Ilmastonmuutos

  • 677 389
  • 6 496
Tuo taas on sitten myytit numero 2, 91 ja 119. Auringonpilkuissa on se 11-vuotinen sykli, mutta pilkut tai auringon säteilyteho yleensäkään ei ole ollut kasvutrendillä 1970-luvulta nykypäivään vaan lievästi laskevalla.

Näsijärven myöhäisin jäätyminen vuodesta 1836 on tänä talvena, kun jäätyi vasta 7.2. Edellinen ennätys on talvelta 2007-08 kun jäätyi 31.1. Esim. 1930-luvulla jäätyi aina jo aiemmin.

Lämmenneessä nykyilmastossa sitä atlanttista lämpöä vaan piisaa useammin ja kauemmin kuin 30-luvulla riitti.

Näsijärven dataa ei ollut saatavilla. Yleisellä tasolla vastaavia ilmiöitä koettiin 1930-luvulla, kuten musta joulu Levillä vuonna 1935.


Googlaamallahan se Näsijärven jäätyminen nopeasti löytyi. Esim. 30.1.1930. Ja jos katsoo Näsijärven keskimääräistä jäätymisajankohtaa, ei silmämääräisesti merkittävää eroa 1930-luvun ja 2000-luvun välillä ole.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Tappara
Googlaamallahan se Näsijärven jäätyminen nopeasti löytyi. Esim. 30.1.1930. Ja jos katsoo Näsijärven keskimääräistä jäätymisajankohtaa, ei silmämääräisesti merkittävää eroa 1930-luvun ja 2000-luvun välillä ole.
Ihan mielenkiinnosta - jos nyt ihan oikein äkkiä laskin - niin 1930-luvulla Nässy oli keskimäärin 136 päivää jäässä ja päättyneellä vuosikymmenellä 112 päivää eli noin 3½ viikkoa vähemmän.

Tamperelainen tietää lisäksi kertoa: "Näsijärvi on siis lähimpänä kolmena vuosikymmenenä jäätynyt 18 päivää myöhemmin ja sulanut 16 päivää aiemmin kuin 150 vuotta sitten. Näin ollen jäässäoloaika on nykyisin 34 päivää eli viisi viikkoa lyhyempi kuin tuolloin. "

Vähän jäätävää aikaa kun on aika vähän jäätävää aikaa.
 
Ihan mielenkiinnosta - jos nyt ihan oikein äkkiä laskin - niin 1930-luvulla Nässy oli keskimäärin 136 päivää jäässä ja päättyneellä vuosikymmenellä 112 päivää eli noin 3½ viikkoa vähemmän.

Tamperelainen tietää lisäksi kertoa: "Näsijärvi on siis lähimpänä kolmena vuosikymmenenä jäätynyt 18 päivää myöhemmin ja sulanut 16 päivää aiemmin kuin 150 vuotta sitten. Näin ollen jäässäoloaika on nykyisin 34 päivää eli viisi viikkoa lyhyempi kuin tuolloin. "

Vähän jäätävää aikaa kun on aika vähän jäätävää aikaa.

Nyt ei ole aikaa ryhtyä laskemaan, mutta nopea silmäily jäätymis- ja jäiden lähtöpäivään osoittaisi, ettei noin suuri vuotuinen keskiarvoero voi pitää paikkaansa.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tavoitehan on, että liikenteen hiilipäästöt puolittuisivat 2030 mennessä.
Mitenköhän mulle näyttää siltä, että MITÄ VÄHEMMÄN uusia autoja rekisteröidään nyt vuosikymmenen alussa, sitä paremmat mahdollisuudet tavoitteeseen on Suomen osalta (minkä merkitys on olematon) tältä osin päästä?

Joo ja pitää myös muistaa että vaikka uudet autojen päästöt on paljon vähemmän niin kyllähän se valmistaminen syö paljon luonnonvaroja ja synnyttää päästöjä. Varsikin jos kerralla alettaisiin isoa määrää autoja valmistamaan niin se hetkellisesti nostaa päästöjä ja riittäisikö kuitenkaan luononvaroja uusia koko maapallon autokantaa nopealla tahdilla tai edes Suomen näin alkuun. Sen takia itse keskittyisin enemmän siihen miten saada jo olemassa olevaa autokannan päästöjä pienennettyä ei vain pelkästään että uusimalla autokantaa sitä vähennetään.

Jos autoilua miettii niin juuri nyt itse varmaan pystyisi eniten vaikuttamaan sillä että ostaisi esim. sähköauton sijaan jonkun käytetyn bensasyöpön auton muilta ajettavaksi pois ja muuntaisi sen kaasuautoksi. Silloin jäisi se valmistuksesta tulevat haitat pois ja pystyisi jatkossa aika puhtaasti ajamaan+ se auto on muilta ajoista pois . Samalla saa muutaman vuoden lisäaikaa antaa tekniikan kehittyä ja hintojen tippua.
 
Tuo taas on sitten myytit numero 2, 91 ja 119. Auringonpilkuissa on se 11-vuotinen sykli, mutta pilkut tai auringon säteilyteho yleensäkään ei ole ollut kasvutrendillä 1970-luvulta nykypäivään vaan lievästi laskevalla.

Unohtuu vain, että auringon kokonaisaktiivisuus pomppasi lätkämailan tavoin korkeammalle kymmeneen tuhanteen vuoteen, kun lämpeneminen alkoi 1900-luvun alussa. Vaikka viime vuosikymmenet on tultu lievästi alaspäin, on aktiivisuus edelleen erittäin korkealla tasolla. Ja auringonpilkkukausien kokonaisteho on noussut pikkujääkaudesta yli kaksinkertaiseksi, vaikka niissäkin on loivasti laskeva trendi. Jos sanotaan, että 11-syklissä minimin ja maksimin välillä on 0,1 astetta glabaaleissa lämpötiloissa (joka jo osaltaan kumoaa väitettä, että pelkästään hiilidioksidi lämmittäisi), se ei kuitenkaan huomioi kokonaistehon kasvavaa kumuloivaa vaikutusta.

Hiilidioksidin lineaarisesta kasvusta huolimatta lämpeneminen kääntyi loivaan laskuun vuosiksi 1940-1975. Lisäksi hiiildioksidin huomattavasta kasvusta huolimatta mm. Kiinan teollisen kehityksen seurauksena, lämpeneminen käytännössä pysähtyi vuosiksi 1999-2015. Väite, että pelkästään hiilidioksidi lämmittäisi, on samalla tavalla epälooginen.

Taannoisen tietovuodon mukaanhan ilmastotutukimuksen huippunimi Kevin E. Trenberth oli tuskaillut kollegoilleen CRU:ssa:
"Miksi ette voi myöntää, että emme tiedä likimainkaan minne kaikki energia menee, tai muuttavatko pilvet tehdäkseen planeetan heijastavammaksi. On tosiasia, että emme kykene selittämään mitä ilmastojärjestelmässä tapahtuu."
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Kuuluisa auringonpilkkuteoreetikko Mursula teki oululaisen tieteen hienon saavutuksen ennustamalla täsmälleen oikein auringonpilkkujen vaikutuksen tähän talveen:


Niinpä on tänä talvena hytisty kylmästä ihan tässä etelässäkin. Viime viikollakin käväisi pakkasella ja piti oikein vaihtaa vaatetustakin jäätävän viiman takia. Kaiken lisäksi saatiin vielä luntakin, joten aika kauhutalvelta on tämäkin talvi näyttänyt. Ainakin sellaiselta, joka on asunut ikänsä Lontoonperällä tms.

Elikkä lisää tätä tiedettä. Ihan humpuukiahan on se Nevanlinnan ym. muiden ilmastotutkijoiden ajatus, jonka mukaan auringon aktiivisuuden vaihteluiden osuus ilmaston lämpenemisestä on noin 0,1 astetta.
 
Viimeksi muokattu:
Kuuluisa auringonpilkkuteoreetikko Mursula teki oululaisen tieteen hienon saavutuksen ennustamalla täsmälleen oikein auringonpilkkujen vaikutuksen tähän talveen:


Niinpä on tänä talvena hytisty kylmästä ihan tässä etelässäkin. Viime viikollakin käväisi pakkasella ja piti oikein vaihtaa vaatetustakin jäätävän viiman takia. Kaiken lisäksi saatiin vielä luntakin, joten aika kauhutalvelta on tämäkin talvi näyttänyt. Ainakin sellaiselta, joka on asunut ikänsä Lontoonperällä tms.

Elikkä lisää tätä tiedettä. Ihan humpuukiahan on se Nevanlinnan ym. muiden ilmastotutkijoiden ajatus, jonka mukaan auringon aktiivisuuden vaihteluiden osuus ilmaston lämpenemisestä on noin 0,1 astetta.

Siitähän oli myös tuoretta tutkimusta, että nuo aurinkosyklit olisivatkin lyhyempiä. Ehkä noin 9 vuoden mittaisia. Mursula tuskin pystyi ennustamaan, että talvella 2020 ollaan atlanttisen ilmamassan vaikutuspiirissä. Siperiassahan on tälläkin hetkellä yli -40 pakkasasteen lämpötiloja. Jos ilmamassa tulisi sieltä, olisi nyt kaiketi pirun paljon kylmempää.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Siitähän oli myös tuoretta tutkimusta, että nuo aurinkosyklit olisivatkin lyhyempiä. Ehkä noin 9 vuoden mittaisia. Mursula tuskin pystyi ennustamaan, että talvella 2020 ollaan atlanttisen ilmamassan vaikutuspiirissä. Siperiassahan on tälläkin hetkellä yli -40 pakkasasteen lämpötiloja. Jos ilmamassa tulisi sieltä, olisi nyt kaiketi pirun paljon kylmempää.
Toki olisi. Mutta pointti onkin siinä, että nyt Etelä- ja Keski-Suomessa ollaan tehty ennätyksiä eli tammikuu oli ennätyslämmin. Vaikka ennätykset vaativat aina poikkeusolosuhteita, ennätysten syntyminen ja ennen muuta merkittävät parannukset kielivät tekijän X vaikutuksesta ilmastoon. Aikaisemmat ennätykset lyötiin etelässä yli asteella. Ja kuluva talvi tulee olemaan ennätyslämmin etelässä ja keski-Suomessa.

Ennätysten syntymistodennäköisyys kasvaa (ja pienenee kylmyyden suhteen) sitä mukaa kun keskiarvo nousee yhä korkeammalle. Kun keskiarvojen nousemiseen auringon aktiivisuus ei alkuunkaan riitä, silloin etsitään selitystä tälle asialle muualta. Ja toistaiseksi kukaan ei ole keksinyt parempaa kuin se, mitä ilmastotutkijat esittävät. Tottakai, Mursulan kaltaiset teoreetikot tulevat huomaamaan, että auringonaktiivisuus on korkeimmillaan silloin kun on ennätyslämmintä, laskee dramaattisesti silloin kun on kylmintä, mutta yllättävästi taas seuraavana vuonna nousee. Teoria on pelastettava keinolla millä hyvänsä.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Googlaamallahan se Näsijärven jäätyminen nopeasti löytyi. Esim. 30.1.1930. Ja jos katsoo Näsijärven keskimääräistä jäätymisajankohtaa, ei silmämääräisesti merkittävää eroa 1930-luvun ja 2000-luvun välillä ole.

1930-luvulla parhaimmillaan sulan kauden 10-vuotinen keskiarvo oli 237 päivää (vuodet 1929-1938). Silloin jäät keskimäärin lähti 4. toukokuuta, ja järvi jäätyi keskimäärin 27. joulukuuta.

2000-luvun ekalla vuosikymmenellä sula aika oli keskimäärin 250 päivää, ja jos nyt viimeiset 10 vuotta ottaa niin tulos on 253. Eli muutos 30-lukuun nähden on 16 päivää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jäät on keskimäärin lähtenyt 23. huhtikuuta ja järvi jäätynyt 1. tammikuuta. 30-lukuun erona on erityisesti jäiden aikaisempi lähteminen.

Lyhin avovesiaika on muuten kuuluna nälkävuonna 1867, kun jäät lähti vasta 17. kesäkuuta ja jäätyi jo 30. marraskuuta. Se tekee 166 päivää sulana. Pisimmät on 2007-2008 (290 päivää) ja tämä viimeisin (289 päivää).
 
1930-luvulla parhaimmillaan sulan kauden 10-vuotinen keskiarvo oli 237 päivää (vuodet 1929-1938). Silloin jäät keskimäärin lähti 4. toukokuuta, ja järvi jäätyi keskimäärin 27. joulukuuta.

2000-luvun ekalla vuosikymmenellä sula aika oli keskimäärin 250 päivää, ja jos nyt viimeiset 10 vuotta ottaa niin tulos on 253. Eli muutos 30-lukuun nähden on 16 päivää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jäät on keskimäärin lähtenyt 23. huhtikuuta ja järvi jäätynyt 1. tammikuuta. 30-lukuun erona on erityisesti jäiden aikaisempi lähteminen.

Lyhin avovesiaika on muuten kuuluna nälkävuonna 1867, kun jäät lähti vasta 17. kesäkuuta ja jäätyi jo 30. marraskuuta. Se tekee 166 päivää sulana. Pisimmät on 2007-2008 (290 päivää) ja tämä viimeisin (289 päivää).

Ero kutistui miltei puoleen verrattuna eilen esitettyyn matematiikkaan. Kaisaniemessä 1900-luvun alun tammikuun lämpöennätykset rikottiin vasta tänä vuonna. Ja toisaalta yksittäisinä vuosina myös 1900-luvun alussa Näsijärvestä jäät lähtivät jo huhtikuun puolivälin paikkeilla. Enteileekö sitten Näsijärven aikaiset jäiden lähdöt ja myöhäiset jäätymiset maailmanloppua viime vuosina. Epäilen. Mikä lie ollut Näsijärven tilanne keskiajalla.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ero kutistui miltei puoleen verrattuna eilen esitettyyn matematiikkaan. Kaisaniemessä 1900-luvun alun tammikuun lämpöennätykset rikottiin vasta tänä vuonna. Ja toisaalta yksittäisinä vuosina myös 1900-luvun alussa Näsijärvestä jäät lähtivät jo huhtikuun puolivälin paikkeilla. Enteileekö sitten Näsijärven aikaiset jäiden lähdöt ja myöhäiset jäätymiset maailmanloppua viime vuosina. Epäilen. Mikä lie ollut Näsijärven tilanne keskiajalla.
Mikä on semmoinen tilasto, joka saisi sinut uskomaan ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen?
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ero kutistui miltei puoleen verrattuna eilen esitettyyn matematiikkaan. Kaisaniemessä 1900-luvun alun tammikuun lämpöennätykset rikottiin vasta tänä vuonna. Ja toisaalta yksittäisinä vuosina myös 1900-luvun alussa Näsijärvestä jäät lähtivät jo huhtikuun puolivälin paikkeilla. Enteileekö sitten Näsijärven aikaiset jäiden lähdöt ja myöhäiset jäätymiset maailmanloppua viime vuosina. Epäilen. Mikä lie ollut Näsijärven tilanne keskiajalla.

Nämä molemmat (Näsijärvi ja Kaisaniemi) on pitkän ajan tilastoja 1800-luvulta nykypäivään, joissa on suuri vuotuinen vaihtelu. Ennätyksiä tuppaa syntymään mittaussarjan alkuvaiheessa taajaan, ja myöhemmin enää harvakseltaan, jos pohjataso vaihtelun alla ei muutu. Se on sellainen tilastotieteellinen omituisuus.

Eli kun näissä lähes 200-vuotisissa tilastoissa lämpimimmät talvet on 2007-2008 ja 2019-2020,niin kyllä se kertoo ilmaston lämmenneen loppua kohti. Saman nyt näkee tietysti helpommin tilastoista riittävän pitkää esim. 30 vuoden keskiarvoistusta käyttämällä

Mutta ehkäpä näiden ennätysten myötä se tulee konkreettisemmin esille, että pitkiin aikoihin lämpimimpiä aikoja eletään, ja trendi on edelleen lämmintä kohti. Näsijärven jäiden tapauksessa ei voi oikein ilmatieteilijöitäkään syyttää vääristelystä, kun tilasto ei ole heidän ylläpitämänsä.

Kasvihuoneilmiö on hyvin tunnettua perusfysiikkaa, ja kasvihuoneilmiön voimistuminen pystyy maailmanlaajuisen lämpenemisen viime vuosikymmeninä nätisti selittämään. Ja on vieläpä ainoa tunnettu ilmastoon vaikuttava tekijä joka siihen pystyy. Sen teorian avulla pystyttiin jo vuosikymmeniä sitten ennustamaan, että lämpenemistä on tulossa jos fossiilisten poltto jatkuu, ja näin kävi.

Näin on asiat, vaikka jotkut ihmiset eivät vain pysty sitä millään hyväksymään. Tämä sama veivaus jatkuu varmaan niin kauan, kunnes Näsijärven jäätkin on jotain vanhojen ukkojen horinoita, jota jonnet ei muista ollenkaan. Silloinkin joku varmaan puhuu luonnon sykleistä (jotka tosin muuttuvat 10 vuotta pidemmiksi aina vuosikymmenen vaihtuessa), tutkijoiden ja ympäristöväen salaliitosta, ja että "ihan kohta" alkaa kylmeneminen, joka osoittaa ettei kasvihuonekaasuilla ollutkaan mitään tekemistä asian kanssa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Ero kutistui miltei puoleen verrattuna eilen esitettyyn matematiikkaan. Kaisaniemessä 1900-luvun alun tammikuun lämpöennätykset rikottiin vasta tänä vuonna. Ja toisaalta yksittäisinä vuosina myös 1900-luvun alussa Näsijärvestä jäät lähtivät jo huhtikuun puolivälin paikkeilla. Enteileekö sitten Näsijärven aikaiset jäiden lähdöt ja myöhäiset jäätymiset maailmanloppua viime vuosina. Epäilen. Mikä lie ollut Näsijärven tilanne keskiajalla.
Kaisaniemestä voisi puhua maailman tappiin asti. Jos katsotaan koko sarjaa, siis 1829-2019, niin ilmaston lämpeneminen näkyy erityisen selvästi. 1800-luvun puolivälissä 10-vuotiskeskiarvot huitelivat 4,5, 1900-luvun alussa 5 asteessa, 1930-luvun luvun piikki oli 6 astetta, sitten mentiin pitkään 5,3 asteessa, 90-luku oli 5,9, 00-luku 6,3 ja 10-luku 6,7. Toisin sanoen, aika lailla ylämäkeen mennään. Kun tilastoista siivotaan kaupunkiefektit pois, saadaan tulokseksi sellainen parin asteen lämpeneminen. Ihan 1800-luvun alkupuoliskolla keskiarvot olivat 4,2 luokkaa.

Uusi 30-vuotiskausi tulee olemaan Suomessa ja Pohjois-Euroopassa todella mielenkiintoinen. Kun verrataan aikaisempiin jaksoihin, 1991-20 osoittaa tuollaista asteen lämpenemistä verrattuna 1961-90 tai 1931-60 jaksoihin. Mistä tämä aste on peräisin? Ne, jotka selittävät kaupunkiefektillä tätä, vilkaiskoon ensin saariston, esim. Utön tilastoihin. Sama suunta, vaikka Utössä väkiluku jopa vähenee.

Ennätykset ovat säätilastojen suola. Nyt viimeisen 20-vuoden aikana Kaisaniemessä on noteerattu 6 kuukausiennätystä, sen lisäksi mm. pisin kasvukausi ja kesäkausi, joulukuiden 10-vuotiskeskiarvon kääntyminen plussan puolelle, lauhin talvi ja vieläpä lämpimin kuukausikin. Viime vuoden huhtikuussa jäätiin 0,1 astetta kuukausiennätyksestä. Veikkaan, että tässä helmikuussa tulee myös kuukausiennätys, jos säät jatkuvat tällaisena. Miksi siis ennätykset painottuvat näin, jos on käytettävissä koko 190-vuoden säähavaintojaksot? Jos mentäisiin todennäköisyysjakauman mukaan, silloinhan ennätykset leviäisivät satunnaisesti koko 190-vuoden jaksolle.

Kuukausiennätykset painottuvat talviin, keväisiin ja myöhäissyksyyn. Marraskuut ovat lämmenneet huikeasti, samoin joulukuut. Tammikuussa säät ovat vaihdelleet aika paljon, helmikuussa oli 10-luvulla peräkkäin kolme plussakuukauttakin, mikä on täysin ennenkuulumatonta. Mutta ydintalvella on vielä kylmääkin tulossa. Keväät ovat lämmenneet jopa 1930-luvusta hyvin selvästi. Pari vuotta sitten oli toukokuussa yhtä lämmintä kuin kesäkuussa keskimäärin. Niin ja tämä talvi (joulu-helmik.) on ennätyksellisen lämmin, sen voin jo sanoa nyt.

Jos otetaan jostakin vanha skarppi kansanmies, joka seuraa säitä, hän katsoisi aika viistoon tyyppejä, jotka selittävät, etteivät säät ole lainkaan lämmenneet. Ennen olivat joulukuut aika talvisia yleensä, nyt ne ovat osa syksyä. Ennen lumien lähtö huhtikuun puolivälissä oli tavallista, nyt poikkeus. Muistettakoon, että 100 vuotta sitten huhtikuiden keskilämpö oli jotain pari astetta, nyt se on jo viidessä asteessa. Varmaan tulee kohta vuosi, jossa terminen kesäkin tilastoidaan alkaneeksi huhtikuussa.

Vain yksi asia on ja pysyy. Vappusäät ovat ihan mitä tahansa; vaikka lämpenemistä onkin tapahtunut, mitään pysyvää piknikkiä ei kannata perustaa Kaivopuistoon, ellei roudaa paikalle napajäätiköille tarkoitettua telttaa.
Ja niin, onhan se toinenkin murheenkryyni, Juhannus. Yksittäisten päivien lämmöt voivat tässä ilmastossa vaihdella aivan hirveästi eri vuosina.
 
Viimeksi muokattu:

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Jos nyt lähdetään kuitenkin siitä faktasta, ettei ihminen aiheuta ilmastonmuutosta vaan osaltaan toimillaan siihen vaikuttaa. Silloin on järkevämmät lähtökohdat keskustelulle.

Lillukanvarsia. Se mistä puhutaan, on nimenomaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja mitä sille voidaan tehdä. Kukaan ei edelleenkään niistä sadasta olkiukosta huolimatta ole väittänyt, että ilmasto ei muutu ilman ihmisen vaikutusta.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tulipa mieleen yksi mahdollisuus yksityisautoilun vähentämiseksi: autohan on varsin yksinkertaista poistaa ja jälleenottaa liikennekäyttöön Trafin palvelussa. Se vaan maksaa niin paljon, että esimerkiksi minun tapauksessani kannattavuusraja on kahdeksan vuorokautta. Jos se olisi esimerkiksi neljä, kaltaiseni hybridiliikkuja saattaisi useinkin poistaa auton liikennekäytöstä jolloin kynnys lyhyisiin, mukavuusperusteisiin ajosuoritteisiin nousisi huomattavasti.

Kun täysin autoton elämä on tällä hetkellä poissuljettu, en esimerkiksi viitsi ostaa HSL:n kausilippua koska päivittäistä tarvetta sille ei ole.
Logistiikkakombinaatio on VR kausilippu välille Helsinki-työpaikka. Lippua käytetään siviilimatkoihin aika lailla samassa suhteessa kuin autoa työmatkoihin (matkojen kappalemäärällä, ei kilometreissä lukien). Tätä täydentelen HSL:n arvolipulla ja toistaiseksi hyvin vähän fillarilla.

Jos auto voisi olla esim. 30% ajasta poistettuna liikennekäytöstä, syntyisi porkkana laajempaankin julkisiin sitoutumiseen ja fillarointiin.

Käsi ylös, kuka tätä vastustaa? Yksi käsi nousee, taitaa olla liikennevakuutusyhtiöstä. Ei olisi veronmaksajille sietämättömän kallista ainakaan.
 
Kuukausiennätykset painottuvat talviin, keväisiin ja myöhäissyksyyn. Marraskuut ovat lämmenneet huikeasti, samoin joulukuut. Tammikuussa säät ovat vaihdelleet aika paljon, helmikuussa oli 10-luvulla peräkkäin kolme plussakuukauttakin, mikä on täysin ennenkuulumatonta. Mutta ydintalvella on vielä kylmääkin tulossa. Keväät ovat lämmenneet jopa 1930-luvusta hyvin selvästi. Pari vuotta sitten oli toukokuussa yhtä lämmintä kuin kesäkuussa keskimäärin. Niin ja tämä talvi (joulu-helmik.) on ennätyksellisen lämmin, sen voin jo sanoa nyt.

Marraskuu - Ilmatieteen laitos Eiväthän nämä kuukausikeskiarvot osoita marraskuulta juuri minkäänlaista lämpenemistä Kaisaniemestä. Oikeastaan kaikkien kuukausien kohdalla toistuu sama. Lämmin 1900-luvun alkupuoli, sitten viilenee, nykyaika yhtä lämmin mutta pidempään kuin 1900-luvun alku. Kuukausiennätyksiä edelleen 1900-luvun alussa. Ei dramaattista lämpenemistä.

Vuositilastot - Ilmatieteen laitos Miltään tuomionpäivänkäyrältä ei myöskään näytä tämä vuotuinen keskilämpötila.

Nämä molemmat (Näsijärvi ja Kaisaniemi) on pitkän ajan tilastoja 1800-luvulta nykypäivään, joissa on suuri vuotuinen vaihtelu. Ennätyksiä tuppaa syntymään mittaussarjan alkuvaiheessa taajaan, ja myöhemmin enää harvakseltaan, jos pohjataso vaihtelun alla ei muutu. Se on sellainen tilastotieteellinen omituisuus.

Eli kun näissä lähes 200-vuotisissa tilastoissa lämpimimmät talvet on 2007-2008 ja 2019-2020,niin kyllä se kertoo ilmaston lämmenneen loppua kohti. Saman nyt näkee tietysti helpommin tilastoista riittävän pitkää esim. 30 vuoden keskiarvoistusta käyttämällä

Mutta ehkäpä näiden ennätysten myötä se tulee konkreettisemmin esille, että pitkiin aikoihin lämpimimpiä aikoja eletään, ja trendi on edelleen lämmintä kohti. Näsijärven jäiden tapauksessa ei voi oikein ilmatieteilijöitäkään syyttää vääristelystä, kun tilasto ei ole heidän ylläpitämänsä.

Kasvihuoneilmiö on hyvin tunnettua perusfysiikkaa, ja kasvihuoneilmiön voimistuminen pystyy maailmanlaajuisen lämpenemisen viime vuosikymmeninä nätisti selittämään. Ja on vieläpä ainoa tunnettu ilmastoon vaikuttava tekijä joka siihen pystyy. Sen teorian avulla pystyttiin jo vuosikymmeniä sitten ennustamaan, että lämpenemistä on tulossa jos fossiilisten poltto jatkuu, ja näin kävi.

Näin on asiat, vaikka jotkut ihmiset eivät vain pysty sitä millään hyväksymään. Tämä sama veivaus jatkuu varmaan niin kauan, kunnes Näsijärven jäätkin on jotain vanhojen ukkojen horinoita, jota jonnet ei muista ollenkaan. Silloinkin joku varmaan puhuu luonnon sykleistä (jotka tosin muuttuvat 10 vuotta pidemmiksi aina vuosikymmenen vaihtuessa), tutkijoiden ja ympäristöväen salaliitosta, ja että "ihan kohta" alkaa kylmeneminen, joka osoittaa ettei kasvihuonekaasuilla ollutkaan mitään tekemistä asian kanssa.

Näsijärvenkin tapauksessa näy selvästi, että 1930-luvun jälkeen viilenee. Jäät lähtevät pääsääntöisesti pitkälle toukokuun puolella, kun 1900-luvun alussa saattoi lähteä yksittäisinä vuosina huhtikuun puolivälissä. Ja taas nykyaikana lämpenee.

Onko sitten hiilidioksidin väitetty logaritminen lämmitysvaikutuskin skeptikkojen höpinöitä? Aika useissa lähteissä tuosta mainitaan, mutta ymmärtääkseni IPCC vaikenee.
 
Viimeksi muokattu:

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
@Toxic Enema

Jollet näe Kaisaniemen lämpötiloissa päivänselvää nousevaa trendiä, et joko tajua ollenkaan noita käyriä tai sitten vaan trollaat lämpimiksesi. Olipa vaihtoehto kumpi tahansa, niin otan osaa... Vai oletko nyt vaan kaivanut itsesi niin syvään kuoppaan, ettet enää kehtaa myöntää olevasi väärässä?

Tuossa nyt vielä vuositason tiedot:
 
@Toxic Enema

Jollet näe Kaisaniemen lämpötiloissa päivänselvää nousevaa trendiä, et joko tajua ollenkaan noita käyriä tai sitten vaan trollaat lämpimiksesi. Olipa vaihtoehto kumpi tahansa, niin otan osaa... Vai oletko nyt vaan kaivanut itsesi niin syvään kuoppaan, ettet enää kehtaa myöntää olevasi väärässä?

Tuossa nyt vielä vuositason tiedot:

Kuka lämpenemistä on kieltänyt? Mielestäni kirjoitin: Lämmin 1900-luvun alkupuoli, sitten viilenee, nykyaika yhtä lämmin mutta pidempään kuin 1900-luvun alku. Kuukausiennätyksiä edelleen 1900-luvun alussa. Ei dramaattista lämpenemistä.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Kannattanee availla historian- ja maantiedonkirjat peruskouluajoilta uudelleen jos tuollaisia väittää. Lillukanvarsia maapallon historiassa on nyt meneillä oleva ilmastonmuutos, vaikka sillä ihmiskunnalle tietyistä katsantokannoista eniten haittaa onkin.

Naurattaisi, jos ei niin itkettäisi tässä progressiivisessa kuplassani.

Science is in. Kasvihuoneilmiö on fakta, selkeästi mitattava fakta.

En oikein ymmärrä, miksi tätä vastaan vängätään, ja miksi se tulee aina oikeistosta.
Ei tämä meidän ongelma tule olemaan, seuraavien kyllä.

Bill Bye availee asiaa hitaammaillekin:

Bill Nye The Science Guy
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Kuka lämpenemistä on kieltänyt? Mielestäni kirjoitin: Lämmin 1900-luvun alkupuoli, sitten viilenee, nykyaika yhtä lämmin mutta pidempään kuin 1900-luvun alku. Kuukausiennätyksiä edelleen 1900-luvun alussa. Ei dramaattista lämpenemistä.

Sinä sitä jatkuvasti pyrit kieltämään ja heittelet mielivaltaisia johtopäätöksiä. Jos nyt ihan faktaa heitetään, niin 30-luvulla oli tosiaan muutama (alle viisi) erityisen lämmintä vuotta, mutta nyt ollaan oltu jo 30 vuotta samalla tasolla ja viime vuosina jatkuvasti selvästi tuon yläpuolella. Tavallisesti näissä asioissa tutkitaan liukuvaa keskiarvoa, jolloin muutosta on huomattavasti helpompi tarkastella...
 
Sinä sitä jatkuvasti pyrit kieltämään ja heittelet mielivaltaisia johtopäätöksiä. Jos nyt ihan faktaa heitetään, niin 30-luvulla oli tosiaan muutama (alle viisi) erityisen lämmintä vuotta, mutta nyt ollaan oltu jo 30 vuotta samalla tasolla ja viime vuosina jatkuvasti selvästi tuon yläpuolella. Tavallisesti näissä asioissa tutkitaan liukuvaa keskiarvoa, jolloin muutosta on huomattavasti helpompi tarkastella...

Muutamaan kertaan linkitetty neljän sääaseman liukuva keskiarvo, jossa myös Sodankylä ja Kaisaniemi olivat mukana, oli hyvin lähellä nykyisiä lämpötiloja. Lämpeneminen sitä paitsi liukuvan keskiarvon perusteella jyrkempää 1920- ja 1930-luvuilla kuin nykyinen lämpeneminen.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Olen pitämmän aikaa jo miettinyt polkupyöräilijän päästöjä vs autoilija. Nyt sitten tomaattia syödessäni päätin sitä laskea. Kyseessä on 10km ajo suorite.

Noin 10km matkaa pyörräillen menisikö tuohon noin 30min?(arvio). Löysin jostain taulukosta tuon kuluttavan noin 400kcal, ja tomaattia mutustellessa laskin tomatilla tuon olevan 2kg tomaattia, eli tomaatilla 1kg hiilidioksidi päästöjä. Nykyaikaisella 100g/km päästöisellä autolla tuo olisi myös noin kilon päästö, eli tasoissa mennään.

Salaatilla sama uraa uurtava tutkimus saattaisi kääntää jo auton käyttämisen päästöt pienemmiksi.

Noh tämä oli vitsi, koska tomaatti on uusiutuva luonnonvara, niin sitä ei voi verrata fossiilisiin. Taitavat kuitenkin monet luontovekkulit olla sitä mieltä, ettei maan päältä tuotettu energia ole sen puhtaampaa mitä fossiiliset. Joten olisi ehkä kuitenkin sittenkin syytä miettiä sen fillaroinnin egologisuutta rehujen voimalla.

Edit-laajensin tutkimusta lihaan ja sika on päästöiltään yhtä tehokas mitä tomaatti.

Kustannukset taas menevät karkeasti näin autoilija maksaa polttoaineesta 0,75e, tomaatti voimainen pyöräilijä maksaa noin 4e ja possun voimalla 1,5e.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Olen pitämmän aikaa jo miettinyt polkupyöräilijän päästöjä vs autoilija. Nyt sitten tomaattia syödessäni päätin sitä laskea. Kyseessä on 10km ajo suorite.

Noin 10km matkaa pyörräillen menisikö tuohon noin 30min?(arvio). Löysin jostain taulukosta tuon kuluttavan noin 400kcal, ja tomaattia mutustellessa laskin tomatilla tuon olevan 2kg tomaattia, eli tomaatilla 1kg hiilidioksidi päästöjä. Nykyaikaisella 100g/km päästöisellä autolla tuo olisi myös noin kilon päästö, eli tasoissa mennään.

Salaatilla sama uraa uurtava tutkimus saattaisi kääntää jo auton käyttämisen päästöt pienemmiksi.

Noh tämä oli vitsi, koska tomaatti on uusiutuva luonnonvara, niin sitä ei voi verrata fossiilisiin. Taitavat kuitenkin monet luontovekkulit olla sitä mieltä, ettei maan päältä tuotettu energia ole sen puhtaampaa mitä fossiiliset. Joten olisi ehkä kuitenkin sittenkin syytä miettiä sen fillaroinnin egologisuutta rehujen voimalla.

Edit-laajensin tutkimusta lihaan ja sika on päästöiltään yhtä tehokas mitä tomaatti.

Kustannukset taas menevät karkeasti näin autoilija maksaa polttoaineesta 0,75e, tomaatti voimainen pyöräilijä maksaa noin 4e ja possun voimalla 1,5e.
Tässä vitsissä olisi syytä laskea myös sen auton kuljettajan osuus päästöistä. Ei sillä että laskelma näyttäisi olevan sinne päinkään.
 
Viimeksi muokattu:

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Tässä vitsissä olisi syytä laskea myös sel auton kuljettajan osuus päästöistä. Ei sillä että laskelma näyttäisi olevan sinne päinkään.

Korjaile mikä on pielessä. Ainakin pyöräilyn energian kulutus on hieman ronski, kun otin ensimmäisen mikä vastaan tuli, mutta 300kcal voisi olla lähempänä. Muita virheitä en itse löydä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös