Sama kysymys tuli mieleen, kun katsoin Yle Areenasta kolmiosaisen dokkarin N-Liiton vankileireistä. Tuossa muutama onkin asiaa kommentoinut. Erikoista, että Hitlerin touhut tulee aina korostetusti tuomita, mutta Stalinin touhuja ei vaadita tuomitsemaan. Suomessahan on edelleen kommunistisia puolueita. Aina vaalien tullen niitä näkee pienpuoluetenteissä. En muista, että ko. puolueiden johtohahmot olisivat korostaneet ja selventäneet, että eivät haikaile Stalin aikaa (ja tuomitsevat vahvasti kaikki Stalinin touhut) vaan taloudellista tasa-arvoa (vai mikä onkaan niiden päämäärä).Miksi Venäjällä, jossa miljoonat hävisivät vankileirien saaristoon, on edelleen kaipuuta vahvaan johtajuuteen, jopa diktatuuriin? Miksi Valko-Venäjällä, jossa käytiin 40-luvulla ihmiskunnan kenties totaalisinta sotaa kaikki moraalin rippeetkin unohtaen, on meininki tuo ja johdossa Lukashenko? Miksi sama toistuu edelleen ympäri maailmaa? Näinkö tyhmiä, tai muistamattomia me olemme? Ei muuta tällä kertaa.
Ihmetyttää myös se, että miten esim. Tsekeissä, jossa on kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa, on monta kymmentä kertaa enemmän koronatartuntoja kuin Suomessa. Oman kokemukseni mukaan tsekit eivät olen samanlaisia halailijoita ja lääppijöitä kuin vaikka espanjanlaiset. Eivätkä tsekit mielestäni enää 2020-luvulla istu kaikki ahtaissa kellarikapakoissa kaljoittelemassa. Mediassa ei ole realistista yritystä selittää miksi siellä on niin paha korona-tilanne. On vain yleisiä heittoja, että ovat väsyneitä rajoituksiin. Niinhän Suomessakin ollaan, mutta tartunnat aivan eri planeetalta.