Mainos

Ihmettelyketju

  • 6 488 667
  • 39 063
Juuri äsken Jimin Poliisit -kotihälyytys-ohjelmassa mies iski naisensa pään verille lasten edessä ja uhkasi tappaa kaikki. Jätkä laitettiin rautoihin ja vietiin putkaan, mutta naisen piti lapsineen lähteä turvakotiin, koska poliisien mukaan mies pääsisi seuraavana päivänä vapaaksi.. Ihan oikeesti mitä helvettiä? Jätkä, joka hakkaa naisen verille ja uhkaa tappaa vielä poliisien tullessakin päässee seuraavana päivänä vapaaksi? huh huh..
 

godspeed

Jäsen
Juuri äsken Jimin Poliisit -kotihälyytys-ohjelmassa mies iski naisensa pään verille lasten edessä ja uhkasi tappaa kaikki. Jätkä laitettiin rautoihin ja vietiin putkaan, mutta naisen piti lapsineen lähteä turvakotiin, koska poliisien mukaan mies pääsisi seuraavana päivänä vapaaksi.. Ihan oikeesti mitä helvettiä? Jätkä, joka hakkaa naisen verille ja uhkaa tappaa vielä poliisien tullessakin päässee seuraavana päivänä vapaaksi? huh huh..

Eikös tämä ole näyteltyä...
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Ok no se selittäisi pikselöimättömät naamat ja muokkaamattomat äänet. Ja tosiaan katsoin sitä pari minuuttia ja heti piti alkaa ihmetellä ilman mitään taustojen penkomista.

Tuo perustuu ihan todellisiin tapahtumiin, joten turvakotiin vienti tuosta syystä on kaiketi totta.

Schindlerin lista ei elokuvana varmaan sen kevyempi ole, vaikka se onkin näytelty :)
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miten jengi sairastelee nykyään niin paljon? Onhan ruuissa vaikka mitä lisäaineita ja harrastukset ja koko maailma muutenkin muuttunut, mutta ihmetyttää. En kait mä ollut koko peruskoulun aikana päivääkään pois koulusta sairauden takia. 80- ja 90-luvulla jos iski kuume niin se oli aina aamuun mennessä hävinnyt ja pääsi kouluun. Sehän oli aina oletus kuumeessa. Ainoat lääkkeetkin oli Aspirin ja laastari. Ja ai niin se joku fluoritabletti.
 
K

Kiekkokatsoja

Ihmetyttää miksi ihmiset reagoivat/tuomitsevat, kun tietävät vain yksipuolisen totuuden/tarinan? Olisi hyvä kuulla molempia/kaikkia osapuolia, ennen reagoimista. Missä suomalainen maltti on?
Mediareagointina otetaan nyt vaikka esimerkiksi tuo pakolaisäidin ja lapsen palautus uutisointi. Yksipuolinen uutisointi, jossa ei ole kerrottu kokonaisuutta.
 

sinikettu

Jäsen
Ihmettelen, miten helposti esimerkiksi Oulun yliopistoon pääsee nykyään opiskelemaan tekniikan aloille. En millään aluksi uskonut, kun eräs tuttu väitti, että esimerkiksi sähkö- tai konetekniikkaa Oulun yliopiston saattaa päästä lukemaan, kun saa pääsykokeissa alle kymmenen prosenttia maksimipisteistä. Opintopolusta tarkistin ja onhan se hyvin lähellä totuutta.. Prosessitekniikan vaatimus on huikeat 3.89/43 pistettä pääsykokeesta. Konetekniikka kuroo johtoaan 8/43 pisteellä ja sähkötekniikka pyristelee siinä vähän matkan päässä 6.89/43 pisteellä. Dippainssikokeet eivät ole sen kummempia kuin ylioppilaskokeetkaan, joten aika helvetin huono saa olla lukion pitkässä matikassa ja fysiikassa/kemiassa, jos noihin lukemiin ei pääse. En tosin olle sataprosenttisesti kärryillä näiden yliopistohaku-uudistusten kanssa, joten en tiedä ovatko nuo vaikka jossain erikoiskiintiössä päässeet sisään noin alhaisilla pistemäärillä. Helvetin alhaisia lukuja ne siltikin ovat. Eipä näytä vuotta aiemminkaan olleen sen kummempia lukuja

Ei taida tulla kovin mukavia opiskeluhetkiä, kuin noilla matematiikan/fysiikan taidoilla lyödään eteen sähkömagnetismin, termofysiikan tai virtausdynamiikan kurssimateriaalia.
 
Viimeksi muokattu:

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Ei taida tulla kovin mukavia opiskeluhetkiä, kuin noilla matematiikan/fysiikan taidoilla lyödään eteen sähkömagnetismin, termofysiikan tai virtausdynamiikan kurssimateriaalia.
Ainakin OY:ssa teekkareille on räätälöity omat fysiikan kurssinsa, jotka eivät kovin haastavia ole. Sama matikan kohdalla.

Tosin fysiikalle taitaa päästä vielä helpommin kuin teekkarialoille Oulussa ja siellä kurssit ovat haastavampia.
 

Pausima

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Wild
Ainakin OY:ssa teekkareille on räätälöity omat fysiikan kurssinsa, jotka eivät kovin haastavia ole. Sama matikan kohdalla.

Tosin fysiikalle taitaa päästä vielä helpommin kuin teekkarialoille Oulussa ja siellä kurssit ovat haastavampia.
Fysiikalle ainakin Jyväskylässä otettiin melkein kaikki sisään. Siitä massasta sitten karsiutuu noin 80% (mutu) pois ja sinne jää se timanttinen aines. Itse en jäänyt.
 

bart

Jäsen
Ihmettelen, miten helposti esimerkiksi Oulun yliopistoon pääsee nykyään opiskelemaan tekniikan aloille.
Eipä tuo hankalaa ollut 90 luvun alussakaan tietotekniikan koulutusohjelmaankaan. Olikohan matematiikan pääsykokeet ensimmäisenä päivänä ja niihin tuli "opiskeltua" automatkan verran eli nelisen tuntia. Seuraavana päivänä fysiikan kokeet ja niihin selailin lukion kirjoja läpi edellisenä iltana. Tarkkoja pistemääriä en enää muista, mutta mitään ongelmia ei ollut läpipääsyn kanssa. Eikä se varsinainen opiskelukaan sitten yhtään sen kummempaa ollut. Omalla kohdalla usko yliopisto-opetuksen tasoon laski, kun näki millaista se oli. Toki voisin kuvitella että esim. oikeustieteiden opiskelu on ihan eri juttu.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Detroit Red Wings
Ihmettelen HCH:n uusinta tuotantoa, eli viimeisintä comebackkiä.

Piilevä nerous kietoutuu psykedeeliseen tajunnan virtaan. Ja mitä tuolla kaikella on tekemistä ulkomaisten kiekkosarjojen kanssa? Ilmeisen vähän, mutta on tämä toki uskomaton rikkaus palstalle.
 

godspeed

Jäsen
Muut ihmiset puhuu fasismista ja feminismistä ja ties mistä ideologioista, mutta en tunnista niitä missään yhteydessä kun en ajattele siten. Ihmettelen miksi jonkun ihmisen pitää väkisin tukeutua johonkin kahlitsevaan ideologiaan, vai onko hän vain laiska ajattelemaan itse. Suomessa voi ajatella miten haluaa. Kai kyse on vähän samasta asiasta kuin uskonnoissa, että haetaan jotain turvaa muualta kuin omasta itsestä.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo Kiasma tuli käveltyä läpi ja ei saamari sentään. Oliko ne jutut taidetta vai? Minkään kohdalla ei tarvinnut pysäyttää vauhtia, paitsi sen kun pyllyt hytkyi.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Eipä tuo hankalaa ollut 90 luvun alussakaan tietotekniikan koulutusohjelmaankaan. Olikohan matematiikan pääsykokeet ensimmäisenä päivänä ja niihin tuli "opiskeltua" automatkan verran eli nelisen tuntia. Seuraavana päivänä fysiikan kokeet ja niihin selailin lukion kirjoja läpi edellisenä iltana. Tarkkoja pistemääriä en enää muista, mutta mitään ongelmia ei ollut läpipääsyn kanssa. Eikä se varsinainen opiskelukaan sitten yhtään sen kummempaa ollut. Omalla kohdalla usko yliopisto-opetuksen tasoon laski, kun näki millaista se oli. Toki voisin kuvitella että esim. oikeustieteiden opiskelu on ihan eri juttu.
Olisin päässyt lukion päättötodistuksella ja yo-kokeen arvosanoilla suoraan sisään Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, ja kevyesti. Vuosi oli 1989. En kuitenkaan hakenut. Sitä vain jäin ihmettelemään, miksi äidinkielen yo-kokeen laudaturia painotettiin matematiikan sisäänpääsyssä ihan älyttömän paljon noihin aikoihin. Jotenkin sitä luulisi, etteivät huikeimmatkaan meriitit äidinkielen saralla paljoa auttaisi lineaarialgebran ja topologian opinnoissa, mutta noin se nyt vain oli. En ihan tarkkaan muista kuinka pisteytys meni, mutta jos todistuksen keskiarvo oli reilusti yli 9, ja joko äidinkielestä tai pitkästä matematiikasta laudatur, ja toisesta ainakin magna, niin noiden arvosanojen tuomilla pisteillä olisi sisäänpääsy ollut taattu.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Joo Kiasma tuli käveltyä läpi ja ei saamari sentään. Oliko ne jutut taidetta vai? Minkään kohdalla ei tarvinnut pysäyttää vauhtia, paitsi sen kun pyllyt hytkyi.
Kävitkö Kiasmassa noin reilu vuosikymmen sitten, kun siellä oli monta kuukautta esillä melkoisen laaja Kalervo Palsan taidetta esittelevä retrospektiivi? Voi olla että olisit saanut siitä kattauksesta jotain irti, mene ja tiedä.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kävitkö Kiasmassa noin reilu vuosikymmen sitten, kun siellä oli monta kuukautta esillä melkoisen laaja Kalervo Palsan taidetta esittelevä retrospektiivi? Voi olla että olisit saanut siitä kattauksesta jotain irti, mene ja tiedä.
Ei tullut käytyä, mutta olisi kyllä pitänyt. Lehdissä on aina välillä jotain juttua noista tai ainakin räikeimmistä tapauksista.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei tullut käytyä, mutta olisi kyllä pitänyt. Lehdissä on aina välillä jotain juttua noista tai ainakin räikeimmistä tapauksista.
Maj-Lis Pitkäsen Kiasmalle lahjoittama Palsa-jäämistö oli hillittömän laaja, noin 3000 teosta. Kun näin laaja kokoelma taiteilijan tuotantoa on yhden kotimaisen instituution hallussa, niin vastaavia näyttelyjä kuin Palsan taidetta esitellyt "Toinen tuleminen" voisi kuvitella toteutettavan jatkossakin. Pidäpä silmällä.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miksi lihaville ihmisille ei voi olla jotain omaa treffisaittia tai ohjelmaa? Vituttaa kun ne on noissa samoissa ja monet niistä vielä ihmeellisesti yrittää peitellä sitä lihavuuttaan esimerkiksi pistämällä jonkun epäselvän kasvokuvan. Ööö miks ihmeessä? Eikö se lihavuus kuitenkin paljastu sitten myöhemmin? Mä en vaan tajua miksi kusettaa, varsinkin kun siitä jää kiinni. Kyllähän niillä muutenkin on aivotoiminnassa jotain häikkää tai ainakin jotain ihmeellisiä ajatusmalleja, mitkä pistävät sen käden työntämään aina vaan lisää ja lisää ruokaa suuhun. Nyt mä olen iloinen, joten syön karkkia. Nyt mä olen surullinen, joten syön karkkia tms. Hikareillahan on jotain samoja juttuja, mikä pistää ne tekemään niitä juttuja ja ajattelemaan oudosti muista, mutta eikö niille ole esimerkiksi se hikaroinnin mukaan määräytyvä eliittikumppani-palsta. Tietty jotkut laihat joutuu ottamaan kumppaniksi läskin ja ehkä jotkut jopa tykkäävät niistä, mutta menisivät sitten sinne läskideitti piste comiin etsimään niitä.
 

Waqu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Dallas Stars
Onkohan Mikko Kiviseltä rahat loppu? Tuntuu olevan joka toisella firmalla radiomainoksessa äänessä. Helvetin raivostuttavia mainoksia. Eikö sitten näyttelykeikkaa enää riitä, muuta kuin kiertään nälkäpalkalla pieniä kesäteattereita.
 

Captain Slow

Jäsen
Suosikkijoukkue
KR69, K11ng Perrin, Bratislavan mm-miehistö 2019
Eikö sitten näyttelykeikkaa enää riitä, muuta kuin kiertään nälkäpalkalla pieniä kesäteattereita.
Ilmankos kesäteatterinäytösten määrä onkin vähentynyt, jos Kivinen on nälkäpalkalla otettu esiintymään...
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
.. Sitä vain jäin ihmettelemään, miksi äidinkielen yo-kokeen laudaturia painotettiin matematiikan sisäänpääsyssä ihan älyttömän paljon noihin aikoihin. Jotenkin sitä luulisi, etteivät huikeimmatkaan meriitit äidinkielen saralla paljoa auttaisi lineaarialgebran ja topologian opinnoissa, mutta noin se nyt vain oli...

Enhän minä mistään mitään tiedä, varsinkaan kun en itse ole koskaan ollut huippulahjakas matematiikassa (C:n taisin kirjoittaa laajasta..), mutta yksi (ehkä kaukaa haettu) selitys tuli mieleen?

Minä olin kaikessa muussa matematiikassa ihan keskivertoa, mutta todennäköisyyslaskelmien lisäksi logiikka oli vahvoja osa-aluita. Ainakin aikaisemminhan matematiikan kokeet rakentuivat lukiossa siten, että pari viimeistä koe-kysymystä (ne "vaikeimmat".) olivat sanallisia. Muistan sen hyvin, koska ne olivat myös ne mistä allekirjoittanut nappasi yleensä täydet pisteet. Jotenkin minun hahmottamiskyky aukesi paremmin sanalliselle logiikalle kuin numeroille. Filosofiassa logiikka on yksi sen osa-alueista ja mitä mitä olen siihen tutustunut, filosofian logiikka lähestyy paikoin paljonkin matematiikkaa. Ehkä siksi äidinkieltä ja "sanallista logiikkaa" myös painotettiin matematiikassa?

Pitkä sepustus täyteen anekdoottiin, mutta näin minä veikkaisin vastauksena ihmettelyysi!
 
Viimeksi muokattu:

bart

Jäsen
Olisin päässyt lukion päättötodistuksella ja yo-kokeen arvosanoilla suoraan sisään Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, ja kevyesti. Vuosi oli 1989.
Vuonna 1990 taisi Oulussa olla ehto, että valintakokeesta piti saada tietty pistemäärä tullakseen hyväksytyksi vaikka pelkät lähtöpisteetkin olisivat riittäneet läpipääsyyn. Omat lähtöpisteeni olisivat tainneet tuotantotaloutta lukuunottamatta riittää joka paikkaan ja juurikin sen takia otin tuon valintakokeen aika vähällä opiskelulla. Eihän mulla edes ollut mikään erikoinen lukion päättötodistus, mutta yo-kokeet menivät vähän yläkanttiin eli sinänsä nuo pääsyvaatimukset ei kyllä kummoiset olleet.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Filosofiassa logiikka on yksi sen osa-alueista ja mitä mitä olen siihen tutustunut, filosofian logiikka lähestyy paikoin paljonkin matematiikkaa. Ehkä siksi äidinkieltä ja "sanallista logiikkaa" myös painotettiin matematiikassa?
Onhan tuo ihan uskottavaa arvuuttelua, en ole ainakaan eri mieltä. Kyky tulkita kieltä ja sen vivahteita (luetun ja kuullun ymmärtäminen) sekä kyky ilmaista itseään ymmärrettävästi ja monipuolisesti (suullinen ja kirjallinen esitystaito) ovat tarpeellisia avuja millä tahansa tieteenalalla, enkä näe matematiikkaa tässä suhteessa minkäänlaisena poikkeuksena. Matemaattiseten probleemien esittämisessä ja niiden ratkaisemisessa matematiikan kieleen perustuvan ilmaisutapojen ja struktuurien hallinta on tietenkin hyvin keskeistä, jotta oikein ymmärretyksi tuleminen olisi mahdollista.

Vuonna 1990 taisi Oulussa olla ehto, että valintakokeesta piti saada tietty pistemäärä tullakseen hyväksytyksi vaikka pelkät lähtöpisteetkin olisivat riittäneet läpipääsyyn. Omat lähtöpisteeni olisivat tainneet tuotantotaloutta lukuunottamatta riittää joka paikkaan ja juurikin sen takia otin tuon valintakokeen aika vähällä opiskelulla. Eihän mulla edes ollut mikään erikoinen lukion päättötodistus, mutta yo-kokeet menivät vähän yläkanttiin eli sinänsä nuo pääsyvaatimukset ei kyllä kummoiset olleet.
Sisäänpääsyn pistetyskäytännöt tietenkin muuttuvat aika ajoin, ja muutamien aineiden kohdalla vähän väliä, mutta matematiikan kohdalla rimaa ei tosiaan pidetty erityisen korkealla. Lisäksi muistelen, että sisäänotettava opiskelijamäärä oli varsin suuri. Liekö tuossa ollut taustalla sellaista fatalismia, että matematiikan yliopisto-opinnot aloittaneista vain pienen osan oletettiin aikanaan maisteroituvan tästä pääaineesta. Ainakin minun opiskeluaikoihini FM-tutkintoon tähtäävät matematiikan opinnot olivat monelle jonkinlainen varavaihtoehto, mikäli esim. tie lääketieteen tai tekniikan opintoihin ei avautunut ensi yrittämällä. Tuolla saattoi sitten keskittyä vuoden verran seuraaviin pääsykokeisiin valmistautumiseen, ja suorittaa samalla kasan sellaisia perusopintoja, joista olisi hyötyä vaikka siellä lääkiksessä sitten aikanaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös