Isku Pohjois-Koreaan?

[PeteX]

Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea sanoo ottavansa kaiken plutoniuminsa asekäyttöön. Lisäksi Pohjois-Korea ilmoittaa aloittavansa uraanin rikastamisen ja vastaavansa maan saartoyrityksiin sotilaallisella voimalla.
Muulla maailmalla olisi nyt aika käyttää sotilaallista voimaa ja iskeä samallalailla kuin aikoinaan Serbiaan. Nyt ei ole kyseessä mikään öljykenttien valtausoperaatio vaan todellisen ja koko maailmaa uhkaavan mielipuolisen hallinnon tukahduttaminen. Kiina ja Venäjä tosin saattavat olla asiasta eri mieltä, mutta jos Pohjois-Korea tosiaan aikoo käyttää ydinasettaan, niin silloin sen koskee nimenomaan eniten sen naapurimaita. Pohjois-Korealla on valtava armeija, joka lähtee heidän mahdollisen iskunsa jälkeen vyörymään kohti etelää ja sen pysäyttäminen perinteisillä keinoilla tulee olemaan mahdotonta. Tilanne on vähintäänkin kinkkinen, mutta jotain on tehtävä.
YK:n on mielestäni päätettävä sotilaallista toimista Pohjois-Koreaa vastaan mahdollisimman nopeasti. Vai löytyykö vielä vaihtoehtoja esim. neuvotteluiden kautta?

 

[Stonewall]

Neuvottelut eivät missään tapauksessa johda mihinkään. On kuitenkin eriasia saako YK aikaan päätöslauselmaa, joka antaisi mandaatin sotilaallisiin toimiin. Vaikka Kiina onkin etääntynyt P-Koreasta en usko, että he antavat lupaa tuoda vieraita sotilaita rajalleen.
Sinällään tilanne alkaa lähentelemään YKn peruskirjan tarkoittamaa "uhkaa rauhalle", jolloin periaatteellinen keinovalikoima rauhan palauttamiseksi sisällyttäisi kaikki sotilaalliset toimet.

Itsekin alan kallistua sille kannalle, että P-Korea tulee käyttämään ydinasettaan vähintään kansainvälisen yhteisön kiristämiseen, ellei suoraan toimintaan. Ainakin mahdollisuus on niin suuri, että suotta ottaa riskiä.

Sitten on kokonaan toinen asia haluaako kukaan lähettää sotavoimiaan varsin vahvaa P-Koreaa vastaan. USA:lla ja EU:lla ei taida olla halua. Ja esim. Suomen pelkuri päättäjät eivät anna edes suomalaisten osallistua taistelutoimintaan Afganistanissa. He eivät uskaltaisi ikinä lähettää joukkoja P-Koreaan. Sama mentaliteetti on varmasti vallalla muuallakin. Odotetaan mieluummin siihen asti, että jokin hyökkäys tapahtuu ja reakoidaan sitten siihen, jos reakoidaan.

Eli yhteenvetona sanoisin, että mielestäni P-Korean kyky tehdä ydinaseita pitäisi eliminoida. Isku voisi olla mahdollinen, mutta tuskin YKn valtuuttama. Pysyvämpään operaatioon en usko, vaikka sekin voisi olla sekä kv-yhteisön että P-Korean kansan etu.

 

[Dee Snider]

Kyllä tämä homma pitää nyt hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Pohjois-Korea kerjää nyt ihan tosissaan verta nenästään ja nyt alkaa olla se aika, että tuo ydinaseilla uhkailu saa luvan loppua. On se nyt perkele, kun yksi punikkivaltio pitää pilkkanaan niin YK:ta kuin NATOa ja vielä EU:takin. Sitten saa taas viherpipertäjät valittaa USA:n sortovaltaa ja sotahulluutta...

 

[Ruutiveijari]

Pohjois-Koreassa on sekin kummallisuus, että kansa ei laisinkaan tajua omaa sortoaan. Järjestelmällinen aivopesu lapsesta lähtien on saanut aikaan kansan, joka rakastaa heitä törkeästi sortavaa valtionjohtoa ja samalla vihaa muuta maailmaa. Poikkeuksia toki on, mutta dokumenteista päätellen kansa on erittäin yksimielisesti valtionjohdon takana.

Pohjois-Koreaan hyökättäessä ei siis mentäisi vapauttamaan, vaan siellä tulisi vastaan sotavoimien lisäksi lähes koko kansa. Ja taistelisi hurmoksella jota ei normaaleissa sodissa ole kenties aiemmin kohdattu.

Kaikki tämä tietenkin oletuksina sen vähäisen tiedon pohjalta, mitä dokumenteista olen kerännyt. Tuossa linkki yhteen palkittuun dokumenttiin.

 

[kovalev]

Asiassa on monta muttaa, suurin niistä on Kiina. On vaikea kuvitella, että Kiina hyväksyisi aseidenkäyttöä, ellei sitten P-Korea aloita.
Sitten on suunnaton siviiliuhrien määrä, joita tulisi Korean Niemimaan lisäksi Japanissa. Uhriluku saattaisi hyvinkin olla miljoonia.

Kiinan tuki täytyisi ehdottomasti saada. Sen jälkeen jonkinlaista täsmäiskua ydinlaitoksiin voisi toteuttaa.

 

[Jazerman19]

Tässä kun olen hieman asiaa pyöritellyt, niin yksi mahdollisuus voi olla se, että saartoa jatketaan, ja jopa kiristetään lopullisena tavoitteena se, että sitä kautta Pohjois-Korea aloittaisi jonkinlaiset sotatoimet, jonka seurauksena paine kasvaisi niin kovaksi, ettei edes Kiina enää kehtaisi pitämään punikkinaapurinsa puolia. Toisaalta samalla sen Kiinankin voisi siitä pyyhkäistä, jolloin tavallaan saisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;)

 

[tuuski]

Tässä kun olen hieman asiaa pyöritellyt, niin yksi mahdollisuus voi olla se, että saartoa jatketaan, ja jopa kiristetään lopullisena tavoitteena se, että sitä kautta Pohjois-Korea aloittaisi jonkinlaiset sotatoimet, jonka seurauksena paine kasvaisi niin kovaksi, ettei edes Kiina enää kehtaisi pitämään punikkinaapurinsa puolia.

Ei Kiina tässä pitkään aikaan ole pitänyt P-Korean puolia, vaan turvannut omaa rauhaa&talouttansa. Kiinalle on paljon halvempaa syytää P-Korealle avustuksia kun ottaa se määrä pakolaisia vastaan, joka sodan syttyessä rajan yli tulisi.

Toki myös E-Korea lienee sen verran tärkeä kauppakumppani Kiinalle, että senkin takia P-Korean kukkoilua katsotaan ihan loppuun asti. Voi tosin olla, että se loppu alkaa kohta olla käsillä. Bush olisi jo hyökännyt, Kiinan sanomisista välittämättä.

Toisaalta samalla sen Kiinankin voisi siitä pyyhkäistä, jolloin tavallaan saisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;)

...

 

[Baarimikko]

Pohjois-Korea on todella horjuva korttitalo. Ensimmäinen asiahan olisi saada Kim Jong-il murhattua, tai vaihtoehtoisesti saada hänet hengissä vastaamaan oikeuden eteen rikoksista. Käytännössä kuitenkin luulen, että pienellä avustuksella kansa tekee itse vallankumousyrityksen lähitulevaisuudessa (Nicolae Ceauşescun vastaavat). Pohjois-Korean uhittelu kertoo maan sisäisestä kriisistä, joka selvästi kertoo siitä, että ihmiset ovat tajunneet olevansa sorrettuja koko elämänsä ajan.

 

[Realcowboy]

Tätä aihepiiriä on käsitelty ihan äskettäinkin.

Pohjois-Koreassa ei valta vaihdu muuten kuin Kiinan myötävaikutuksella. Kiina suostuu muiden maiden hyökkäykseen vasta sitten kun Pohjois-Korean johto ei kuuntele sitä. Tai sitten tarvitaan kunnon vastakauppa, mihin tuskin mikään Taiwania pienempi kelpaa.
Vallanvaihtohalukkuutta vähentää myös se tosiasia, että kansainväliselle yhteisölle tulisi 20 miljoonaa elätettävää pohjoiskorealaista.

 

[Uleåborgir]

Maan sisäinen Romania-tyyppinen vallankumous lienee Pohjois-Korean tilanteessa mahdoton skenaario. Kuten Ruutiveijari ylempänä sanoikin, ei PRK:n kansa tajua tilannettaan, koska aivopesu on jatkunut niin monen sukupolven yli, että kansalla ei ole hajuakaan mistään muusta. "Kai tää on mesta nasta, en tiedä paremmasta"

Muunlaisesta maailmasta käsityksen saaneet ovat jo menneet Manalan mahoille. Eri asia on vaikkapa Turkmenistanin tilanne, jossa kyllä sielläkin on käsittämätön, suorastaan kuvanpalvontamainen diktatuuri. Siellä kansa kuitenkin tiedostaa tilanteensa, kuten Romaniassakin aikoinaan.

Jos Kiina saadaan remmiin pakotteiden kanssa ja jos ruokatarvehuolto ulkomaailmalta Pohjois-Koreaan katkaistaisiin kokonaan, ei Pohjois-Korealle jäisi paljon vaihtoehtoja. Maan oma elintarviketuotanto ei pysty ruokkimaan maata ja etenkin armeija kuluttaa valtavasti elintarvikkeita. Jos koko kansainvälinen yhteisö saadaan ruokatarvehuoltokiellon taakse - etenkin Kiina - Pohjois-Korea yksinkertaisesti nääntyy. Siinä vaiheessa uhittelu ydinaseilla on sananhelinää. Armeija taistelee vatsallaan.

Vanhan sananlaskun mukaan nälkä ajaa porsaan kotiin. Toivotaan, että näännyttämispolitiikka puree, eikä PRK:n johto tilttaa totaalisesti ja ammu nälissään kaiken menettäneenä ohjusta esimerkiksi Souliin tai Tokioon. Tällainen "jos menen minäkin, menet sinäkin" -strategia on ikävä kyllä mahdollinen Pohjois-Korean tilanteessa.

 

[Vanha Len]

Kiinasta on tulossa kovaa vauhtia entistä kehittyneempi valtio ja se haluaa jatkaa tätä talouskasvuaan. Siinä ei PK:n touhut paljon paina eli kyllä se Kiinakin saadaan mukaan länsivaltojen puolelle tässä asiassa.

Tämä kirjoitus ei perustu kirjoitettuihin faktoihin vaan ainoastaan omaan päättelyyn.

 

[Stonewall]

Ilmaisku

Tulee mieleen, että kohta alkaisi olemaan paikallaan tehdä ilmaiskuja, joilla tuhottaisiin PRKn ydinohjelma ja pitkän kantaman ohjuspatterit. Vastikään tapahtunut Amerikkalaisten journalistien tuomitseminen on taas yksi osoitus siitä miten he pelaavat peliä, toivoen pystyvänsä silläkin asialla voittavansa aikaa kunnes ydinase on käyttövalmis. Sen jälkeen voivat tehdä mitä haluavat, koska Japani ja E-Korea ovat pulassa.
Ei voi luottaa yhtään siihen, etteikö P-Korea liittoudu kenen tahansa lännen vihollisen (esim. al-qaida) kanssa, vähän samalla tavalla kuin Perussuomalaisten ja Kristillisten epäpyhä vaaliliitto vain oman etunsa maksimoimiseksi.

Nato voisi iskut toteuttaa, mutta Kiinan kanssa olisi saatava sopimus, jottei E-Korea joudu pulaan PRKn kostohyökkäyksessä. Ilmaiskujen tiellä on tosiaan todennäköinen hyökkäys etelään. PRK on oikeasti pelannut korttinsa äärettömän hyvin. Tulee olemaan hirvittävän vaikeaa estää heitä saamasta ydinasetta, koska ilmaiskujen hintana olisi todennäköisesti uusi Korean sota.

Mutta haluammeko antaa ydinaseen P-Korealle? He voivat sen jälkeen tukea ketä haluavat.

 

[ms.qvist]

Kiinasta on tulossa kovaa vauhtia entistä kehittyneempi valtio ja se haluaa jatkaa tätä talouskasvuaan. Siinä ei PK:n touhut paljon paina eli kyllä se Kiinakin saadaan mukaan länsivaltojen puolelle tässä asiassa.

Tämä kirjoitus ei perustu kirjoitettuihin faktoihin vaan ainoastaan omaan päättelyyn.

Eräs ongelma tässä kohdin on kuitenkin se, että haluaako Kiina naapuriinsa lisää lännen sotilastukikohtia etenkin kun se itse pyrkii lisäämään sotilaallista vaikutusta alueella. Yhdistynyt Korea kun tarkoittaisi käytännössä sitä, että yhdysvaltalaiset (ja korealaiset) joukot pääsevät perustamaan tukikohtiaan ja tarkkailuasemiaan aivan rajan tuntumaan, sekä perustamaan - niin halutessaan - laivastotukikohtia käytännössä sellaisille merialueille jotka Kiina laskee "omikseen". Eli länsi ei välttämättä ihan helpolla voi laskea sen varaan, että Kiina on heidän operaatiolleen suosiollinen. Toisaalta länsi joutuu jo nyt syömään osin Kiinan kädestä talousasioissa, joten näin ajateltuna Kiinalla on ainakin osa korteista hallussaan.

vlad.

 

[vilpertti]

Sitten on kokonaan toinen asia haluaako kukaan lähettää sotavoimiaan varsin vahvaa P-Koreaa vastaan. USA:lla ja EU:lla ei taida olla halua. Ja esim. Suomen pelkuri päättäjät eivät anna edes suomalaisten osallistua taistelutoimintaan Afganistanissa. He eivät uskaltaisi ikinä lähettää joukkoja P-Koreaan. Sama mentaliteetti on varmasti vallalla muuallakin. Odotetaan mieluummin siihen asti, että jokin hyökkäys tapahtuu ja reakoidaan sitten siihen, jos reakoidaan.

Eivätköhän Suomen päättäjät vain linjanvedoissaan noudata perustuslakia. Muiden sotia ei sodita, mutta rauhaa voidaan kyllä turvata ulkomaillakin. Sotiin puolella tai toisella osallistuminen on sotilaallista liittoutumista, mikä ei puolueettomalle valtiolle oikein sovi. Rauhan ylläpitäminen puolestaan ei ole liittoutumista kummankaan puolelle.

Suomen pelkuripäättäjät (huomaa yhdyssana) ovat ihmisiä jotka joutuisivat lähettämään toisia ihmisiä sotaan jossa osa heistä saattaisi kuolla. Aika harva ihminen oikeasti haluaa toisen ihmisen kuoleman kontolleen, jos sen voi jotenkin välttää. Keskustelupalstoillahan sitä on hyvä huudella, näyttää aina miehekkäämmältä näin kun vähän uhotaan.

 

[vilpertti]

Mutta haluammeko antaa ydinaseen P-Korealle? He voivat sen jälkeen tukea ketä haluavat.

Ensinnäkin, Pohjois-Korealla on jo erittäin todennäköisesti ydinase. Eivät he ihan tyhjästä myy teknologiaa äärijärjestöille ympäri maailman. Toiseksi, me emme anna Pohjois-Korealle mitään aseita.

 

[vilpertti]

Vanhan sananlaskun mukaan nälkä ajaa porsaan kotiin. Toivotaan, että näännyttämispolitiikka puree, eikä PRK:n johto tilttaa totaalisesti ja ammu nälissään kaiken menettäneenä ohjusta esimerkiksi Souliin tai Tokioon. Tällainen "jos menen minäkin, menet sinäkin" -strategia on ikävä kyllä mahdollinen Pohjois-Korean tilanteessa.

Itse näen, että ainoa tilanne jossa Pohjois-Koreasta ammutaan joukkotuhoaseita Tokioon tai Souliin on se, kun miehitysjoukot lähestyvät Pjongjangia, ja kansainvälisen yhteisön on epäonnistunut tuhota Pohjois-Korean pitkän matkan valmiudet. Tässä tilanteessa heidän vallanpitäjillä ei ole enää mitään hävittävää. Kaikissa muissa tilanteissa Kim pakottaa kansainvälisen yhteisön reagoimaan kovimmalla mahdollisella tavalla ja sinetöi loppunsa.

 

[Dissonanssi]

Tämä on kyllä kieltämättä aika mielenkiintoinen skenaario kaikkinensa. En kuitenkaan itse lähtisi ihan siitä ajatuksesta, että Pohjois-Korea olisi jokin lähes mielipuolinen toimija, joka saattaa tehdä mitä tahansa. Varmasti ratkaisevinta on se, että mikä on Pohjois-Korean sisäinen tilanne, eli että kenen ohjauksissa siellä mennään. Se saattaisi osittain selittää tuota epäjohdonmukaisen oloista käyttäytymistä.

Hyvin kapean linjan on kyllä Pohjois-Korea ulkopolitiikalleen valinnut, eikä tuolla linjalla pysyminen ole mahdollista hirveän pitkään ilman sitä ydinasetta. En kuitenkaan usko, että se sitä käyttäisi kaikesta huolimatta.

Pohjois-Korea on hyvä esimerkki maailmanpolitiikassa siitä, että kun härkäpäisesti yritetään pitää kiinni omasta suvereniteetista, niin tosiassa se suvereniteetti vain vähenee edelleen.

Ei voi luottaa yhtään siihen, etteikö P-Korea liittoudu kenen tahansa lännen vihollisen (esim. al-qaida) kanssa, vähän samalla tavalla kuin Perussuomalaisten ja Kristillisten epäpyhä vaaliliitto vain oman etunsa maksimoimiseksi.

Pakko kyllä taas viljellä offtopiccia ja sanoa, että minua kyllä ihmetyttää hyvin paljon se, että mediaa myöten tuota vaaliliittoa ollaan pidetty jonain "epäpyhänä". Varsinkin Suomen poliittinen kenttä tällä hetkellä huomioiden Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla on erittäin paljon yhteistä tällä hetkellä.

 

[jpet]

Mielenkiintoistahan sitä olisi seurata, jos Yhdysvallat ja jotkut sen liittolaisista pistäisivät matalaksi Pohjois-Korean ydinlaitokset. Jos tällaiseen toimenpiteeseen lähdettäisiin, olisi iskun oltava niin massiivinen, että PK ei voisi vastata voimatoimiin. Tämä edellyttäisi sitä, että samalla tuhottaisiin PK:n ilma- ja merivoimien hyökkäyskykyinen kalusto ja varmistettaisiin jollain tavalla se, että PK:n maavoimat eivät kykenisi tulittamaan Etelä-Korean puolelle kuin korkeintaan kenttätykeillä. Kun ottaa huomioon kaiken tuon, niin enpä usko, että Etelä-Korea antaisi jenkeille lupaa edes rajoitettuihin ilmahyökkäyksiin. Vastatoimet huomioon ottaen näkisinkin, että ainoa sotilaallinen ratkaisuvaihtoehto näyttäisikin olevan se, että PK lyötäisiin totaalisella valtausoperaatiolla, joka sekin tosin olisi Etelä-Korean talouden kannalta täysin järjetön vaihtoehto.

 

[ms.qvist]

Ketjussa Pohjois-Koreasta ydinasevaltio aihetta on jo käsitelty monelta kantilta mutta muutama sana kuitenkin (voi olla vanhan kertausta).

Ensin on muistettava, että kuka maksaa hyökkäyssodan (tai sodan yleensäkään)? Se on varma ettei Suomi sijoita euroakaan sodankäyntikuluihin, jälleenrakennus ja rauhanturvaaminen ovatkin aivan eri asia. Sama pätee moniin muihinkin maihin eli halukkaita maksajia satoja/tuhansia miljardeja käsittävälle sodalle ei varmasti helpolla löydy eli käytännössä maksumiehiksi joutuisivat sotaa käyvät maat. Eikä tähänkään porukkaan ole tunkua, se on nähty niin Irakissa kuin myös Afganistanissa - etenkin Afganistanissa on huomattu se kuinka vaikeaa Yhdysvaltojen on saada lisää sotilaita liittolaisiltaan. Ja Korean tilanteessa sotilaita tarvittaisi satoja tuhansia - toki Etelä-Koreasta löytyy huomattava osa joukoista ja Yhdysvallatkin kykenee irrottamaan useamman divisioonan mutta ongelmia on edelleen. Itse en esim. usko, että Japani lähettäisi sotilaan sotilasta sotatoimiin Koreanniemimaalle, korkeintaan laivasto-osastoja valvomaan merialueita jottei Korea saa mahdollisesti meritse tukea ulkomailta. Eli sotatoimet voivat kariutua jo tässä vaiheessa kun ei löydy maksajia eikä sotilaita riittävästi. Maavoimia kuitenkin tarvitaan mikäli Pohjois-Koreassa halutaan vaihtaa valta. Ilmapommituksin voidaan tuhota ydinaselaitokset, sotilastukikohdat tms. mutta vallanvaihtoon tarvitaan sitä, että asevoimat ja erikoisjoukot sekä salainenpoliisi kääntyvät valtaapitäjiä vastaan - kansa ei siihen yksin pysty.

Mikäli sotaan päädytään (joukkoja saadaan riittävästi kasaan) niin on huomioitava se, että vastassa on vaihtelevasti aseistettu armeija, jonka rauhanajan vahvuus on noin miljoona miestä. Reservi käsittää sitten moninverroin miehiä/naisia - tarvittaessa liikkeelle saadaan jopa kuusi miljoonaa miestä (ikäluokat 17-49 v.) + naiset päälle. Aseistus tosiaankin on varsin vanhaa. Maavoimien kalustosta suurin osa on 60- ja 70-luvuilta, joskin reservistä löytyy paljon kalustoa jotka ovat 50-luvulta ja jopa vanhempaakin. Tässä suhteessa Yhdysvalloilla ja sen liittolaisilla olisi selkeä etu puolellaan. Ongelmia tulisikin lähinnä siinä, että tiestö Pohjois-Koreassa on varsin onnetonta, joten liittouman joukot eivät pääsisi hyödyntämään motorisoitujen yksiköiden liikkuvuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi maa on vaikeakulkuista sekä linnoitettua (rajaseudulla ja strategisissa paikoissa on myös paljon miinoitteita). Eli pahimmassa tapauksessa hyökkäävät joukot joutuisivat todella kuluttavaan sodankäyntiin jos vihollisen motivaatio pysyy korkeana. Lisäksi on huomioitava se, että Pohjois-Korealla on huomattavan paljon erikoisjoukkoja jotka on koulutettu sissi- ja terrorisodankäyntiin: Pohjois-Korean erikoisjoukkoja. Nämä joukot ovat epäilemättä hyvin motivoituneita ja voidaan olettaa niiden olevan myös vaarallinen vastustaja kenelle tahansa. Lisäksi ovat turvallisuuspoliisin yksiköt (joilla ei käytännössä taida sodan tullen olla kuin yksi vaihtoehto olemassa - taistella ja kuolla).

Kun Pohjois-Koreasta on kyse niin ei voida unohtaa raskasta tykistöä, jota on suunnattu hyvin paljon esim. Souliin. Samalla on pidettävä mielessä taktiset ohjukset, joista huomattava osa kantaa kaikkialle Etelä-Koreaan. Ohjuksien määrää ei taida kukaan tarkalleen tietää mutta olettaen niitä on satoja. Pidemmän kantaman ohjuksista ei sen sijaan ole vielä sen suurempaa vaaraa, niitä on joko niin vähän (keskimatkojen ohjukset) tai sitten niiden toimintavarmuus ei ole sitä luokkaa, että niiden voidaan katsoa muodostavan suurtakaan sotilaallista uhkaa - lähinnäkin P-K:n mannertenväliset ohjukset.

Ydinaseesta on huomioitava se, että vaikka P-K on tehnyt koeräjäytykset niin mitään takeita ei ole siitä, että heiltä löytyy vielä kapasiteettia kuljettaa pommi/taistelukärki kohteeseensa. Lentopommina sen kuljettaminen on käytännössä mahdotonta koska alueen ilmatilanhallinta on tulevassa sodassa täysin liittouman hallussa (eli ainoa mahdollisuus olisi yllättäen suoritettu ennakkoisku esim. Souliin). Vielä ei ole tietoa siitä, että P-K kykenisi rakentamaan ydinkärjen. Siinä vaiheessa jolloin P-K kykenee sijoittamaan ydinkärkiä ohjuksiinsa konventionaalisten ja kemiallisten kärkien oheen tilanne alkaa olla katastrofaalinen.

Ilma- ja merivoimien suhteen etu on selkeästi liittoumalla jos sotaan ryhdytään. Pohjois-Korean ilmavoimilla taitaa olla tätänykyän noin 20-40 kpl 90-luvulla valmistettua lentokonetta (MiG-29), joiden lentokunnosta ei kyllä ole laisinkaan takeita. Suurin osa kalustosta on sitten 70-luvulta ja jopa 60-luvulta, eikä näidenkään koneiden lentokunnosta ole varmuutta johtuen polttoaineen mahdollisesta vähyydestä sekä varaosatilanteesta. Sen ohella, että liittoumalla on ilmavoimien kalustossa selkeä etu on sillä selkeä etu myös koulutuksessa. Siinä missä pohjoiskorealainen lentäjä lentää selkeästi alle tunnin viikossa lentää eteläkorealainen lentäjä monin verroin tuon määrän. Jokainen voi päätellä mikä ero taistelutilanteessa on jos toinen, sen ohella, että lentää huomattavasti paremmalla kalustolla, on myös harjoitellut huomattavasti enemmän. Merivoimien suhteen etu on samanlainen. Siinä missä Pohjois-Korealla on aluksia paljon on suurin osa sen aluksista vanhanaikaisia ja varustettu puutteellisella teknologialla.

Sodan tullen suurin ongelma ovat minusta maavoimat (eivät välttämättä panssarijoukot ja motorisoidut yksiköt) sekä erikoisjoukot, joiden huomattava määrä voi aiheuttaa suuriakin ongelmia. Lisäksi ongelmia voi aiheuttaa mahdollinen kansan taistelutahto. Jos kansa tarttuu aseisiin ja tekee laajamittaista vastarintaa ongelmat voivat moninkertaistua ja sota entisestään pitkittyä. Rynnäkkökiväärejä ja kiväärejä sekä luoteja maassa kyllä piisaa.

Sodan jälkeen koittaakin sitten lisää ongelmia eli kuka maksaa jälleenrakentamisen? Infra, teollisuus, terveydenhuolto, koululaitos etc. Käytännössä suurin osa maasta on rakennettava uudelleen ja samalla elätettävä kenties vuosienkin ajan parikymmentä miljoonaa korealaista ennenkuin maatalous alkaa tuottaa satoa riittävästi. Harva tuskin uskaltaa veikata paljonko jälleenrakentaminen tulee maksamaan?

vlad.

 

[kärppä73]

P-Korea pitäisi vapauttaa nykyisestä johdostaan pelkästään jo sen kansalaisten kärsimysten takia. Jumalauta, maan johtaja Ping Pong on kuin pääpahis jostain helvetin huonosta Bond-leffasta. En oikein tajua KommariKorean jatkuvaa uhittelua joka suuntaan? Mitä se siitä hyötyy, ja toisekseen miksi kukaan haluaisi vallata maan, eihän siellä ole yhtään mitään. Jos maan siviliit halutaan päästää pois kaistapäisen valtiojohdon otteesta, se on ainoa syy hyökätä maahan.

 

[Stonewall]

Ensinnäkin, Pohjois-Korealla on jo erittäin todennäköisesti ydinase. Eivät he ihan tyhjästä myy teknologiaa äärijärjestöille ympäri maailman. Toiseksi, me emme anna Pohjois-Korealle mitään aseita.

Maailmassa on paljon pilkunviilaajia. Hyvä tietää kuka se tällä palstalla on.

Todennäköisintähän on, ettei YK tule antamaan valtuuksia sotilaallisen voiman käyttöön. Obaman hallinto ei myöskään ole kauhean innokas uutta sotaa aloittamaan. Sen sijaan Japani ja E-Korea eivät nykyistä kehitystä hyvällä katso. Vaan eipä niilläkään vaihtoehtoja ole. Kauppasaarto on ainoa keino, ja senkin teho riippuu Kiinasta. Jos Kiina ei rajaansa sulje, on saarto yhtä tyhjän kanssa. Jos taas Kiina pitää rajansa kiinni, voidaan saada dramaattisiakin tuloksia.

Mielestäni on harmi, että "häirikkövaltiot", tai miksi niitä kutsuisi, saavat aina rauhassa varustautua ja valmistella vaikka sotaa ilman riittävää reagointia. Olemme lähes väistämättä tilanteessa, jossa P-Korealla on käyttökelpoinen ydinase (pari pommia ei sitä vielä ole). Eihän kenelläkään tietenkään ole velvollisuutta tehdä mitään, mutta historia toistaa itseään. Ei natsejakaan aikanaan haluttu vastustaa, ennen kuin he hyökkäsivät. YKlle jää aina reagoijan osa. En nyt väitä, että P-Korea väistämättä tekee mitään parilla pommillaan. Muuta kuin yrittää tarvittaessa kiristää kansainvälistä yhteisöä.
Ihmettelen vain, että jos P-Korean annetaan (kyllä, annetaan) ydinaseensa pitää, niin miksipä jokainen maa ei saisi moista turvakseen hankkia.

Saivartelijoille lisättäköön, että itse olisin kyllä valmis lähtemään vapaaehtoisena niin P-Koreaa kuin talebaneja vastaan, mutta ei taida tulla kutsua. Kansainvälinen yhteisö on aika kädetön rohkean häirikön edessä.

 

[PeteX]

Vlad kertoikin tuossa ylempänä miksi iskua ei pitäisi tehdä. Kysymys kuuluukin miksi se pitäisi tehdä. Pohjois-Korean kanssa on tie käyty loppuun ja mitään valoa tunnelin päässä ei näy. Maan ongelma on kuitenkin täysi sulkeituneisuus ja en usko, että loppupeleissä sieltä löytyy taistelutahtoa. Tosin niinhän sitä sanottiin Vietnaminkin kohdalla. Vietnamin ja Irakin kohdalla kyseessä oli enemmän tai vähemmän jenkkien oma operaatio. Korean sodassa taas YK oli mukana tukemassa puolustusta kiinalaisten ja pohjoiskorealaisten hyökkäystä vastaan. Tulos oli silloin hyvä. Nyt jos kiinalaiset, ja venäläiset, tukevat ydinaseella uhkaavaa mielipuolihallitusta, niin homma tökkää siihen. Katse kohdistuukin nyt heihin. En haluaisi asua kummassakaan maassa, jos Pohjois- Korea toteuttaa uhkauksensa.

 

[vilpertti]

Saivartelijoille lisättäköön, että itse olisin kyllä valmis lähtemään vapaaehtoisena niin P-Koreaa kuin talebaneja vastaan, mutta ei taida tulla kutsua. Kansainvälinen yhteisö on aika kädetön rohkean häirikön edessä.

Pistä tuumasta toimeen ja liity Yhdysvaltain asevoimiin. Asepalveluksen lopuksi saat käsittääkseni Yhdysvaltojen kansalaisuudenkin.

Sitä ennen suosittelen katsomaan elokuvan Why We Fight, Eugene Jareckilta. Miksei myös ne Capran pätkät, mutta tuo Jareckin tuotos on ajankohtaisempi.

 

[Vanha Len]

Saivartelijoille lisättäköön, että itse olisin kyllä valmis lähtemään vapaaehtoisena niin P-Koreaa kuin talebaneja vastaan, mutta ei taida tulla kutsua. Kansainvälinen yhteisö on aika kädetön rohkean häirikön edessä.

Mikä ihmeen hinku sulla on tuonne lähteä sotimaan?

 

[ms.qvist]

Vlad kertoikin tuossa ylempänä miksi iskua ei pitäisi tehdä. Kysymys kuuluukin miksi se pitäisi tehdä.

Katsoisin, että ennemminkin kirjoitin, että miksi iskua ei tehdä eikä miksi iskua ei pitäisi tehdä. Taloudelliset ja sotilaalliset realiteetit ovat tällä hetkellä sellaiset ettei käytännössä juuri kenelläkään ole haluja sitoa satoja tuhansia miehiä sotaan jonka kestosta ei ole mitään varmuutta. Yhdysvaltojen tilanne on siksi kimurantti, että se on vielä toistaiseksi sidottu Irakiin (ja vetäytymisenkin jälkeen sinne jää tuhansia sotilaita ja neuvonantajia) sekä Afganistaniin, jonne siiretään lisää sotilaita viimeistään siinä vaiheessa jolloin vetäytyminen Irakista on saatu päätökseen eli käytännössä tilanne on sellainen ettei Yhdysvalloilla ole juurikaan irrottaa huomattavia määriä joukkoja uuteen sotaretkeen - jollei värvätä kansalliskaartista miehiä tai siirrytä pakolliseen asevelvollisuuteen (mahdoton ajatus toteutettavaksi). Ja ilman Yhdysvaltojen maavoimien panosta sotaretkestä ei tule mitään vaikka käytännössä Etelä-Korean maavoimat kykenisivät modernimmalla kalustollaan voittamaan Pohjois-Korean maavoimien motorisoidut yksiköt mutta ongelmia seuraisikin sitten laajojen alueiden haltuunotossa, nopeissa joukkojen siirroissa (Etelä-Korealla ei ole riittävästi tähän helikopterikalustoa), taisteluissa linnoittautuneita vihollisia vastaan jolloin sodasta voisi tulla uuvuttava etc. Lentokoneita ja mahdollisesti pinta-aluksia Yhdysvallat kykenisi irrottamaan alueelle riittävästi, mutta pullonkaulaksi voi juuri rahoituksen ohella muodostua maavoimien/merijalkaväen yksiköiden kohtalo ja ilman näitä yksiköitä sotaan on vaikea lähteä. Etenkin Yhdysvaltojen olisi vaikea perustella liittolaisilleen sitä, että miksi heiltä ei lähde maavoimia mutta muilta sellaisia vaativat.

Jotain on tietty tehtävä koska tilanne ei voi jatkua loputtomiin tällaisena. Sotilaalliset operaatiot ovat yksi ratkaisu (mutta minusta, kuten kirjoitin, tällä hetkellä mahdottomia toteuttaa täydessä laajudessaan, joten ne voitaneen unohtaa), neuvottelut ja kv.saarto toinen. Itse toivoisin, että kaikesta huolimatta neuvotteluiden, saartotoimenpiteiden ja kv.yhteistyön avulla tilanne kyettäisi ratkaisemaan rauhanomaisemmin keinoin - tämä toki vaatii myös Kiinalta myönnytyksiä ja varsin voimakasta panostusta, kuin myös Venäjältä. Mutta itse näen Kiinan aseman ratkaisevampana koska se on kaikesta huolimatta Pohjois-Korean tärkein alueellinen "liittolainen"/kumppani - Venäjän "kumppanuus" ei ole mielestäni enää niin "syvää". Muut Pohjois-Korean liittolais- ja kumppanivaltiot ovat joko liian kaukana tai voimaltaan liian vähäisiä. Tässä kappaleessa sitten oma mielipiteeni siitä pitäisikö iskeä vai ei, toistaiseksi en vielä kannata laajamittaisia iskuja koska käytännössä se tietäisi laajamittaista sotaa niemimaalle ja lisäisi alueen jännitystä huomattavasti paljon. Ilman Kiinan suostumusta sotaa on mahdoton käydä ja haluaako Kiina naapuriinsa laajamittaisen sodan? En oikein usko eli ainoa todellinen vaihtoehto lienee neuvottelut - jollei sitten toimeen ryhdytä Kiinan puolelta ja Kiina nosta maahan haluamansa johtajan. Mikä nyt tietty tarkoittaisi sitä, että maa säilyisi kommunistisena mutta ottaisi samalla askeleen kohden markkinataloutta ja askelia pois ydinaseistuksesta. Haluavatko länsimieliset sitten sen, että Pohjois-Korea säilyy kommunistisena joskin maltillisempana ja samalla markkinataloudeen siirtyvänä - tai sosialistiseen markkinatalouteen?

vlad.