Hyvätuloisen määritelmä

[finnjewel]

Miten määrittelet hyvätuloisen? En tehnyt tästä äänestystä, koska hyvätuloisuutta eivät minun mielestäni määrittele tulojen määrä vaan tulojen ja (enemmän tai vähemmän pakollisten) menojen jälkeen käteen tai tilille jäävä rahamäärä.
Minun mielestäni hyvätuloinen henkilö on sellainen, joka pystyy jatkuvasti käyttämään ponnistelematta ja mistään vältttämättömästä tinkimättä yli kolmanneksen kuukausituloistaan joko säästämiseen tai huvitteluun (esim. matkailuun, ravintoloihin, harrastustoimintaan).

edit. Itseltäni ei kyllä jää säästöön mitään, huvituksiin ym. turhuuteen menee kyllä pari-kolme satkua kuukaudessa.

 

[Everton]

Minun mielestäni hyvätuloinen henkilö on sellainen, joka pystyy jatkuvasti käyttämään ponnistelematta ja mistään vältttämättömästä tinkimättä yli kolmanneksen kuukausituloistaan joko säästämiseen tai huvitteluun (esim. matkailuun, ravintoloihin, harrastustoimintaan).

En pitäisi noin yksinkertaista sääntöä toimivana, pakolliset menot on ihmisillä niin erisuuruisia.

Keskipalkka Suomessa on ilmeisesti yli 3200€. En pääse lähellekään tuota summaa, joten en kutsuisi itseäni hyvätuloiseksi.

Ruokakaupassa ei tartte kuitenkaan koskaan miettiä mitä voi ostaa, eikä ole mikään pakko kuunnella natsisiwan "kassoille kaivataan esimiestä" tai "pullonpalautusautomaatille henkilökuntaa", jos ei huvita. Muuten tulee ostettua ja kulutettua hyvin vähän, asuminen on suhteellisen edullista, eikä jälkikasvuakaan ole. Rahaa jää säästöön tai isompia hankintoja varten varmasti ainakin tuo kolmannes.

Sanoisin silti olevani ennemmin pienimenoinen kuin hyvätuloinen.

 

[Ollakseni]

Hyvätuloisen rajan vetäisin jonnekin 4500€ kuukausituloihin. Siinä kohtaa ollaan mielestäni siinä pisteessä että edes jotenkin järkevällä rahankäytöllä pitäisi pärjätä. Kyse ei ole tuloista vaan menoista siinä että jääkö taskuun pakollisten menojen jälkeen. Kyllä kymppitonnin kuukausituloillakin voi saada itsensä vararikon partaalle, mikäli on esim järkyttävä asuntolaina ja kuluttaa sähköä ihan helvetisti. Äitini on varoitellut tästä minua, kun raha tuppaa karkaamaan käsistäni.

 

[cottonmouth]

V. Haapasalo aikanaan sanoi ystävänsä todenneen, että raha menettää merkityksen, kun sitä on 70 miljoonaa euroa. Voi olla. Saattoivat olla dollarejakin.

Kaipa hyvätuloisuus on jonkinlaista riippumattomuutta äkillisistä, tai jopa pidempiaikaisista, muutoksista kuluissa tai ansaitussa rahamäärässä. Lisäksi on varaa käyttää rahaa säästämiseen tai huviin ilman velkaa (sinällään esim. sijoittaessa velka voi olla ihan järkevääkin, mutta ei peruskulutuksen kivijalkana). Tämä velkakupla on toki esim. USA:ssa omassa luokassaan, mutta hämmentävää oli huomata, että osataan sitä Suomessakin, kun ostin auton tuossa kesällä. Yksityinen myyjä uudessa omakotitalossa Espoossa ja toisaalta koko kärry oli hankittu puhtaasti rahoituksella. Jäi vielä aikalailla tappiolle, kun maksoi kauppahinnan rahoitusyhtiölle ja laittoi loput omistaan vain reilun vuoden omistuksen jälkeen.

pakolliset menot on ihmisillä niin erisuuruisia.

Tämä on aivan näin. On valitettavan totta, että siinä missä mahdolliset tulot nousevat, niin samalla lähes yhtä varmasti nousevat myös menot. Lisäksi vaikutus elämänlaatuun voi olla lopulta suhteellisen pieni.

eikä ole mikään pakko kuunnella natsisiwan "kassoille kaivataan esimiestä" tai "pullonpalautusautomaatille henkilökuntaa", jos ei huvita.

Tästä vahvasti eri mieltä. Kouvostoliiton Lidl:stä en enää niin tiedä, mutta ainakin täällä suuressa maailmassa tuolla NS:ssa käydessä tulee nykyisin aina mieleen, että "ei helvetti miksen käy täällä useammin". Joo, valikoima ei edelleenkään ole (ihan) yhtä laaja kuin näissä kahdessa muussa, mutta toisaalta se mitä löytyy on melkein aina joko selkeästi halvempaa bulkkia tai sitten selkeästi halvempaa laatua.

 

[Everton]

Kouvostoliiton Lidl:stä en enää niin tiedä, mutta ainakin täällä suuressa maailmassa tuolla NS:ssa käydessä tulee nykyisin aina mieleen, että "ei helvetti miksen käy täällä useammin".

Njoo, tulee nykyään käytyä kyllä itsekin aiempaa useammin Lidlissä. Jos esim. menee hakemaan eväitä, tai vaikka jätskiä tai jotain randomia grillattavaa, niin sehän on oikein bueno kauppa. Ja kun tähän on parempiakin ketjuja, niin turha oikeastaan tässä jauhaa siitä sen enempää. Mutta tiedän myös joitain ihmisiä, joiden on ainakin omien sanojensa mukaan pakko tehdä kaikki ostoksensa Lidlissä. Ehkäpä he sitten ovat heikkotuloisia, tai vaihtoehtoisesti muut menot suuria.

Minä kuitenkin takuulla ahdistuisin, jos joutuisin osallistumaan sellaiseen ihmiskokeeseen, etten saisi käydä muissa ruokakaupoissa vaikkapa pariin kuukauteen. Lidlissä käynti on kuitenkin aina vähän sellaista jännittävää seikkailua: mitä on ja mitä ei, ei siinä auta sekään, että olisi suunnitellut seuraavien päivien ruoat etukäteen Lidlin juuri tullutta tarjousläpyskää selaillen. Sieltä K- tai S-kaupasta nyt vaan tietää mistä mitäkin löytyy ja voi luottaa siihen, että suurin piirtein kaikkea, mitä haluaa on myös saatavana. Ja siitä ilosta ja ostoskäynnin helppoudesta olen valmis jokusen euron maksamaankin. Koska voin tehdä näin, niin olen varmasti jollain tavalla hyväosainen, mutta hyvätuloiseksi se ei kuitenkaan minua tee.

 

[Sanainen arkku]

Hyvätuloisuus täytyy määritellä kiinteäksi, ei menoperusteiseksi. Joku tuossa jo tarjosikin 4500 / kk. Sellaisilla tuloilla jo mukavasti elää tavallista elämää, jota ei pyykkikoneen yllättävä särkyminen laita sekaisin.

Mielestäni pariskunta joka yhteensä tienaa 8k voi maltillisesti eläen saavuttaa tietynlaisen riippumattomuuden kymmenessä vuodessa. Harva toki malttaa tehdä niin, mikä tietysti on yhteiskunnan kannalta hyvä asia.

 

[V-G-]

Hyvätuloisuus on sitä, että voi ostaa Bondelidin, Campionen tai Tiger of Swedenin vaatteita sen enempää miettimättä.

Päivät hyvätuloinen käyttää Esplanadilla planeeraten, Matti Klingeä tervehditään Savile Row'lta haetun hatun liertä tyylikkäästi koskettaen ja vienosti hymyillen.

Cafe Ekbergillä hyvätuloinen valitsee shampanjakorkin, sillä vain hyvätuloinen tietää, mikä sen juju lopulta on. Jälkeenpäin leivoksista voi keskustella kaupunkilaisesti tuttavien kanssa.

Hyvätuloisen perusbisse on Peroni tai Mallaskosken Kuohu, jos haluaa tukea suomalaista. Jokatapauksessa niin jää- kuin viinikaapistakin löytyy aina aimo kavalkadi alkoholijuomia erilaisiin tarpeisiin.

Domppaa hyvätuloinen nauttii vain tyttären syntymäpäivillä.

Upper East Siden kodissaan hyvätuloinen saattaa katsoa televisiostaan urheilua, mutta vain Superbowl-viikonloppuna, jolloin pidetään pizzakestit.

Hyvätuloisella on aina vähintään yksi kasikone höpisemässä, ettei kukaan luule köyhäksi.

Hyvätuloisen ei tarvitse käydä töissä, vaan pörssi jauhaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Hyvätuloisuus täytyy määritellä kiinteäksi, ei menoperusteiseksi. Joku tuossa jo tarjosikin 4500 / kk. Sellaisilla tuloilla jo mukavasti elää tavallista elämää, jota ei pyykkikoneen yllättävä särkyminen laita sekaisin.

Kyllä, hyvätuloisuus pitää määritellä ainoastaan tulojen kautta. On ihan eri asia, ovatko menot suuret vai pienet. Olennaista on, tekeekö raha niin sanotusti pesää povitaskuun vaiko ei. Suht pienistäkin tuloista voi kerryttää päämäärätietoisesti pikkuista pottia kokoon, ja kärsivällisyydellä koossa on lopulta pohjakassa vaikka asunnon, auton tai mökin ostoon. Suuristakaan tuloista ei ole lopulta paljoa iloa, jos kaikki häviää oikopäätää kurkusta alas tai hevoshuveihin.

Tilastokeskuksen lokakuussa 2014 julkaistun palkkarakennetutkimuksen mukaan suomalaisten kk-ansioiden keskiarvo oli vuonna 2013 noin 3 284 euroa, ja palkansaajien eniten ansaitsevan kymmenesosan alarajalla summa oli 4 862 euroa. Jos palkansaajien eniten tienaavien 10 % joukkoa pidetään hyvätuloisina, niin suunnilleen tuossa viiden tonnin hujakoilla voisi raja kulkea. Tosin nyt puhutaan pelkästään palkansaajista ja palkkatuloista. Erikseen pitää vielä huomioida muuta kuin palkkatuloa merkitsevässä määrin ansaitsevat, eli mm. he, jotka yrittäjän tai sijoittajan ominaisuudessa kotiuttavat omistamiensa yritysten tuottamia voittoja osinkoina, tai jotka ovat saavuttaneet myyntivoittoja myymällä osuuksia yrityksistään. Tosin jälkimmäiset fyrkat ovat huomattavasti osingonmaksua epäsäännöllisempää ja ainakin harvinaisempaa tuloa. Mutta yhtä kaikki, palkkatilastot antavat vain osittaisen näkymän tulojen jakautumiseen väestössä.

 

[Joe Plop]

Hyvätuloisuuden kannalta on kokolailla sama tienaako 3500 tai 4500 koska käteenjäävä palkka ei verotuksen ja muiden seikkojen takia kasva kuin korkeintaan parilla satasella. Paljon rahaa sekin mutta vaikka tonnin korotus bruttopalkkaan kuulostaa paljolta niin vaikutus käytettävissä olevaan rahaan on aika olematon...

 

[Sanainen arkku]

Hyvätuloisuuden kannalta on kokolailla sama tienaako 3500 tai 4500 koska käteenjäävä palkka ei verotuksen ja muiden seikkojen takia kasva kuin korkeintaan parilla satasella. Paljon rahaa sekin mutta vaikka tonnin korotus bruttopalkkaan kuulostaa paljolta niin vaikutus käytettävissä olevaan rahaan on aika olematon...

Toki se vaikuttaa paljon kaikkeen (muuhunkin kuin veroon) mikä lasketaan tuloperusteisesti, kuten eläkkeeseen, pidemmän sairausloman sattuessa siraus- ja tietenkin äitiyspäivärahoihin, ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin jne... Eli vaikka tuntuisi, ettei palkankorotus tuo mitään lisää koska verotus tasaa, niin kyllä se tuo. Ennemmin tai myöhemmin.

Ja tietenkin jos haluaa "nettouttaa" tulonsa mielekkäämmäksi, niin ainahan voi pitää palkatonta eli ottaa palkankorotuksen verottomasti vapaa-aikana...

 

[A Siente]

Määrittelen hyvätuloiseksi kaikki, joille jää käteen verojen jälkeen n. 2000€/kk. Perustan mielipiteeni siihen ettei mun suvussa ole tuon parempia palkkoja juurikaan näkynyt. Tuolla rahasummalla pystyy elämään jo suht leveetä elämää jopa Suomessa.

 

[benicio]

Mulla se raja on siinä, että hyvätuloinen tienaa enemmän kuin minä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Toki se vaikuttaa paljon kaikkeen (muuhunkin kuin veroon) mikä lasketaan tuloperusteisesti, kuten eläkkeeseen, pidemmän sairausloman sattuessa siraus- ja tietenkin äitiyspäivärahoihin, ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin jne... Eli vaikka tuntuisi, ettei palkankorotus tuo mitään lisää koska verotus tasaa, niin kyllä se tuo. Ennemmin tai myöhemmin.

Ja tietenkin jos haluaa "nettouttaa" tulonsa mielekkäämmäksi, niin ainahan voi pitää palkatonta eli ottaa palkankorotuksen verottomasti vapaa-aikana...

Totta tämäkin. Palkkatyöllä on Suomessa vaikea leipoa kasaan kunnon varallisuutta, se edellyttää aina helvetinmoista nuukailua ja muutenkin tarkkaa taloudenpitoa. Jos päällikkö saa johonkin 7000 EUR/kk liksaansa sinänsä asiallisen 700 euron korotuksen, niin ei tuo palkkatulosteessa mitenkään isosti hyppää silmille, vaikka 10 pinnan korotuksesta bruttotasoon onkin kyse.

Sitten on vähän eri, jos palkansaaja etenee urallaan harvalukuiseen johtajistoon, jossa liksat ovat kymppitonneja ja tulospalkkiot kenties luokkaa 0,5 - 2 x vuosipalkka. Tuolla tasolla jää vääjäämättä käteen jo kohtalainen potti. Moni jaksaa jostakin syystä paheksua ja kadehtia äänekkäästi tätä väkeä, mutta todella suurituloisia ei ole Suomessa kovin paljoa. Veroja tuolla tasolla maksetaan aika tavalla, ja on mitä luultavimmin maksettu kumulatiivisesti jo melkoinen kasa, ennen kuin kulmahuoneen ovi on lopulta auennut.