Ilmastonmuutos

[D.A.D]

Kun parhaan tutkimustiedon mukaan on erittäin todennäköistä, että viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana havaittu lämpeneminen johtuu juuri ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, niin onhan se huolestuttavaa.

Tässä kohtaa erittäin todennäköisesti tarkoittaa yli 90 prosentin varmuutta.

Parhaan tutkimustiedon mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmisten aiheuttamilla kasvihuonekaasupäästöillä on vaikutusta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana havaittuun poikkeamaan luontaisessa ilmastonlämpenemisessä ja se on huolestuttavaa.

 

[Randall Flagg]

Parhaan tutkimustiedon mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmisten aiheuttamilla kasvihuonekaasupäästöillä on vaikutusta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana havaittuun poikkeamaan luontaisessa ilmastonlämpenemisessä ja se on huolestuttavaa.

Mistä tällaisen tutkimustiedon olet löytänyt? Laitathan lähteet. Saanko kutsua sinua I.S.Ä:ksi?

Ihminen tuuttaa (pääasiassa) hiilidioksia ilmaan, sitä noissa fossiileista saatavissa polttoaineissa on ja ne poltetaan ja muulla tavalla käytetään, jotkut yritykset myy niitä ihan bisnesmielessä.

 

[D.A.D]

Mistä tällaisen tutkimustiedon olet löytänyt? Laitathan lähteet. Saanko kutsua sinua I.S.Ä:ksi?

Ihminen tuuttaa (pääasiassa) hiilidioksia ilmaan, sitä noissa fossiileista saatavissa polttoaineissa on ja ne poltetaan ja muulla tavalla käytetään, jotkut yritykset myy niitä ihan bisnesmielessä.

Laitappa sinä ensin lähteitä sille, että gaussin käyrää kulkevan ilmaston lämpötilan muutoksen nouseva trendi olisi ilman ihmisen aikaansaannoksia tyssännyt niin kuin tossu paskaan viisikymmentävuotta sitten ja kaikki lämpeneminen sen jälkeen olisi ihmisperäistä. Tottakai ihmisten aiheuttamat päästöt vaikuttavat ilmastonlämpenemiseen ja niihin on syytä puuttua.

Suurempi ongelma kuin ilmaston lämpeneminen on pallomme merien tila, mutta siitä metelin pitäminen ei ole tällä hetkellä trendikästä.

 

[Randall Flagg]

Laitappa sinä ensin lähteitä sille, että gaussin käyrää kulkevan ilmaston lämpötilan muutoksen nouseva trendi olisi ilman ihmisen aikaansaannoksia tyssännyt niin kuin tossu paskaan viisikymmentävuotta sitten ja kaikki lämpeneminen sen jälkeen olisi ihmisperäistä. Tottakai ihmisten aiheuttamat päästöt vaikuttavat ilmastonlämpenemiseen ja niihin on syytä puuttua.

Suurempi ongelma kuin ilmaston lämpeneminen on pallomme merien tila, mutta siitä metelin pitäminen ei ole tällä hetkellä trendikästä.

Väitteesi on siis että:

a ) Ilmasto lämpenee, mutta huolimatta ihmisen vaikutuksesta?

vai

b) Tottakai ihmisten aiheuttamat päästöt vaikuttavat ilmastonlämpenemiseen ja niihin on syytä puuttua?

 

[D.A.D]

Väitteesi on siis että:

a ) Ilmasto lämpenee, mutta huolimatta ihmisen vaikutuksesta?

vai

b) Tottakai ihmisten aiheuttamat päästöt vaikuttavat ilmastonlämpenemiseen ja niihin on syytä puuttua?

Ei vaan

c ) Ilmasto lämpenee luonnollisen ilmastonmuutoksen lisäksi myös ihmisten aiheuttamien hiilidioksiidipäästöjen seurauksena.

Ja ei et voi kutsua minua Isäksi, siitä syystä että tiedän melko tarkkaan mihin vehkeeni olen lykännyt ja myöskään geeniperimässäni ei ole esiintynyt yksisilmäisyyttä. Lapsieni maailma ei ole mustavalkoinen, vaan he näkevät kaikki sateenkaaren värit. Saattaa johtua myös osin kasvatuksesta.

 

[Randall Flagg]

Ei vaan

c ) Ilmasto lämpenee luonnollisen ilmastonmuutoksen lisäksi myös ihmisten aiheuttamien hiilidioksiidipäästöjen seurauksena.

Ja ei et voi kutsua minua Isäksi, siitä syystä että tiedän melko tarkkaan mihin vehkeeni olen lykännyt ja myöskään geeniperimässäni ei ole esiintynyt yksisilmäisyyttä. Lapsieni maailma ei ole mustavalkoinen, vaan he näkevät kaikki sateenkaaren värit. Saattaa johtua myös osin kasvatuksesta.

Hyvä, kanna sinä erityisesti huolta merien tilasta. Jos tarvitsee joku erityisesti valita. Oikein tärkeä huolenaihe sekin.

Onko sinulla lähdettä (tai erityinen syy) siihen, miksi näet merien tilan on suurempana huolenaiheena kuin ilmastonmuutoksen? Jälkimmäinen osaltaan aiheuttaa edellistä, sanoisin. Vai liittyykö sateenkaariin sekin, hilli on aika mustaa, valkoisella, talvisin?

 

[ipaz]

Vaikka Kiina ja Intia ovatkin suuria saastuttajia, niin kyllä siellä tehdään hyvääkin. Molemmat maat ovat istuttaneet hurjan määrän metsiä viimeisen 20-vuoden aikana. Hiilinielut ovat maapallolla itseasiassa lisääntyneet kuin vähentyneet - toisaalta samaan aikaan myös hiilidioksipäästöt ovat huimasti lisääntyneet.

Nasa teki yllättävän havainnon maailman metsistä: Maapallo onkin vihertynyt – taustalla erityisesti kahden valtion toiminta

Satelliittikuvat osoittavat maailman metsien lisääntyneen 20 vuodessa Amazonin sademetsien pinta-alaa vastaavalla määrällä.

www.is.fi

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Niin, pienhiukkaset maalla on todella paljon pahempaa kuin merellä. Eihän ne hiukkaset siellä... ai niin bisnes. Ne laivat siellä kuskaa paskaa Kiinasta, joten kaupankayntiä ei voi häiritä. Häiritään kansalaisia.

Kiinalaiset rakentavat rikkipesureita kovaa tahtia kauppalaivastoonsa. Muutenkin laivoissa ollaan menossa parempaan suuntaan ko asiassa. Ilman laivoja tosissaan business ei toimi eikä tavara liiku.

 

[D.A.D]

Hyvä, kanna sinä erityisesti huolta merien tilasta. Jos tarvitsee joku erityisesti valita. Oikein tärkeä huolenaihe sekin.

Onko sinulla lähdettä (tai erityinen syy) siihen, miksi näet merien tilan on suurempana huolenaiheena kuin ilmastonmuutoksen? Jälkimmäinen osaltaan aiheuttaa edellistä, sanoisin. Vai liittyykö sateenkaariin sekin, hilli on aika mustaa, valkoisella, talvisin?

Ei minun tarvitse valita vain yhtä, kykenen tiedostamaan samanaikaisesti useita ongelmakohtia.

En aijo nyrjäyttää aivojani asiolla joihin en pysty vaikuttamaan, vaan suuntaan paukut siihen mihin kykenen. Vaikutukseni globaaliin ympäristön tilaan on käytännöllisesti katsoen olematon, tosin lähiympäristöön voin vaikuttaa. Toki pienet valintani ovat kokonaisuutenkin vaikuttavaan pieneen puroon ne pienet pisarat.

Mustavalkoisuudella tarkoitin sitä, että jos ei huuda ihmisille itku kurkussa että pitää olla paniikissa ei se silti tarkoita sitä että laskee jäteöljyt sadevesiviemäriin ja paiskii pattereita peltoon.

Ilmaston lämpeneminen pienentää viljelyalueiden tuottoa lämpimissä maissa ja lisää kylmempien maiden tuotantoa, tosin miinukselle jäädään kokonaisuudessa. Merien saastuminen vähentää ruuan tuotantoa huomattavasti enemmän, joten useammalle aiheutuu nälkää ja kärsimystä.

Jos eläisin kuin lähipiirini "paremmat ihmiset" jotka moralisoivat minua siitä että syön toisinaan lähitilalla tuotettua lihaa paskoisin tätä palloa paljon enemmän. Samalla kun lyövät setämies yms. muita leimoja toisella kädellä, niin toisella kädellä varailevat lentoja kulttuurimatkoille Italiaan maisetelemaan viinejä. Mutta minä olen se roisto ja paha ihminen.

 

[Cobol]

Vaikka Kiina ja Intia ovatkin suuria saastuttajia, niin kyllä siellä tehdään hyvääkin. Molemmat maat ovat istuttaneet hurjan määrän metsiä viimeisen 20-vuoden aikana. Hiilinielut ovat maapallolla itseasiassa lisääntyneet kuin vähentyneet - toisaalta samaan aikaan myös hiilidioksipäästöt ovat huimasti lisääntyneet.

Ehdottomasti huippuhyvä asia noilla määrillä. Nasan mukaan metsien kasvaminen havaittiin ensimmäisen kerran satelliittikuvista 1990-luvulla. Sen jälkeen otettuja satelliittikuvia vertaamalla on havaittu puita ja kasveja sisältävän alueen kasvaneen kooltaan koko Amazonin sademetsäaluetta vastaavalla määrällä.

Ja tämä samaan aikaan, kun molemmat maat kehittyvät nopeasti ja niiden väkiluku kasvaa.

 

[Thusberg]

Ajoittain on tullut ilmastonmuutoksesta puhetta sivuttua muun muassa Donald Trumpin ketjussa muutaman viestin yhteydessä joista tosin alkaa olla aikaa sen kolmisen vuotta kun ympäristöasioita tuolloin mietti.

Viime aikoina olen lähinnä iltalukemisten yhteydessä lukenut Ilmastopaniikki-kirjaa, Richard Lindzenin, Patrick Mooren ja Andy Wattsin luentoja, kirjoja tai juttusarjoja sekä GPWF-luentoja.

Niissä on esiintynyt melkoisia sanankäänteitä joihin pitää joskus palata laajemminkin.

Lisäksi on tullut luettua joko ohimennen tai kriittisen laajalti IPCC:n, NASA:n ja muutaman muun merkittävän järjestön vastaavia ilmastoraportteja vuosien ja vuosikymmenten varrelta täydennettynä tietenkin laajemmilla muiden maiden erikielisillä raporteilla joiden huomioita valitettavan usein kansainvälisessä mediassa sivuutetaan tai ei oteta huomioon.

Ristiriitaisuuksia niissä kyllä riitti.

Eikä tarvitse itse asiassa kuin lukea kriittisellä silmällä riittävän vanhoja nk. Nykypäivän Vanhoja eli noin 20-30 vuoden takaisia IPCC:n ja NASAn raportteja yhdistettynä muutamaan tuoreempaan sellaiseen.

Niissä on pahimmassa tapauksessa paljon mätää.

Toki paljon hyvääkin, mutta puhutaan tällä kertaa niistä ristiriitaisuuksista tai oletettavista mädistä asioista:

Otetaan esimerkiksi vaikka se, että maapallon hiilidioksidipitoisuus on mitattu ennen vuotta 1958 noiden järjestöjen raporttien mukaan jäästä niin mereltä kuin maalta ja niin tuolloin, satunnaisesti sitä ennen ja useammin sen jälkeen tulivuoren kupeesta Tyyneltämereltä.

Lämmin meri yleensä luovuttaa CO2:ta, kylmässä CO2 sitoutuu mereen.

Tyypillisiä CO2-paineen lukuja näin esimerkkinä: Mauna Loassa +40 baria, Jäämerellä – 80 baria.

Väitetty pitoisuuden nousu on siten noiden raporttien edes teoriassa todella pitäessä oikeasti paikkansa pienempi kuin julkisuuteen väitetty.

Seuraus sitten: Ei edes IPCC väitä, että CO2:n kaksinkertaistuminen voisi aiheuttaa enempää kuin asteen nousun.

Muu on takaisinvirtausta aineen kiinteyden, liikkuvuuden ja haitalisen energiapitoisuuden osalta, jota ei osata laskea näin kriittiseltä kannalta ainakin todistaen jota voisi pitää lakimiespiireissä syyttömyysolettamuksen muuttumisena syyllisyysolettamaksi tai eturistiriidaksi.

On puhdas arvaus, että nousu voisi olla 1,5 – 4,5 astetta, takarajana 6 astetta kun CO2 voi pitkässä juoksussa nimenomaan jopa laskea maapallon lämpötilaa jos takaisinvirtaus on arvoltaan yllä olevan kuvattujen asioiden osalta negatiivinen.

Tätä ei vaan yksinkertaisesti tiedetä, tätä takaisinvirtauksen tieteellistä johtokantaa ja tapahtumaketjun etenemistä siihen sinänsä oikein.

Kuitenkin johtavissa tiedemiespiireissä ollaan kuin tiedettäisiin mikä on ainakin ilman todella vankkoja, kouriintuntuvia muita seikkoja virhe ja heidän edeltäjiensä ja edeltäjän edeltäjiensä tieteellisen perinnön turmelusta.

Ja tulevaisuuden tiedemiehille sitten lähes loputon suo tarvottavaksi kun uuttakin pitäisi kehittää mahdollisten tämän hetken tiedemiesten mokattua mahdollisuutensa, tulevaisuuden poliitikkojen rahallisessa, julkisessa painostuksessa kuten myös energian ja nk. Luontovouhottajien pomojen vastaavassa painostuksessa ja heidän virheitään korjatessa tai rajoittaessa jo syntynyttä tai syntymäisillään olevaa vahinkoa.

Puhumattakaan sitten lukemattomien ilmastoahdinkoon joutuneiden kansakuntien ja kansalaisten syytöksistä juuri kuin heidän viakseen kaiken laskien.

Maapallon lämpötilaa kun ohjaa myös lukemattomankin monet muut asiat kuin vain pelkkä, usein pirullistettu CO2.

Jäätiköt ovat sulaneet Jääkaudelta asti, nopeammin 1600-luvulta 1800-luvulle asti ja pienen suvantovaiheen jälkeen viimeistään viimeisen 31-50 vuoden mittaiselta ajalta lähtien äärimmäisen teollistumisen ja ihmistoiminnan kehittymisen myötä.

Jos nyt joku niistä sulaa loppuun, sillä ei ole mitään tekemistä ihmisen kanssa alkujaan vaikkakin ilman muuta ihmiselle kuuluu tapahtumista väistämätön osavastuu juurikin yllä olevista syistä johtuen ja ennen kaikkea vain entistä tuhoisampien haitta-aineitten luomisen lisäksi jo entisten, jopa köyhemmissäkin maissa kiellettyjen haitta-aineiden päälle.

Numeroita: hiilidioksidin pitoisuus 0,04%. Teho on tuossa määrässä pieni, kuten yllä, todennäköisemmin vielä pienempi kuin mitä IPCC:n arviot ovat kertoneet.

Watit ovat energiakannalta mainittu Lindzenin esitelmissä verraten usein, mutta ne ovat valitettavan usein niitä tutkittaessa mielestäni haudattu jonnekin muiden lukujen ja tilastotäyhkän sekaan mikä ymmärrettävästi aiheuttaa tai voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Viipymä ilmakehässä 5 – 7 vuotta, takarajanaan 12 vuotta.

Kohonnutkin pitoisuus laskee noin 40 vuodessa, ja jos Aurinko viilenee sen elliptisen radan vaihdellessa liikaa kaikessa äärimmäisessä vähäisyydessäänkin moniin muihin taivaankappaleisiin nähden, vaikkapa myös aurinkomyrskyn jälkeen tai aurinkopilkkujen liiallisuuden myötä, sitäkin paljon nopeammin.

Ihmisen tuottama CO2 ilmakehässä noin 10 ppm:ää, miljoonasosaa isotooppimittauksen mukaan. Mikäli tuo luku pitäisi jälleen kerran kaikessa teoreettisuudessa todellakin paikkansa niin tällä ei vaan ole tai olisi mitään vaikutusta lämpöihin.

Hyväksyn tai olen ainakin hyväksymässä mikäli tällaisia viimeaikaisia havaintoja löytyisi enemmänkin, niille olisi olemassa kouriintuntuvia todisteita ja ne ennen kaikkea jälleen ihan teoriassakin pitäisivät paikkansa niin täysin ajatuksen siitä että liikaväestö pilaa Maapallon, mutta en hyväksy ajatusta, että se tapahtuisi täydellisen yksinomaan vain CO2:n kautta.

Tämäkin pohjautuu numeroihin, kannattaisi joskus vilkaista numeroita, eikä uskoa puoluekannasta riippumatta olevaa, rahakasta tarinankerrontaa.

Mitä tulee nyt myös esillä olevaan tai olleeseen metaaniin, niin riisinviljelys, puuviljan kasvatus, monet muut erilaiset viljanviljelykset, tehomaatalous ja vaateteollisuus aiheuttaa pahimmassa tapauksessa melkein kaksi kertaa niin isot metaanipäästöt kuin karja.

Mutta tälläkään ei välttämättä ole merkitystä, sillä metaani on kevyt kaasu joka palaa mesopaussissa yhtyessään happiradikaaleihin.

Metaani ei hyvänä puolena tietenkään pysy pitkään metaanina, mutta se ymmärrettävästi tietenkin palaessaan ja vapautuessaan laskee liikkeelle muita myrkyllisempiä yhdisteaineita ja ne kyllä sitten ovatkin jo oikeasti haitallisia.

Melkoisia ajatuksia tosiaan tuli noita lukiessa mieleen ja kun aiemmin ei vain ole tullut mitään viestiä laitettua tähän aihealueeseen niin arvelin laittaa kun aiemmat viestit menivät tosiaan Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa Donald Trumpin ketjuun ja nekin olivat 3 vuotta sitten pohtiessani Yhdysvaltain energiaetuja ja ympäristöpolitiikkaa jota on usein väärin ymmärretty näin Suuren Meren tällä puolen.

 

[El Gordo]

Pallastunturi ei tiettävästi ole tulivuori. Muuhun pläjäykseen en jaksa puuttua, kun suurinpiirtein joka lauseen saisi kiistää.

Pitoisuudet - Ilmatieteen laitos

Hiilidioksidin, metaanin ja hiilimonoksidin pitoisuudet Pallas-Sammaltunturin, Sodankylän, Helsinki-Kumpulan ja Utön asemilla esitetään pitkäaikaisena usean vuoden aikasarjana (päiväkeskiarvot), sekä

ilmatieteenlaitos.fi

 

[Zeic]

Voin tässä heti aluksi paljastaa miten ilmastonmuutos torjutaan. Se tapahtuu samalla tavalla mitä vähennetään suolan käyttöä. Kartoitetaan mistä saadaan isoimmat vähennykset pienimmillä mahdollisilla uhrauksilla. Pienet uhraukset ovat niitä jotka maksavat vähiten ja laskevat ihmisten elintasoa mitättömimmin. Kaikista tehokkain keino näillä kriteereillä on ehdottomasti lopettaa sähkön tuotanto fossiilisilla polttoaineilla. Tilalle tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa. Etenkin ydinvoimaviha on syytä lopettaa heti. Myös ydinvoiman hinta halpenisi ja rakentamisajat lyhenisivät mikäli siihen alettaisiin taas panostaa. Sen jälkeen kaikki muu mitä politiikan keinoilla pystytään, kuten verotus ja kiellot, ohjaamaan. Sen sijaan se että globaalisti ihmiset vapaaehtoisesti laskisivat elintasoaan on turha toivo. Erityisesti katse lopulta kääntyy tässä Kiinaan ja USA:n, jotka päästöjä eniten tuottavat. Kiinan suhteen toivo on siinä että tiukasti puolueen hallitsemassa valtiossa myös muutoksia pystytään ajamaan nopeasti, jos niitä halutaan.

Päästöjen vähentämisen lisäksi toinen toivo on niiden kompensointi. Istutetaan vaan kaikki paikat täyteen metsiä mitä voidaan. Metsittäminen on halpaa ja samalla voidaan vielä tuottaa puuta, jota voidaan käyttää vaikka mihin. Yhden öljybarrelin hiilidioksipäästöjen sitomiseen tarvitaan vain kaksi puuta. Tämän kuultuaan Antero Vartiainen alkoi ideoida ilmastokompensaatio firmaansa.

Sitten on myös mahdollista että tutkijat ovat väärässä. Vaikka tutkijalla kuinka olisi parastieto käytettävissään, niin ilmasto on niin monimutkainen kokonaisuus että vaikka olisi kuinka monta tutkijaa niin silti ei varmasti voida ennustaa mitä tapahtuu. Lisäksi takuulla monella ilmastotieteilijällä on jäsenyys joko maailman luonnonsuojelujärjestössä tai vihreässä puolueessa, jolloin tutkimus jonka lopputulos on että ihminen ei ilmastonmuutosta aiheuta on epäonnistunut tutkimus. Bias on vahva. Faktoreita on monia. Kuitenkin aika kova uhkapeli pelata kokonaan tätä vaihtoehtoa. Toisinpäin mentäessä tuomiopäivän skenaario on sitten se että päästöt lämmittävät viiveellä. Vaikka lopettaisimme päästöt heti, niin ilmasto hakeutuu tasopainotilaan pitkään ja lämpeneminen jatkuu edelleen tehden siitä pirullisen ansan. Sitten lämpenemisen jatkuessa alkavat tundran suot sulaa vapauttaen valtavasti hiilidioksidia ilmakehään ja kiihdyttäen lämpenemistä. Samaan aikaa sulaneet jäätiköt vähenevät. Ilmaston kannalta jäätikkö toimii kuin peili: lämmön absorboimisen sijasta se heijastaa lämmön takaisin avaruuteen. Tässäkin on ansa. Lämpeneminen kiihdyttää lämpenemistä entisestään.

Voimme myös toivoa että elinolot ainoastaan heikkenevät ja muutoksiin pystytään sopeutumaan. Sosialismi ei ole koskaan toiminut, eikä se toimi tässäkään. Kapitalismi voi kasvaa myös aineettomilla hyödykkeillä ja kehittyvän teknologian mahdollisuudet on arvaamattomat.

 

[Cobol]

Useampi kirjoittaja on todennut, että ilmastonmuutoksesta ei ole hyötyä ja Suomi ei siitä hyödy. En lainaa ketään yksittäistä, mutta tämä on ollut monissa kirjoituksissa enemmän tai vähemmän tausta-ajatuksena. Todellisuudessa näin ei tietenkään ole. Useat suuryritykset hyötyvät Suomen lailla ilmastonmuutoksesta.

Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tutkimus 2019 päätyy siihen, että Suomen bruttokansantuote kasvoi ilmaston lämpenemisen takia 48 prosenttia vuosina 1961–2010. Jostain syystä tutkimus ohitettiin Suomessa. Lyhyt viittaus löytyy HS:sta 3.10. 2019 Saska Saarikosken kirjoituksesta. Miten Suomi hyötyy taloudellisesti ilmastonmuutoksesta jatkossa? Sitä ei vielä tiedetä, mutta tuo 50 vuoden aikana saatu 48 prosentin nousu bruttokansantuotteeseen antaa viitteitä siitä, että hyötyä voisi olla vielä seuraavat 50-100 vuotta.

Haaste ilmastonmuutoksen torjuntaan on siis kova. Mitä olisi tapahtunut ilmastokeskustelussa, jos Rinteen hallitus tai puolueet olisivat tienneet ja julkaisseet Stanfordin tutkimuksen? Osa varmasti tiesi kevään jälkeen. Miten tämä tutkimustulos, olettaen että se on tieteellisesti kestävä, jonka mukaan Suomi on hyötynyt todella merkittävästi ilmastonmuutoksesta, vaikuttaa ilmastokeskusteluihin jatkossa?

Joka tapauksessa mielestäni EU:n olisi vihdoin laitettava iso ratas pyörimään Afrikassa pääosin kaikissa muissa toimissa (koulutus, tuotanto jne), jotta seuraava pakolaistulva ei joskus kymmenien vuosien tai lähes 100 vuoden päästä ole ongelma silloin eläville. Afrikan elinolot heikkenevät lähteestä riippuen paljon tai jonkin verran ilmastonmuutoksen seurauksena. Niinpä sekin voi osaltaan johtaa pakolaistulviin muiden ns. varmojen syiden lisäksi.

 

[Randall Flagg]

Useampi kirjoittaja on todennut, että ilmastonmuutoksesta ei ole hyötyä ja Suomi ei siitä hyödy. En lainaa ketään yksittäistä, mutta tämä on ollut monissa kirjoituksissa enemmän tai vähemmän tausta-ajatuksena. Todellisuudessa näin ei tietenkään ole. Useat suuryritykset hyötyvät Suomen lailla ilmastonmuutoksesta.

Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tutkimus 2019 päätyy siihen, että Suomen bruttokansantuote kasvoi ilmaston lämpenemisen takia 48 prosenttia vuosina 1961–2010. Jostain syystä tutkimus ohitettiin Suomessa. Lyhyt viittaus löytyy HS:sta 3.10. 2019 Saska Saarikosken kirjoituksesta. Miten Suomi hyötyy taloudellisesti ilmastonmuutoksesta jatkossa? Sitä ei vielä tiedetä, mutta tuo 50 vuoden aikana saatu 48 prosentin nousu bruttokansantuotteeseen antaa viitteitä siitä, että hyötyä voisi olla vielä seuraavat 50-100 vuotta.

Haaste ilmastonmuutoksen torjuntaan on siis kova. Me hyödymme ilmastonmuutoksesta Suomessa taloudellisesti. EU:n olisi vihdoin laitettava iso ratas pyörimään Afrikassa pääosin kaikissa muissa toimissa (koulutus, tuotanto jne), jotta seuraava pakolaistulva ei joskus kymmenien vuosien tai lähes 100 vuoden päästä ole ongelma silloin eläville. Afrikan elinolot heikkenevät lähteestä riippuen paljon tai jonkin verran ilmastonmuutoksen seurauksena. Niinpä sekin voi osaltaan johtaa pakolaistulviin muiden ns. varmojen syiden lisäksi.

Piti käydä kyseinen kirjoitus lukemassa, ja ihan asiaa Saarikoski kirjoittaa:

ILMASTOAKTIVISTIT osaavat joskus olla niin ärsyttäviä, ettei mikään olisi hauskempaa kuin todeta heidän vouhottavan turhia – mutta eihän tämä niin mene.

Vaikka asiasta kuorisi kaiken moraaliposeerauksen ja poliittisen korrektiuden, ilmastonmuutosta vastaan pitää toimia.

Koska: Suomi ei ole maailmassa yksin, eikä hätä pysähdy Suomen rajoille. Vuosi 2015 oli pientä esimakua pakolaistulvasta, jonka iso ilmastokriisi aiheuttaisi.

Lisäksi: Kun ilma alkaa kuumeta, kukaan ei tiedä, mitä siitä seuraa. Jos emme pysty ennustamaan säätä varmasti edes ensi viikolle, kuka tietää, mitä vaikkapa viiden asteen lämpeneminen Suomessa aiheuttaisi – ei kukaan.

Ja lopuksi: Jos katsoo avaruudesta otettua valokuvaa ilmakehäksi kutsutusta ohuesta sinisestä nauhasta, joka on maapallomme ainoa suoja avaruuden lämmötöntä pimeyttä vastaan, sen kanssa ei todellakaan huvita lähteä pelleilemään.

Siinä kuplassa olemme nimittäin kaikki yhdessä.

 

[Cobol]

Piti käydä kyseinen kirjoitus lukemassa, ja ihan asiaa Saarikoski kirjoittaa:

Asiaahan siinä oli ja Euroopan ulkopuolisista vaikutuksista Eurooppaan mm. pakolaisuuden kautta olen monta kertaa kirjoittanut. Silti edelleen jää suomalaisen valtamedian tappioksi se, että Stanfordin tutkimustulosta ei ole noteerattu. Tämän osalta moni sanoo, että syy on helppo arvata. Tulos ei istu ilmastoagendaan. Ottamatta kantaa oliko vahinko vai agenda, julkaisemattomuus lisää kansalaisten epäluuloa ilmastoasioissa valtamediaa kohtaan. Nythän Saariskosken mukaan jo melkein puolet suomalaisista ei luota mediaan ilmastoasioissa.

Se on heikko luku.

 

[Randall Flagg]

Asiaahan siinä oli ja Euroopan ulkopuolisista vaikutuksista Eurooppaan mm. pakolaisuuden kautta olen monta kertaa kirjoittanut. Silti edelleen jää suomalaisen valtamedian tappioksi se, että Stanfordin tutkimustulosta ei ole noteerattu. Tämän osalta moni sanoo, että syy on helppo arvata. Tulos ei istu ilmastoagendaan. Ottamatta kantaa oliko vahinko vai agenda, julkaisemattomuus lisää kansalaisten epäluuloa ilmastoasioissa valtamediaa kohtaan. Nythän Saariskosken mukaan jo melkein puolet suomalaisista ei luota mediaan ilmastoasioissa.

Se on heikko luku.

Voi olla, että se on valtamedian laiskuutta. Onhan tuosta muitakin esimerkkejä.
Mielenkiintoinen tutkimus kuitenkin, pitääpä tutustua.
Enkä mitenkään usko, että jos muutos on ollut positiivinen Suomen talouskehitykseen menneet vuosikymmenet, että se olisi sitä näin jatkuessaan seuraavat 50-60 -vuotta.

Samaa mieltä on esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja:

"Ilmaston liiallinen lämpeneminen vaikuttaisi kotimaassa huomattavan negatiivisesti moniin eri sektoreihin ja heikentäisi maailmantaloutta. Maailmanyhteisön pitäisi kyetä tekemään enemmän ja nopeammin päätöksiä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta kaikilla tasoilla on siis hyvää talouspolitiikkaa."

 

[Cobol]

Voi olla, että se on valtamedian laiskuutta. Onhan tuosta muitakin esimerkkejä.
Mielenkiintoinen tutkimus kuitenkin, pitääpä tutustua.
Enkä mitenkään usko, että jos muutos on ollut positiivinen Suomen talouskehitykseen menneet vuosikymmenet, että se olisi sitä näin jatkuessaan seuraavat 50-60 -vuotta.

Tutkimus löytyy tästä.

Korjatan sen verran, että ei se ole valtamedian laiskuutta. Esimerkiksi YLE sen julkaisi, mutta keskustelu jäi artikkeliin. Noinkin kova todennäköinen fakta, että Suomen bkt kasvoi 48 prosenttia 50 vuoden aikana ilmastonmuutoksen seurauksena, olisi mielestäni vaatinut laajaa avointa keskustelua a-studiossa yms. Tuossa kun katselin kalenteria, niin tutkimus ilmestyi maaliskuussa 2019 ennen Suomen huhtikuun edukuntavaaleja. Tietenkään sillä, että YLE noteerasi sen vasta toukokuussa ei ole vaalien kanssa mitään tekemistä.

Oletetaan, että Stanfordin tutkimustulos pitää. Jos keskilämpötila jatkaa nousuaan Suomessa, mihin perustat uskosi, jonka mukaan se ei ole seuraavat vuosikymmenet Suomen bkt:lle edullista, vaikka se on ollut sitä erittäin merkittävästi 50 aiempaa vuotta?

Kasvukauden piteneminen, merireittien pysyminen aiempaa paremmin jäästä vapaana ja koillisväylän mahdollisuuksien avautuminen ei vaikuta Suomeen? Täällähän jääkauden seurauksena maa kohoaa ja ilman sitäkin meren pinta nousee vain millejä vuodessa. Jo nyt tiedetään, että Koillisväylän kautta vedetään joidenkin vuosien päästä kaapeli ja mm. YLE:n mukaan Suomesta tulee silloin maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohta, kun Koillisväylää seuraava merikaapeli kytkee Euroopan ja Aasian yhteen Suomen kautta. Huippunopea yhteys tuo Suomelle pysyviä, suoria hyötyjä. Esimerkkejä on paljon muitakin alkaen lämmitystarpeen vähenemisestä, sähköautojen paremmista mahdollisuuksista jne.

Minusta olisi hyvä pohtia sitäkin, onko Suomi pelkästään saamapuolella seuraavat vuosikymmenet. Samaan aikaan on eri tutkimuksessa esitetty laskelmia, joiden mukaan Intian bkt on noin 30 % pienempi ilmastonmuutoksen takia ja kielteisiä vaikutuksia on ollut esimerkiksi Espanjassa lisääntyneen kuivuuden takia. Kun Suomi on iso hyötyjä, pitäisikö meidän tukea niitä maita, joiden saldo on negatiivinen? Vai riittääkö se, että Rinne höpisee Vihreiden ja Vassarien kanssa suurista tavoitteista joka puheessa ja esiintymisessä, mutta ei laita mitään tai hyvin vähän konkreettisiin toimiin?

Kyllä minä voisin maksaa ilmastoroponi maihin, jotka kärsivät eniten. Se olisi reilua, mielestäni.

 

[Zeic]

Minusta olisi hyvä pohtia sitäkin, onko Suomi pelkästään saamapuolella seuraavat vuosikymmenet. Samaan aikaan on eri tutkimuksessa esitetty laskelmia, joiden mukaan Intian bkt on noin 30 % pienempi ilmastonmuutoksen takia ja kielteisiä vaikutuksia on ollut esimerkiksi Espanjassa lisääntyneen kuivuuden takia. Kun Suomi on iso hyötyjä, pitäisikö meidän tukea niitä maita, joiden saldo on negatiivinen? Vai riittääkö se, että Rinne höpisee Vihreiden ja Vassarien kanssa suurista tavoitteista joka puheessa ja esiintymisessä, mutta ei laita mitään tai hyvin vähän konkreettisiin toimiin?

Kyllä minä voisin maksaa ilmastoroponi maihin, jotka kärsivät eniten. Se olisi reilua, mielestäni.

Ja tämä samaan aikaan mitä monet puhelee ilmastoahdistuksesta ja sanovat etteivät hanki lapsia syynä ilmasto. Ahdistumalla ei maailma parane.

 

[vanukas]

Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tutkimus 2019 päätyy siihen, että Suomen bruttokansantuote kasvoi ilmaston lämpenemisen takia 48 prosenttia vuosina 1961–2010.

Mitenköhän tuota lasketaan? Jos halutaan katsoa kontekstia, niin Suomen bruttokansantuote on noussut tuolla ajalla noin 4000%. ($6 miljardia -> $249 miljardia).

 

[Jesus Shaves]

Tutkimus löytyy tästä.

Korjatan sen verran, että ei se ole valtamedian laiskuutta. Esimerkiksi YLE sen julkaisi, mutta keskustelu jäi artikkeliin. Noinkin kova todennäköinen fakta, että Suomen bkt kasvoi 48 prosenttia 50 vuoden aikana ilmastonmuutoksen seurauksena, olisi mielestäni vaatinut laajaa avointa keskustelua a-studiossa yms. Tuossa kun katselin kalenteria, niin tutkimus ilmestyi maaliskuussa 2019 ennen Suomen huhtikuun edukuntavaaleja. Tietenkään sillä, että YLE noteerasi sen vasta toukokuussa ei ole vaalien kanssa mitään tekemistä.

Oletetaan, että Stanfordin tutkimustulos pitää. Jos keskilämpötila jatkaa nousuaan Suomessa, mihin perustat uskosi, jonka mukaan se ei ole seuraavat vuosikymmenet Suomen bkt:lle edullista, vaikka se on ollut sitä erittäin merkittävästi 50 aiempaa vuotta?

Kasvukauden piteneminen, merireittien pysyminen aiempaa paremmin jäästä vapaana ja koillisväylän mahdollisuuksien avautuminen ei vaikuta Suomeen? Täällähän jääkauden seurauksena maa kohoaa ja ilman sitäkin meren pinta nousee vain millejä vuodessa. Jo nyt tiedetään, että Koillisväylän kautta vedetään joidenkin vuosien päästä kaapeli ja mm. YLE:n mukaan Suomesta tulee silloin maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohta, kun Koillisväylää seuraava merikaapeli kytkee Euroopan ja Aasian yhteen Suomen kautta. Huippunopea yhteys tuo Suomelle pysyviä, suoria hyötyjä. Esimerkkejä on paljon muitakin alkaen lämmitystarpeen vähenemisestä, sähköautojen paremmista mahdollisuuksista jne.

Minusta olisi hyvä pohtia sitäkin, onko Suomi pelkästään saamapuolella seuraavat vuosikymmenet. Samaan aikaan on eri tutkimuksessa esitetty laskelmia, joiden mukaan Intian bkt on noin 30 % pienempi ilmastonmuutoksen takia ja kielteisiä vaikutuksia on ollut esimerkiksi Espanjassa lisääntyneen kuivuuden takia. Kun Suomi on iso hyötyjä, pitäisikö meidän tukea niitä maita, joiden saldo on negatiivinen? Vai riittääkö se, että Rinne höpisee Vihreiden ja Vassarien kanssa suurista tavoitteista joka puheessa ja esiintymisessä, mutta ei laita mitään tai hyvin vähän konkreettisiin toimiin?

Kyllä minä voisin maksaa ilmastoroponi maihin, jotka kärsivät eniten. Se olisi reilua, mielestäni.

Käytännössähän näitä ilmastonmuutoksesta "hyötyviä" maita on ollut vain kourallinen - eniten on hyötynyt Suomi, Ruotsi, Kanada, Islanti, Norja ja Venäjä. Yllätyksenä ei taida tulla se, että viileämmät maat tästä "hyötyvät" mainitsemistasi syistä.

Suomella tai suomalaisilla ei taida riittää paukkuja tukea koko "loppumaailmaa" - joka siis ilmastonmuutoksen vuoksi tulee "kärsimään" joidenkin tutkimusten mukaan.

Vähän vaikuttaa tarkoitushakuiselta tuo tutkimus. Happea hengittämällä lopulta kuolee tyyppisesti siis.

 

[Cobol]

Ja tämä samaan aikaan mitä monet puhelee ilmastoahdistuksesta ja sanovat etteivät hanki lapsia syynä ilmasto. Ahdistumalla ei maailma parane.

Täysin totta. Ahdistukseen ja paniikkiin ei ole mitään syytä. Lastenkaan hankkimista ei tule rajoittaa. Mutta ymmärrän hyvin sen, jos nyt parikymmppiset pohtivat, millaisessa maailmassa heidän lapsensa viettävät keski-ikäänsä tai vanhuuttaan.

Suomella tai suomalaisilla ei taida riittää paukkuja tukea koko "loppumaailmaa" - joka siis ilmastonmuutoksen vuoksi tulee "kärsimään" joidenkin tutkimusten mukaan.

Joo, laitetaan kaikki tuet saman tien poikki. Eihän meillä riitä paukut tukea koko loppumaailmaan nytkään.

Vähän vaikuttaa tarkoitushakuiselta tuo tutkimus. Happea hengittämällä lopulta kuolee tyyppisesti siis.

Kovin on hiljaista tutkimuksen ympärillä Suomessa edelleen. Oisko syynä se, että moni luuli toisin.

 

[dana77]

Oletetaan, että Stanfordin tutkimustulos pitää. Jos keskilämpötila jatkaa nousuaan Suomessa, mihin perustat uskosi, jonka mukaan se ei ole seuraavat vuosikymmenet Suomen bkt:lle edullista, vaikka se on ollut sitä erittäin merkittävästi 50 aiempaa vuotta?

Kasvukauden piteneminen, merireittien pysyminen aiempaa paremmin jäästä vapaana ja koillisväylän mahdollisuuksien avautuminen ei vaikuta Suomeen? Täällähän jääkauden seurauksena maa kohoaa ja ilman sitäkin meren pinta nousee vain millejä vuodessa. Jo nyt tiedetään, että Koillisväylän kautta vedetään joidenkin vuosien päästä kaapeli ja mm. YLE:n mukaan Suomesta tulee silloin maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohta, kun Koillisväylää seuraava merikaapeli kytkee Euroopan ja Aasian yhteen Suomen kautta. Huippunopea yhteys tuo Suomelle pysyviä, suoria hyötyjä. Esimerkkejä on paljon muitakin alkaen lämmitystarpeen vähenemisestä, sähköautojen paremmista mahdollisuuksista jne..

Kyllä aika paljon perusteluja vaatisi, että tuo tulos vaikuttaisi uskottavalta. Maanviljelys ja metsänhoito hyötyvät, mutta niiden osuus taloudessamme on varsin pieni. Lämmityksestä tai infran hoidosta koituvat säännöt samaten. Melkein tekisi mieli väittää, että prosentti ei pidä paikkaansa tai sitten tulkinta on jollain tavoin tolkuton.

@vanukas nosti hyvän kysymyksen asiasta.

 

[Cobol]

Mitenköhän tuota lasketaan? Jos halutaan katsoa kontekstia, niin Suomen bruttokansantuote on noussut tuolla ajalla noin 4000%. ($6 miljardia -> $249 miljardia).

Kyllä aika paljon perusteluja vaatisi, että tuo tulos vaikuttaisi uskottavalta.

En ole tutkimusta vielä lukenut, mutta aiemmin viittaamani YLE:n artikkeli toteaa:

Tutkimus ei käy läpi tarkemmin syitä siihen, miten toiset maat ovat hyötyneet ja toiset kärsineet muutoksesta, mutta arvion mukaan ilmastonmuutos on melko varmasti jo vaikuttanut maiden talouksiin. Tutkimuksessa on käyty läpi 50 vuoden ajalta maiden bruttokansantuotteen muutoksia vuoteen 2010 asti. Tuloksiin liittyy vielä epävarmuuksia, mutta tutkimus on ensimmäinen laaja kokonaiskatsaus siitä, minkälaisia talousmenetyksiä ilmastonmuutos on aiheuttanut ja voi aiheuttaa tulevaisuudessa. Johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta pitää tuloksia uskottavina, mutta ei juhli Suomen puolesta.

Suomi ollut yksi harvoista hyötyjistä ilmastonmuutoksessa – tutkija maiden kasvaneista eroista: "Emme ole samassa veneessä"

Ilmastonmuutos on uuden tutkimuksen mukaan hidastanut maiden välisten hyvinvointierojen kaventumista ja lisännyt köyhyyseroja.

yle.fi

Sanoisin omana näkemyksenäni, että ilmastonmuutos on vaikuttanut Suomen talouteen positiivisesti aiemmin mainitsemistani syistä ja uskon senkin, että monet maat ovat negatiivisen puolella mm. kuivuuden takia. Tarkkaa prosenttia ei voi kukaan antaa kuin tyyliin luokkaa. Sekin voi olla enemmän tai vähemmän väärin. Olennaista on mielestäni se, että Suomi on hyötynyt taloudellisesti ja hyötyy jatkossakin XX /XXX vuotta ilmastonmuutoksesta.

Mutta negatiiviset suuret vaikutukset nähdään viimeistään, kun suuret pakolaisaallot lähtevät liikkeelle.

 

[Randall Flagg]

Jos keskilämpötila jatkaa nousuaan Suomessa, mihin perustat uskosi, jonka mukaan se ei ole seuraavat vuosikymmenet Suomen bkt:lle edullista, vaikka se on ollut sitä erittäin merkittävästi 50 aiempaa vuotta?

Tuollainen "ei koske Suomea" -meininki. Kun maailmantalous sakkaa, näkyy se Suomessakin.

Tunnetuin lienee sternin raportti, jonka mukaan bkt:n lasku olisi viisi prosenttia vuosittain.

Maailman talousfoorumin raportti, joka perustuu 750 asiantuntijan riskiarvioihin, näkee
ilmastonmuutoksen aiheuttaman katastrofin suurimpana mahdollisena uhkana maailmantaloudelle.