Makoilu ei ole evoluutiobiologian termein niin sanottu honest signal. Kuka tahansa voi teeskennellä saaneensa kovemman iskun kuin oikeasti on saanut ja jäädä makoilemaan. Oikeasti kovan iskun saanutta ja näyttelyä on hyvin hankala erottaa, varsinkaan katsomosta tai telkkarista. Iso osa ihmisistä siis ajattelee, että makoilija teeskentelee esimerkiksi mahdollisten jäähyjen toivossa. Varmasti osa myös näin tekeekin.Ihmettelen ikuista keskustelua siitä, että pelaaja jää "makoilemaan" kun esim on taklattu. Eikö se ole ihan normaali reaktio jäädä pariksi sekunniksi kaunistelemaan että hajosiko jotain/vetämään happea jos ilmat mennyt pihalle? Tuntuu, että porukan mielestä pitäs nousta sekunnissa ylös jos ei jää vähintään kuukaudeksi saikulle
Olen varma, että Jagr on tehnyt Pittsburgh aikoinaan 1 vs.1 tilanteessa harhautuksen, jossa vie pakin längit takakautta. On vielä jossakin Nhl Weeklyn tai Nhl-tietokonepelin alkutunnarissa. Muistaako kukaan vai olenko nähnyt unta tällaisesta käsittämättömästä veivistä?
Top 10 Goals in Penguins History - YouTube
En tiedä, mutta tuossa tilanne, jossa Lemieux laittaa kiekon edellä samansuuntaisesti luistelevan Ray Borquen jalkojen välistä.
Itse asiassa useimmiten kovaa kolausta seuraa välitön adrenaliiniryöppy, joka auttaa ihmisen pakenemaan mammuttia. Tai kolarin jälkeen kävelemään kotiinsa, vaikka tuntia myöhemmin kuolisikin vammoihinsa. Vain kolaus päähän tai "ilmat pihalle" lamauttaa ihmisen. Ja tietysti vaikkapa junan alle jääminen, mutta se nyt on jo eri asia se.Makoilu ei ole evoluutiobiologian termein niin sanottu honest signal. Kuka tahansa voi teeskennellä saaneensa kovemman iskun kuin oikeasti on saanut ja jäädä makoilemaan. Oikeasti kovan iskun saanutta ja näyttelyä on hyvin hankala erottaa, varsinkaan katsomosta tai telkkarista. Iso osa ihmisistä siis ajattelee, että makoilija teeskentelee esimerkiksi mahdollisten jäähyjen toivossa. Varmasti osa myös näin tekeekin.
Periaatteessa kyllä, mutta sanoisin silti, että isku+lentäminen kenttään aiheuttaa erilaisen reaktion kuin pelkkä suuri adrenaliiniryöppy. Itse olen pari kertaa ollut tilanteessa, jossa on tullut mahdollisuus fyysiseen vahinkoon kuin vaikka rajun taklauksen jälkeen. Molemmilla kerroilla muistan, että jäin makaamaan ainakin 15 sekunnin (tosin ajan taju tuossa tilanteessa muuttuu, enkä ole varma tarkasta ajasta) ajaksi, eikä kroppa oikein totellut ylösnousun käskyjä alussa. Toisella kerralla ei käynyt mitään, toisella olkapää oli lievästi pois paikoiltaan. Itse asiassa paikalleen jääminen maahan saattaa tietyissä tilanteissa olla hyödyllisempää, sillä se signaloi mahdollista avun tarvetta tai se simuloi kuollutta esimerkiksi eläinten kanssa. Tähän perustunee esimerkiksi se ohjeistus, että karhun vastaantullessa kannattaa laskeutua maahan ja teeskennellä kuollutta.Itse asiassa useimmiten kovaa kolausta seuraa välitön adrenaliiniryöppy, joka auttaa ihmisen pakenemaan mammuttia. Tai kolarin jälkeen kävelemään kotiinsa, vaikka tuntia myöhemmin kuolisikin vammoihinsa. Vain kolaus päähän tai "ilmat pihalle" lamauttaa ihmisen. Ja tietysti vaikkapa junan alle jääminen, mutta se nyt on jo eri asia se.
Voisikohan johtua siitä, että olet nainen.Mä ainakin jään aina vaan paikalleen hetkeksi jos esim kaadun. Kai aika epäsuomalaista, kun mäkään vaan hiljaa ja parin hengenvedon ajan "mietin" sattuuko mihinkään ennen kuin nousen. En sit tiedä onko se jotenkin erikoinen tapa reagoida.
Tai sit vaan siitä että olen sen verran kaatuillut/telonut itseäni että en enää panikoi. Rauhallisesti vaan miettii, mitä sattui ja sitten nousen.Voisikohan johtua siitä, että olet nainen.
Tämä on muuten aika sovinistisen kuuloinen viesti.
Tämän yksinkertaisen toteamuksen takana oli enemmänkin periaate, että mitä tulee fyysisiin iskuihin, kaatumisiin ynnä muihin, niiden aikana käyttäytyminen on suurimmalta osin refleksimäistä tai vaistomaista. Naiset ja miehet ovat hyvin todennäköisesti kokeneet historiansa aikana erilaista valintapainetta äkillisten fyysisten kontaktien suhteen ja reagointi on todennäköisesti keskimäärin erilaista naisilla ja miehillä.Tai sit vaan siitä että olen sen verran kaatuillut/telonut itseäni että en enää panikoi. Rauhallisesti vaan miettii, mitä sattui ja sitten nousen.
Ja siis lapsena jo olen aina ollut päälläni jossain, kun poikien kanssa pelattiin lätkää, Sählyä, ajeltiin pyörillä metsissä ym. En koskaan suhtautunut sillä lailla "tyttömäisesti" noihin telomisiin. Joskus esim sain sählypallon suuhun niin että hampaat meni läpi sekä ylä- että alahuulesta. Kävin pesemässä naaman ja jatkoin pelejä.
Kyllä. Joillain ihmisillä refleksi on nousta ylös ja joillain jäädä maahan oikeasti kovien kontaktien jälkeen. Hankala sanoa, millä suhteilla nousua ja makailua sattuu, mutta veikkaisin, että vaarallisen kontaktin jälkeen suurimmalla osalla se on makaily.Onhan noita adrenaliinihuuruissa tapahtuvia nousuja tapahtunut. Riippuu vähän kaatumistilanteesta ja siitä tuleeko iskua päähän vai ei. En nyt muista kuka Sami Kapasta taklasi aikoinaan, mutta tubesta löytynee hoiperteleva ja pihalla oleva luistelumestari.
No autan hieman: [Vintage] Darcy Tucker obliterates Sami Kapanen - YouTube
Tämä.Helvetti siellä on välillä joku mielenkiintoinen juttu, mutta en todellakaan rupea säätämään jotain luuria siinä kohtaa. Jos sinulla on uutislähetyksessä skuuppi, niin kerro se sitten. Mahtavaa uutisointia kertoa hähää minullapa on uutinen, mutta sormet korviin enpä kerro.
Nyt jos jätetään tunneasiat tuosta yllä olevasta pois ja mietitään asiaa ihan vaan kylmillä faktoilla, niin tulee mieleen vain yksi kysymys - minkä takia tuossa tilanteessa pitäisi sille äidille maksaa jotain lapsiin liittyviä maksuja sen jälkeen, kun lapsia ei enää ole? Toimeentulotukea on oikea tukimuoto tuossa tilanteessa, jos muita tuloja ei ole eikä niitä ole mahdollista saada.
Jos taas pidetään tunteet mukana, niin pitäisihän sitä ehkä jotain saada.
No vaikka tämän takia:
"Leskeneläke auttaa taloudellisessa selviytymisessä, kun puolisosi kuolee. Sen saamisen edellytys on, että olet ollut puolisosi kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa."
Tilanteet ovat aika samankaltaisia, mutta vain toisessa ajatellaan taloudellista selviytymistä.
"Meidän pikkukaupungin tuttu perhe, missä lapset asuivat äitinsä kanssa menettivät Lohjan kolarissa pienet 1,5 ja 3v lapsensa. Äiti on ollut kotona hoitamassa pieniä ja kaikki tulot ovat olleet sidonnaisia lapsiin. Nyt kuun vaihteessa putoaa pois lasten kuoleman vuoksi niin lapsilisät, elatustuet kuin kotihoidontukikin. Äidin taloudellinen pudotuskin tulee olemaan massiivinen".
Ymmärrän toki, että ilman lapsia ei oikein voi lapsilisiä maksaa, mutta entäs jonkunlainen siirtymäika lapsien kuollessa. Onhan joku leskeneläkekin olemassa tai ainakin joskus on ollut.
Samalla logiikalla voisi varmaankin tälläisiä asioitakin jotenkin hoitaa. Kyllä sitä rahaa vain tarvitsee, vaikka onkin ns. tärkeämmät asiat mielessä.
Onhan noita adrenaliinihuuruissa tapahtuvia nousuja tapahtunut. Riippuu vähän kaatumistilanteesta ja siitä tuleeko iskua päähän vai ei. En nyt muista kuka Sami Kapasta taklasi aikoinaan, mutta tubesta löytynee hoiperteleva ja pihalla oleva luistelumestari.
No autan hieman: [Vintage] Darcy Tucker obliterates Sami Kapanen - YouTube