Quentin Tarantino oli halukas työntämään lusikkansa soppaan ja tekemään omanlaisensa dokumentin silloisen Jameksin kanssa. Ottelu olisi pelattu 60-luvun hallissa 60-luvun varusteilla ja 60-luvun säännöillä. Kuten tiedetään, siitä ei tullut mitään, sillä Broccolin klaani ei innostunut ajatuksesta.
Casinon ja GoldenEyen ohjannut Martin Campbell sekä 1990-luvun Jameksi ovat vahvistaneet, että Tarantino oli erittäin tosissaan hankkeensa kanssa, joten kyseessä ei ollut pelkkä julkisuustemppu. On jopa mahdollista, että ilman Tarantinoa ei Casinoa olisi nähty. Babraba Broccoli ja Michael Wilson olivat Tarantinon mukaan todenneet monesti, että Casinoa on mahdoton filmata, mutta mieli muuttui, kun mies tuli julkisuuteen suunnitelmineen. Toisaalta Tarantino ei ollut the Directors Guild of America - järjestön jäsen, joten mies ei olisi ilmeisesti voinut ohjata MGM:n / Sonyn studiolle mitään. Tarantino yritti tiettävästi ostaa pelikirjan oikeudet sen jälkeen, kun ohjaushanke meni myttyyn, mutta MGM oli hankkinut oikeudet vuosituhannen vaihteessa, joten kovin lähellä Tarantinon Jameksi ei ollut toteutumista.
Tarantinon matsissa Vesper Lyndinä olisi luistellut Kill Billeistä ja Pulp Fictionista tuttu naispelaaja. Jo ennen Tarantinon hanketta oli huhumylly seuraavasta Jameksittaresta käynyt kuumana, kun intialainen Aishwarya Rai oli "julkistamista vaille varma tieto". Vuoden 1994 Miss Maailmaa huhuttiin moneen otteseen seuraavaan dokumenttiin, mutta siinä vaiheessa Eon Productionsilla ei ollut edes vielä pelisuunnitelmaa eikä uutta Jameksia. Huhu tyrmättiinkin joka kerta.
Kun Jameksi vaihtui, niin myös Moneypenny ripusti hokkarit naulaan. Toimiston hengetär oli ilmoittanut jo etukäteen, että hän pelaa vain yhtä pitkään kuin silloinen Jameksi, koska ei halua olla Jameksia vanhempi. Niinpä kumpikin jätti pelikentät yhtä aikaa, kuten oli käynyt kahdelle edellisellekin Jameksi+Moneypenny -parivaljakolle.
Motti-Masa
Jäsen
Vesper Lyndin isoisän äiti on ostanut Haaparannasta voita ja sokeria. Niin minäkin.
ketjuruletti
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- yks jengi Stadista
Nyt repäistään; teetä, kauralastuja ja Sirkus-aakkosia.
Sen verran iso peli tänä iltana.
Sen verran iso peli tänä iltana.
Lenkki ja frisbeegolfaus takana. Suihkussa käyty ja Crisp odottaa kylmässä. Kauraleivät paahdettava erätaukoherkuksi ProFeelin kaveriksi.
Se olisi hyvin erillisen aikakauden alku. Alkujaan rutkasti kiitosta kerännyt Craigin aikakausi on siitä jännittävä, että monien mielipiteet ovat kääntyneet ajan saatossa vaikka meno itsessään ei liiaksi ole muuttunut. Vakavampi ja synkempi ote kääntyi eittämättä hieman itseään vastaan, mutta onhan tämä yksi mielenkiintoinen tarinakokonaisuus. Siitä ei liene kuitenkaan eriäviä mielipiteitä, etteikö alkupään kaksi napakymppiä olisi ihan eri tasolla kuin lopetus.
Itselle Casino Royale on erittäin läheinen jo pelkästään siksi, että kuten suunnilleen 106 prosenttia omasta ikäluokastani, tuohon aikaan pokeribuumi oli kuumimmillaan. Jokaviikkoiset kotipelit, Shana Hiattin kuolaaminen ja ylipäätään leffan toiminnallisempi ote tekivät vaikutuksen. Vesper Lynd nyt on jameksittarien ykkönen nyt ja aina, sillä onhan Eva Green aivan häikäisevän hehkeä ilmestys. Eriävät mielipiteet sallittakoon, sillä osa mankuu joka tapauksessa ennemmin äitejä ja tätejä kuin tyttäriä.
Ja sitten moimottelee ja ennen kaikkea murisee!
Se olisi hyvin erillisen aikakauden alku. Alkujaan rutkasti kiitosta kerännyt Craigin aikakausi on siitä jännittävä, että monien mielipiteet ovat kääntyneet ajan saatossa vaikka meno itsessään ei liiaksi ole muuttunut. Vakavampi ja synkempi ote kääntyi eittämättä hieman itseään vastaan, mutta onhan tämä yksi mielenkiintoinen tarinakokonaisuus. Siitä ei liene kuitenkaan eriäviä mielipiteitä, etteikö alkupään kaksi napakymppiä olisi ihan eri tasolla kuin lopetus.
Itselle Casino Royale on erittäin läheinen jo pelkästään siksi, että kuten suunnilleen 106 prosenttia omasta ikäluokastani, tuohon aikaan pokeribuumi oli kuumimmillaan. Jokaviikkoiset kotipelit, Shana Hiattin kuolaaminen ja ylipäätään leffan toiminnallisempi ote tekivät vaikutuksen. Vesper Lynd nyt on jameksittarien ykkönen nyt ja aina, sillä onhan Eva Green aivan häikäisevän hehkeä ilmestys. Eriävät mielipiteet sallittakoon, sillä osa mankuu joka tapauksessa ennemmin äitejä ja tätejä kuin tyttäriä.
Ja sitten moimottelee ja ennen kaikkea murisee!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Keskiympyrä: 4 Nations Face-Off -kokoonpanot ennakoinnissa – Suomen ja Ruotsin puolustuksiin tarjotaan jymy-yllätyksiäLue lisää »
-
Ilveksen uusi hankinta Carl Klingberg osui heti kahdesti, joskin vain kerran hyväksytystiLue lisää »
-
Kärppien tuska jatkuu, mutta Ohtamaan mukaan kaikki ei ole valmentajasta kiinniLue lisää »
-
Granathin sykähdys pelasti kauden kolmannen Tampereen paikallisen TapparalleLue lisää »
-
Aina saa hävetä − tämä Pelicansin alkoholimainoksessa meni pieleenLue lisää »
-
Jere Karjalainen vahvistaa KalPa-hyökkäystäLue lisää »