Identiteettikriisi

  • 841
  • 2
Suosikkijoukkue
Nykäskylän ylpeys, Bunch of jerks
Minä ateisti peikko olen kohdannut mystisiä ja tohdinko sanoa sangen vakuuttavia uskonnollisia kohtaamisia ja elämyksiä menneiden kahden viikon aikana. En mene nyt tässä sen suuremmin yksityiskohtiin, mutta joku sisälläni on liikahtanut. Kriisi tai ei, niin tapani identifioida minua on muutoksen vallassa.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Mää oon koko eloni inhonnu kakaroita enkä oo halunnu olla missään tekemisissä niiren kanssa. Tää varmaan osaltaan johtuu siittä kun oma poika synty, niin sain miltein saman tein täyshoitolakomennuksen. Äiteensä ei sitten halunnu olla mun kaa enää missään tekemisissä vaikka en mitään hirveetä tehnykkään, ja pojalla on ny "uus iskä". Ny viimeaikoina oon antanu itteni ymmärtää että noi pikku kakkakiväärit voi olla ihan hauskojakin tapauksia. Turhaan niitä vanhoja kaivelee. Edelleen kuitenkin oon omituinen. Jos kuulen että jonkun rakas lemmikki kuolee niin saa multa enemmän empatiaa kun että kertosi jonkin ihmisrotusen sukulaisen potkasseen tyhjää. Mutta muutoksen tiällä kaiketi ollaan. Pelottaa vähän taas.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös