Toni Dahlmanin tapaus osoitti, että ansiosidonnaista jääkiekkoilijalle ei ilmeisesti tule. Kelakin on vähän niin ja näin, sillä työvoimatoimiston pitäisi tulkita asia niin että työssäoloehto täyttyy. Dahlman ei omien sanojensa mukaan kehdannut mennä työvoimatoimistoon, joten se jäi sitten näkemättä miten olisi käynyt.
Jos henkilö ei ole kehdannut asioida työ- ja elinkeinotoimistossa, on päivänselvää, ettei hän myöskään ole oikeutettu saamaan minkäänlaista työttömyysturvaa. Tuosta nyt ei siis voida vetää johtopäätöstä, onko jääkiekkoilijalla oikeus ansiosidonnaiseen.
TE-toimisto ei ota suoranaisesti kantaa siihen, onko hakijalla oikeus ansiopäivärahaan tai KELA:n peruspäivärahaan, se on maksajan (työttömyyskassat tai KELA) asia laskea. TE-toimiston antama työvoimapoliittinen lausunto kertoo maksajalle, täyttyvätkö työnhakijan yleiset työttömyysturvan saamisen edellytykset.
Monesti unohdetaan se, että työttömyysturva ei ole mikään automaattisen sosiaalietuus vaan vastikkeellinen maksu siitä, että hakija on työtä vailla ja etsii/ on valmis vastaanottamaan kokopäivätyötä. Näin ollen esimerkiksi Mestis-pelaajien kohdalla saattaa syntyä tilanteita, joissa joudutaan tulkitsemaan asia niin, ettei hän tosiasiassa etsi kokopäivätyötä tai ettei hänellä ole tosiasiallisia haluja/ mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan. Näin ollen myös oikeus työttömyysetuuteen evätään määräaikaisesti tai pysyvästi.
Jos liigatason pelaajalla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta ja hän täyttää muutoin työttömyysturvan saamisen ehdot eli esim. hakee kokopäivätyötä eikä ole yrittäjän/ päätoimisen opiskelijan asemassa, ei TE-toimisto ole häneltä mitään etuutta eväämässä. Eri asia tosiaan on, täyttääkö hän työttömyyskassan ansiopäivärahan saamiseen oikeuttavat ehdot.