Itäblokki – ennen ja nyt

[lemponen]

Itäisessä Saksassa on pidetty Saksin ja Thüringenin osavaltioiden paikallisvaalit. Väkirikkaammassa Saksin osavaltiossa kristillisdemokraatit CDU ja Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD ovat saamassa noin 30 prosentin äänisaaliin. Thüringenissä AfD on saanut suuren vaalivoiton reilun 30 prosentin äänimäärällä CDU:n jäädessä noin 25 prosenttiin. Liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit SPD ja muut hallituspuolueet vihreät ja liberaalit jäivät kauas noista äänimääristä. Laitavasemmistosta Sahra Wagenknechtin BSW on saamassa Saksissa äänistä noin 12 prosenttia ja Thüringenissa noin 16 prosenttia. Vanha vasemmistopuolue Linken on hävinnyt ns. laitavasemmiston jäsentenvälisten kamppailun ja saanut muutaman prosentin pienemmän äänimäärän kuin BSW.

 

[Cobol]

Itäisessä Saksassa on pidetty Saksin ja Thüringenin osavaltioiden paikallisvaalit. Väkirikkaammassa Saksin osavaltiossa kristillisdemokraatit CDU ja Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD ovat saamassa noin 30 prosentin äänisaaliin. Thüringenissä AfD on saanut suuren vaalivoiton reilun 30 prosentin äänimäärällä CDU:n jäädessä noin 25 prosenttiin. Liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit SPD ja muut hallituspuolueet vihreät ja liberaalit jäivät kauas noista äänimääristä. Laitavasemmistosta Sahra Wagenknechtin BSW on saamassa Saksissa äänistä noin 12 prosenttia ja Thüringenissa noin 16 prosenttia. Vanha vasemmistopuolue Linken on hävinnyt ns. laitavasemmiston jäsentenvälisten kamppailun ja saanut muutaman prosentin pienemmän äänimäärän kuin BSW.

Totta. Thüringenin osavaltion vaaleissa venäjämielinen äärioikeisto ja -vasemmisto saivat yhteensä yli 61 prosenttia äänistä (AfD, Linke ja BSW). Verrokkina hallituspuolueiden yhteinen kannatus 10.4 prosenttia (SPD, Vihreät ja Liberaalit).

Vaikka en Scholzia pidä järkevänä poliitikkona, luvut ovat silti karmeita. Vastaavia tuloksia saadaan myös muualta itäisen Saksan alueilta kunhan osavaliotvaalit lähiaikoina pidetään.

Iso kysymys on, missä määrin itäisen Saksan vaalitulokset valuvat muualle Saksaan ja Eurooppaan. Äärikonservatiivinen maahanmuuttovastaisuus ei ole vain Saksan ongelma vaan sen oikea ja vasen äärilaita on aktivoitumassa useissa Euroopan maissa ja nostamassa venäjämyönteisyyttä realistiseksi politiikaksi.

Pitäisiköhän Saksan ja Euroopan tulevaisuuden pohdiskelulle avata oma ketju? Tuntuu, että siihen on yhä enemmän syytä.

 

[Ann Arbor]

Huomioiden millaisesta väestökadosta suurin osa entisestä DDR:stä on kärsinyt jo muurin murtumisesta lähtien, voisi periaatteessa olettaa alueella suhtauduttavan nimenomaan myönteisesti erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Mummot ja papat on hoidettava joka tapauksessa ja oletan työvoimapulan muutenkin olevan merkittävän.

Jostain muistan lukeneeni, että eräs, kenties vähemmän täällä tunnettu ero Länsi- ja Itä-Saksan välillä on se, että siinä missä lännessä alkaen jo vuodesta 1945 koko länsisaksalaista mentaliteettia on leimannut syyllisyydentunto Natsi-Saksan hirmuteoista, siinä missä idässä verrannollista tilintekoa menneisyydestä ei kommunistihallinnon alla tehty. Menneisyys on jäänyt osaltaan siis käsittelemättä ja se voikin edelleen vaikuttaa, vaikka 180-asteen käännös kaikessa tehtiinkin loppusyksystä 1989 alkaen.

Sikälihän Itä-Saksa voisi myös olla "Saksan Viro", eli eteenpäin katsova ja liberaali, mutta valitettavasti historialliset Preussin sydänmaat saattavat olla kohta "Saksan Unkari".

 

[Mediakuutio]

Totta. Thüringenin osavaltion vaaleissa venäjämielinen äärioikeisto ja -vasemmisto saivat yhteensä yli 61 prosenttia äänistä (AfD, Linke ja BSW). Verrokkina hallituspuolueiden yhteinen kannatus 10.4 prosenttia (SPD, Vihreät ja Liberaalit).

Vaikka en Scholzia pidä järkevänä poliitikkona, luvut ovat silti karmeita. Vastaavia tuloksia saadaan myös muualta itäisen Saksan alueilta kunhan osavaliotvaalit lähiaikoina pidetään.

Iso kysymys on, missä määrin itäisen Saksan vaalitulokset valuvat muualle Saksaan ja Eurooppaan. Äärikonservatiivinen maahanmuuttovastaisuus ei ole vain Saksan ongelma vaan sen oikea ja vasen äärilaita on aktivoitumassa useissa Euroopan maissa ja nostamassa venäjämyönteisyyttä realistiseksi politiikaksi.

Pitäisiköhän Saksan ja Euroopan tulevaisuuden pohdiskelulle avata oma ketju? Tuntuu, että siihen on yhä enemmän syytä.

Eikös tämä kehitys ole vähän joka suunnassa. Poliitikkojen pitäisi ihan oikeasti herätä nykytilanteeseen ja ymmärtää miksi ihmiset näitä puolueita äänestävät + yrittää muuttaa asiaa paremmaksi. Se ei vaadi kun yhden uuden isomman siirtolaiskriisin niin meillä on monessa maassa todella kireä maan sisäinen tilanne ja mahdollisesti ääripuolueet vallassa.

 

[Mediakuutio]

Huomioiden millaisesta väestökadosta suurin osa entisestä DDR:stä on kärsinyt jo muurin murtumisesta lähtien, voisi periaatteessa olettaa alueella suhtauduttavan nimenomaan myönteisesti erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Mummot ja papat on hoidettava joka tapauksessa ja oletan työvoimapulan muutenkin olevan merkittävän.

Jostain muistan lukeneeni, että eräs, kenties vähemmän täällä tunnettu ero Länsi- ja Itä-Saksan välillä on se, että siinä missä lännessä alkaen jo vuodesta 1945 koko länsisaksalaista mentaliteettia on leimannut syyllisyydentunto Natsi-Saksan hirmuteoista, siinä missä idässä verrannollista tilintekoa menneisyydestä ei kommunistihallinnon alla tehty. Menneisyys on jäänyt osaltaan siis käsittelemättä ja se voikin edelleen vaikuttaa, vaikka 180-asteen käännös kaikessa tehtiinkin loppusyksystä 1989 alkaen.

Sikälihän Itä-Saksa voisi myös olla "Saksan Viro", eli eteenpäin katsova ja liberaali, mutta valitettavasti historialliset Preussin sydänmaat saattavat olla kohta "Saksan Unkari".

Voisi kuvitella näiden lukujen vaikuttavan suuresti Saksan maabrändiin ja vetovoimaan työperäisten maahanmuuttajien keskuudessa?

 

[Ann Arbor]

Kävin ihan mielenkiinnosta vähän tutustumassa Thüringenin demografiaan. Väkihän tuolla seudulla on ollut laskusuunnassa jo yli 30 vuotta, väestö ikääntyy kovaa kyytiä ja vaikka juuri maahanmuuttokriittinen äärioikeisto sai osavaltion vaaleissa suurvoiton, on maahanmuuttajia osavaltiossa vain vähän. 100 naista kohden osavaltiossa on 105 miestä jne. Entisen DDR:n alueen osavaltioista juuri Thüringen näyttää olevan sikäläinen "Kainuu" ja esim. Saksilla näyttää menevän paljon paremmin.

Demografie Thüringens – Wikipedia

de.wikipedia.org

Pitäisiköhän Saksan ja Euroopan tulevaisuuden pohdiskelulle avata oma ketju? Tuntuu, että siihen on yhä enemmän syytä.

Vapaan puolellahan on Saksa-thread, missä on silloin tällöin keskusteltu maan politiikastakin, joten ehkä kaiketi sielläkin voisi jatkaa keskustelua, vaikka thread ei vielä olekaan saanut ylennystä Löylyhuoneeseen, tai sitten täällä. Suurena germanofiilinä keskustelisin maan tapahtumista enemmänkin.

 

[Cobol]

Eikös tämä kehitys ole vähän joka suunnassa. Poliitikkojen pitäisi ihan oikeasti herätä nykytilanteeseen ja ymmärtää miksi ihmiset näitä puolueita äänestävät + yrittää muuttaa asiaa paremmaksi. Se ei vaadi kun yhden uuden isomman siirtolaiskriisin niin meillä on monessa maassa todella kireä maan sisäinen tilanne ja mahdollisesti ääripuolueet vallassa.

Totta, on monta asiaa. Otan vain yhden. Olisi edes hieman helpompaa, jos isossa asiassa eli Ukrainan sotilaallisessa ja muussa tukemisessa läntiset demokratiat ja/tai NATO:n jäsenet olisivat nykyistä yhtenäisempiä. Republikaanien konservatiivisin siipi, Unkari, Slovakia, Italia, osin Biden ja Scholz eivät mahdollista riittävästi Ukrainan voittoa Venäjästä.

Sota on jatkunut 2.5 vuotta ja tämä sota syö ihmisten näköaloja eri syistä rotan lailla. Mitä kauemmin sota jatkuu, sitä enemmän on mahdollista, että Venäjän näkemystä ymmärretään ja Ukrainan aseavun lopettamista vaaditaan. Samalla äärikonservatiivit oikealta ja vasemmalta sattavat nousta valtaan koska ihmiset väsyvät maltillisten saamattomuuteen.

Bidenin ja Scholzin päättämättömyys ylittää mukamas kaikki punaiset viivat ja antaa Ukrainan tulittaa niin syvälle Venäjälle kuin on tarpeen, pitkittää ratkaisua jopa vuosia. Mitä läntisistä demokratioista on jäjellä silloin, jos ääriryhmät nousevat valtaan muuallakin kuin Saksan joissakin osavaltioissa?

Minusta vielä ei ole myöhäistä muuttaa politiikkaa.

 

[Alejandro]

Vahva kuuntelusuositus entisen derkkulan tilanteesta. Lähetys on perjantailta, eli ennen vaalien tulosta, mutta taustat Saksan itäosien kehitykselle kuulostavat mielenkiintoisilta joka tapauksessa:

AfD nousee idässä – Berliinin muuri jakaa yhä saksalaisia | Uutispodcast

Itä-Saksassa ääripään oikeisto- ja vasemmistopuolueelle povataan historiallista vaalivoittoa viikonlopun vaaleissa. Miksi joka toinen äänestäjä on nyt kallistumassa kannattamaan radikaalimpaa politiikkaa? Entä miksi vielä tänäkin päivänä jako itään ja länteen vaikuttaa laitaoikeiston kovaan...

areena.yle.fi

Itselläni on Katja Hoyerin Muurin takana -kirja alkutekijöissä, mutta olen jo oppinut jotain uutta ajattelukulmaa Saksan kahtiajakoa tarkastellessa.

 

[ketjuruletti]

Iso kysymys on, missä määrin itäisen Saksan vaalitulokset valuvat muualle Saksaan ja Eurooppaan. Äärikonservatiivinen maahanmuuttovastaisuus ei ole vain Saksan ongelma

Welt sanoo, että saksalaisten mielestä Saksan maahanmuuttopolitiikka on ongelma. Joidenkin mielestä äärikonservatiivien maahanmuuttovastaisuus on se ongelma.

Migration das wichtigste Problem Deutschlands – Jetzt schießt der Wert nach oben - WELT

Eine große Mehrheit der Bürger will eine grundlegend andere Migrationspolitik. Nur sehr wenige halten die Regierung bei Kriminalitätsbekämpfung und Asylpolitik für kompetent – die AfD schneidet hier besser ab als alle drei Ampel-Parteien zusammen.

www.welt.de

Muna-kana -tilanne? Onko ongelma äärikonservatiivien maahanmuuttovastaisuus ja sen juurisyy on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka? Vai onko ongelma epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja sen juurisyy on äärikonservatiivien maahanmuuttovastaisuus.

 

[Cobol]

Muna-kana -tilanne? Onko ongelma äärikonservatiivien maahanmuuttovastaisuus ja sen juurisyy on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka? Vai onko ongelma epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja sen juurisyy on äärikonservatiivien maahanmuuttovastaisuus.

Äärikonservatiivit tarkoittavat tässä mm. laitaoikeistoa ja -vasemmistoa sekä äärioikeistostoa ja äärivasemmistoa. Äärikonservatiivit ovat tällä hetkellä useimiten äärioikeistolaisia ja heidän tavoitteensa ja ideologiansa tulee esille mm. amerikkalaisten ajatushautomoiden Heritage Foundationin sekä Center for Renewing American (CRA) kautta. Äärioikeisto voidaan jakaa myös radikaaliin oikeistoon ja oikeistoekstremismiin ja äärioikeiston voisi määritellä äärivasemmiston tavoin suhteessa väkivaltaan ja demokratiaan, mutta ei määrittelystä enempää.

Äärikonservatiivien oikealla siivellä rotuoppi on ollut 1900-luvulta alkaen nykypäivään eri muodoisaan tärkeä. Alempiarvoiset rodut tulee tuhota ja niiden pääsy valkoisiin maihin tulee estää. Osin AfD, PVL ja monet muut tahot ovat tällä linjalla. Nykyiset maahanmuuttajat mm. Saksaan, Ruotsiin tai Suomeen eivät siis ole syynä äärioikeiston ja BSW-saksalaistyyppisen äärivasemmiston näkemykseen maahanmuuton kieltämisestä tai sen vahvasta rajoittamisesta väärän väristen ja väärin uskovien osalta vaan näkemykset tulevat kauempaa historiasta.

Mutta totta kai hekin tarttuvat erityisesti humanitaarisen maahanmuuton luomiin ongelmiin. Järkevä vastaus on käsitellä maahanmuuton ongelmia siitä huolimatta avoimesti ja rehellisesti. Kuten Ruotsin katujengejä tutkinut ja niistä kirjan kirjoittanut ruotsalainen toimittaja-kirjailija Salihu totesi, nyt meidän muiden täytyy uskaltaa puhua asioista suoraan ja pelkäämättä sitä, että rasististi ja oliko myös fasisti nimityksiä sataa.

Maahanmuuton ongelmien ratkaiseminen Suomessa on vaikeampaa kuin vaikkapa Saksassa ja Ruotsissa. Meille ei tullut 1960- ja 1970-luvulta alkaen työperäistä maahanmuuttoa, joka avulla osin Saksasta, mutta ennen kaikkea Ruotsista kasvoi taloudellisesti vahva kansakunta. Ruotsi kärsii niin johtavien demarien kuin maltillisten silmin 1900-luvun aivan lopun ja 2000-luvun alun maahanmuutosta, josta tuli enemmän kustannuksia ja paljon enemmän sosiaalisia ongelmia myös Ruotsin omien virheiden vuoksi. Sama tilanne vaikuttaa olevan Saksassa ja todennäköisesti myöhemmin muissa maissa. Erityisesti ex itä-blokin maissa. Muista Hollannissa tämä näyttäisi jo kasvaneen ulos äärioikeiston/laitaoikeiston vaalivoittoon.

Kuriositeettina todettakoon, että Suomeen maahanmuuttoa on tullut käytännössä oikeastaan vain 1990-luvun lopun ja 2000-luvun aikana. Tämä tekee tilanteesta Suomessa haastavamman kuin Saksassa tai Ruotsissa.

 

[lemponen]

Nämä itäisen Saksan osavaltiovaalit ovat kyllä mainio indikaattori, että miten itäinen Saksa tänä päivänä poliittisesti makaa. Eilen käytiin Brandenburgin osavaltion, eli "itsenäistä" Berliiniä ympäröivän osavaltion osavaltiovaalit. Brandenburgin suurin kaupunki on Berliinin naapurikaupunki ja hallinnollinen keskus Potsdam, pienempiä kaupunkeja ovat Cottbus, Frankfurt (an der Oder) ja Brandenburg (an der Havel).

Olaf Scholzin hallitus pelastui Brandenburgissa | Verkkouutiset

Olaf Scholzin hallitus pelastui Brandenburgissa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

SPD niukkaan voittoon Brandenburgin osavaltiovaaleissa

Vaalivoitto tuli suurena helpotuksena liittokansleri Scholzin SPD:lle, joka on hallinnut Brandenburgin osavaltiota yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 lähtien.

yle.fi

SPD: 30,9%
AfD: 29,2%
BSW: 13,5%
CDU: 12,1%

Eilisissä vaaleissa Brandenburgin äänestysprosentti oli 73%. Viisi vuotta sitten se oli 61%. Huima nousu, voi sanoa vaalien kiinnostaneen Brandenburgissa.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat hallinneet osavaltiota aina Saksojen yhdistymisestä saakka vuodesta 1990. Nykyinen liittokansleri Scholzin oma vaalipiiri on Brandenburgin pääkaupungissa Potsdamissa.

 

[Ann Arbor]

Hurja tuo BSW:n nousu tyhjästä. Joo olen tietoinen, että venäjämielinen vasemmistopopulisti Sahra Wagenknecht oli todella suosittu poliitikko jo toimiessaan Die Linken riveissä, mutta silti...

 

[McBean]

Sopinee ehkä parahiten tähän ketjuun: Romanian eilisissä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella yllätysykköseksi nousi Calin Georgescu.

Georgescu on vaaleissa itsenäisenä ehdokkaana, mutta aiemmin ollut oikeistopopulistiseksi luonnehditun AUR:n jäsen. Retoriikka perustuu vähemmän yllättävästi naapurimaa Ukrainan tukemista, EU:ta ja Natoa vastaan (mm. kutsunut Naton ohjuspuolustusta Romanissa "häpeän diplomatiksi"), lisäksi Georgescu puhuu ihailevasti Putinista ja Orbanista sekä nojaa uskonnollisuuteen.

Ilmeisesti kannatus on vahvasti perustunut someen ja Tiktokiin, jossa on tavoittanut perinteisesti politiikasta kiinnostumattomia yleisöjä. Toisaalta monet romanialaiset ovat turhautuneita nykypoliitikkoihin ja maan jämähtämiseen paikoilleen.

Toinen kierros on kahden viikon päästä, mutta jos näillä mennään, niin tulos on satamassa Venäjän laariin.

Jättiyllätys Romaniassa: venäjämielinen Nato-kriitikko johdossa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella

Vaalien alla gallupeissa ja mediassa oli ennustettu laitaoikeistolle menestystä.

yle.fi

Pääkirjoitus | Oma maa ensin -politiikka vahvistuu nyt Romaniassa

Yllättäjä Calin Georgescu voitti Romanian presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen. Epävarmuus Ukrainan naapurimaassa tulee EU:lle mahdollisimman huonolla hetkellä.

www.hs.fi

Shock as pro-Russia independent wins first round of Romanian election

Călin Georgescu, a critic of Nato, says people have ‘cried out for peace’ after he heads into runoff with 22.9% of vote

www.theguardian.com

Linkki: https://www.tiktok.com/@roterotemedia/video/7441209531918470433

 

[Purkan Jauhaja]

Etsin tälle sopivaa ketjua. Merkel on kuitenkin Itäsaksalaisia, eli laitetaan tänne Hesarin arvostelu rouvan elämäkerrasta. Taitaa tosin olla maksumuurin takana.

Merkelin muistelmat | Angela Merkelin suhtautuminen Saksan itänaapureihin saa niskavillat pystyyn

Euroopan pitkäaikaisen johtohahmon Angela Merkelin tuore omaelämäkerta piirtää kuvan johtajasta, joka ei – ainakaan omasta mielestään – tehnyt idänpolitiikassaan virheitä.

www.hs.fi

Pieni katkelma jutusta:


”Monet Keski- ja Itä-Euroopan maat olivat kovin innottomia ylipäätään panostamaan Venäjä-suhteisiin”, Merkel luonnehtii liittolaisia. ”Siellä näytettiin toivovan, että maa [Venäjä] vain katoaisi olemattomiin ja ettei sitä olisi olemassakaan.”
Merkel jatkaa:
”En oikein voinut heitä siitä soimata, olivathan he saaneet pitkään kärsiä Neuvostoliiton vallan ikeessä, ja toisin kuin meillä DDR:ssä heillä ei ollut vuoden 1990 jälkeen ollut onnea päästä liittymään rauhanomaisesti ja vapaasti Saksan liittotasavaltaan, jolla oli juuret syvällä Euroopan unionissa ja transatlanttisessa puolustusliitossa.”"

Eli aika samanlaista retoriikkaa kuin Halosella aikanaan Balttien suuntaan. Mitään virheitä Venäjän suhteen Merkel ei kirjassa myönnä.

 

[Alejandro]

"En oikein voinut heitä siitä soimata, olivathan he saaneet pitkään kärsiä Neuvostoliiton vallan ikeessä, ja toisin kuin meillä DDR:ssä heillä ei ollut vuoden 1990 jälkeen ollut onnea päästä liittymään rauhanomaisesti ja vapaasti Saksan liittotasavaltaan, jolla oli juuret syvällä Euroopan unionissa ja transatlanttisessa puolustusliitossa."

Eli aika samanlaista retoriikkaa kuin Halosella aikanaan Balttien suuntaan. Mitään virheitä Venäjän suhteen Merkel ei kirjassa myönnä.

Minä luen tuota Merkelin lainausta juuri päinvastoin. Hänhän nimenomaan ymmärtää muita itäblokin maita, toisin kuin Halonen. Sitä paitsi Merkel puhuu suoraan Neuvostoliiton vallasta, eikä mistään "kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä".

Merkelhän ei yhtään tykännyt Halosesta ja syitä ei tarvitse arvailla.

Muokkaus: @Purkan Jauhaja nyt tuon toisen viestin valossa minäkin annan risuja.

 

[Purkan Jauhaja]

Minä luen tuota Merkelin lainausta juuri päinvastoin. Hänhän nimenomaan ymmärtää muita itäblokin maita, toisin kuin Halonen. Sitä paitsi Merkel puhuu suoraan Neuvostoliiton vallasta, eikä mistään "kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä".

Minä ymmärsin sen aika samalla tavalla kuin tuossa Hesarin jutussa. Olisi ehkä pitänyt lisätä tämä katkelma tuohon ekaan viestiin.

"Katse Berliinistä on kovin ylemmyydentuntoinen. Merkel ottaa oikeuden soimata tai olla soimaamatta Puolaa ja Baltian maita.
Asenteesta tulevat mieleen presidentti Tarja Halosen Virossa ärsyttäneet lausunnot siitä, kuinka Viro kärsii jälkineuvostolaisesta stressistä.
Merkel ei anna Puolalle, Virolle, Latvialle ja Liettualle lainkaan tunnustusta siitä, että niiden arviot Venäjän olemuksesta ja suunnasta osuivat oikeaan. Sen sijaan hän syyttää niitä epärakentavasta suhtautumisesta Venäjään."

 

[Cobol]

Merkel teki useita virheitä ja jossain määrin on inhimillistä, että hän ei niitä tunnusta. Ehkä yksi suurimmista virheistä oli tehdä päätös ydinvoimasta luopumisesta ja siirtyä enemmän Venäjältä saatavaan korvaavaan energiaan. Energiasta tuli ase Putinin käsissä ja Merkel suostui tähän. Miksi?

Yksi vastaus saksalaisessa keskustelussa on se, että Merkel oli alkujaan Stasin naisia ja hänestä tuli Kohlin aikana Venäjän nukkuva agentti. Se mitä itse olen asiasta kaivanut, ei tätä ainakaan sellaisenaan tue. Merkel oli kyllä DDR:n pioneereissa ja FDJ:ssä mukana, mutta ei julkisten tietojen mukaan ollut Stasin agentti. Eikä ollut julkisten tietojen mukaan nukkuva Venäjän agenttikaan.

Ehkä kyse oli kuitenkin siitä, että Merkel halusi pitää Saksan suhteet Venäjään hyvinä. Ja siitä, että Venäjä tarjosi halpaa energiaa, jonka Merkelkin hyväksyi yhtenä pääsyynä Saksan ja Venäjän suhteille. Turvallisuuspolitiikassa Merkel jätti läksyt tekemättä. Näin kävi paitsi energian osalta, myös Saksan puolustusvoimien osalta.

 

[Purkan Jauhaja]

Merkel teki useita virheitä ja jossain määrin on inhimillistä, että hän ei niitä tunnusta. Ehkä yksi suurimmista virheistä oli tehdä päätös ydinvoimasta luopumisesta ja siirtyä enemmän Venäjältä saatavaan korvaavaan energiaan. Energiasta tuli ase Putinin käsissä ja Merkel suostui tähän. Miksi?

Tähänkään tuo kirja ei ilmeisesti vastaa. Saksan energiantuonti Venäjältä kasvoi Merkelin aikana. Venäjän tuonnin osuus maakaasusta nousi Merkelin aikana 41% -> 49%. Kirjan mukaan ei ollut mahdollista saada poliittista hyväksyntää riippuvuuden vähentämiselle edes Krimin valtaamisen jälkeen. Uutta kaasuputkea voitiin kyllä rakentaa. Eli halua pysyä vallassa ajoi vaikeiden päätösten yli, kuten politiikassa tuppaa tapahtumaan.

 

[Hereworth]

Keskusteluun muuten osaa ottamatta, voisivatko arvon @Moderaattorit korjata ketjun otsikon kieliopillisesti oikeaan muotoon ”Itäblokki”.

Paljon on entisen itäblokin alueella tullut reissattua. Varsin mukavia, välittömiä ja suomalaiselle tervettä eksotiikkaa näissä on edelleen. Sosialismin haju on myös monin paikoin vahvasti läsnä.

 

[finnjewel]

Minä luen tuota Merkelin lainausta juuri päinvastoin. Hänhän nimenomaan ymmärtää muita itäblokin maita, toisin kuin Halonen. Sitä paitsi Merkel puhuu suoraan Neuvostoliiton vallasta, eikä mistään "kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä".

Merkelhän ei yhtään tykännyt Halosesta ja syitä ei tarvitse arvailla.

Klikkiotsikkoja etsivät suomalaiset, jotka jaksavat Merkelin teoksen lukea, varmasti etsivät kirjasta sanoja "Halonen" ja "Finnland" ja klikkiuutinenhan on sekin, jos kumpaakaan ei mainita...

 

[molari]

Onhan toisaalta meilläkin Suomessa osa kansasta ja varsinkin persujen äänestäjistä valitettavan monet hyvin Venäjä- ja Putin-myönteisiä, kun he kokevat aina siten, että kaikki hintojen nousu, työttömyys, inflaatio, bensan hinnan nousu, sähkön hinta, vihersiirtymä, rikollisuuden lisääntyminen, vähemmistöjen oikeuksien parantuminen, maahanmuuton ongelmat ja kaikki yhteiskunnan ongelmat ovat sen EU:n, NATO:n ja Euro-rahan syytä. Tämän vuoksi sitten osa kansalaisista kuvittelee sen Putinin Venäjän olevan jokin paratiisivaltio ja ratkaisu kaikkiin ongelmiin.

Olisiko kuitenkin kyse "Neuvostoliittomyönteisyydestä", ei Venäjä- tai Putin-myönteisyydestä. Itäänpäinhän meillä oli koko poliittinen johto kallellaan enemmän tai vähemmän. Yksittäisen kansalaisen kannalta tämä "myönteisyys" kai oli pitkälti sellaista arkirealismia, itäkauppa takasi työtä ja toimeentuloa, ulkomaisen (halpa)työvoiman tai tavaran kanssa ei tarvinnut kilpailla, olympialaisissa mitaleita tuli päivittäin, ja elämä oli tosiaan ennustettavampaa ja hidastempoisempaa, kuitenkin elintaso nousi varmasti vuosi vuodelta. Ei kai siinä mitään ihmettelemistä, jos sitä aikaa joku kaipaa.