Jos
a) Rinkelinmäen jäähallin rakenteet ja rakennustekniikka on järkevin kustannuksin ja vaivoin uusittavissa siten, että halli kestää, sen käyttökustannukset pysyvät järkevissä raameissa ja sen energia- ja muu ympäristötehokkuus vastaa nykyisiä sekä lähitulevaisuudessa voimakkaasti kiristyviä normeja
ja
b) Hallia pystytään peruskorjauksen yhteydessä muokkaamaan monikäyttöisemmäksi (muu urheilu, konsertit ja muut tapahtumat), jotta sen kautta voidaan lisätä kaupungin elinvoimaa mahdollisimman laajasti,
niin Rinkelinmäen peruskorjaus on ihan ok vaihtoehto.
Tässäkin tapauksessa olisi kuitenkin syytä muistaa, että Rinkelinmäki oli alkuunsa melkoinen pikaratkaisu (tekojääradan kattaminen), jota tuskin erityisesti ajateltiinkaan puolen vuosisadan ratkaisuksi - ei käytettävyytensä, tekniikkansa kuin rakenteidensakaan osalta. Juuri tästä syystä sille on nyt tehty tähän mennessäkin jo kaksi erittäin suurta peruskorjausta (vuosina 1996 ja 2008). Tämä tarkoittaa, että laajan peruskorjauksen tarve koitti ensimmäisen kerran 17 vuotta hallin avaamisesta, toisen kerran 12 vuotta ensimmäisestä peruskorjauksesta ja kolmannen kerran siis noin 15 vuotta toisesta peruskorjauksesta (olettaen, että alkaa vuonna 2023). Hieman naiivia lienee olettaa, että uudella peruskorjauksella nytkään merkittävästi 15 vuotta pidempää ratkaisua enää onnistutaan saamaan aikaiseksi - huomioiden erityisesti se, että edellisiäkin peruskorjauksia pidettiin aika lailla optimaalisesti onnistuneina. Ilman pidempiaikaista areenaratkaisua ollaan varmaankin noin 10-15 vuoden päästä - eli vuosien 2031-2036 aikana - tässä samassa pisteessä ja keskustelussa.
Hakametsän jäähalli täytti tarpeensa erinomaisesti ja myös siedettävän kustannustehokkaasti 56 vuotta. Rinkelinmäki täyttäisi 15 vuoden päästä 57 vuotta. Rinkelinmäki eroaa kuitenkin Hakametsästä erittäin merkittävällä tavalla: Hakametsä suunniteltiin alun pitäenkin sen aikaisilla standardeilla moderniksi areenaksi tekniikkansa ja rakenteidensa osalta sekä myös tietyllä tavalla monikäyttöiseksi (siten, kun se 60-luvulla ymmärrettiin): sen suunnittelussa pohdittiin tulevaisuuden vaatimuksia niin pitkälle, kun niitä osattiin arvioida. Seurauksena Hakametsä on toiminut tähän päivään asti käytännössä sellaisenaan, kun se rakennettiin: toki ehostusta on tehty ja pieniä remontteja (seisomapaikkojen muuttaminen istumapaikoiksi, lippakatsomoiden rakentamiset sekä aitiot), mutta yhtään perusteellista saneerausta sille ei ole Rinkelinmäen malliin tehty. Rinkelinmäki rakennettiin tavallaan pikaratkaisuna, ja siksi sitä on jouduttu saneeraamaan varsin taajaan, jotta sen käyttöikää on saatu lisättyä ja käytettävyyttä päivitettyä vastaamaan jotakuinkin ajan vaatimuksia.
Järkevää olisi nähdäkseni käydä vielä huolella läpi, että mikä sitten on oikea ratkaisu:
1. Uusi areena Hämeensaareen, jolle voi ilman peruskorjauksia tai saneerauksia laskea käyttöikää varmasti 50 vuotta ja joka voitaisiin suunnitella puhtaalta pöydältä sekä seudun että seuran nykytarpeiden ja lähitulevaisuuden visioiden perusteella. Ok, ei olla toteuttamassa ainakaan Hämeensaareen.
2. Rinkelinmäen täydellinen peruskorjaus, jolla hallin käyttöikää saadaan lisättyä noin 15-18 vuodella ja joka mahdollistaa HPK:n liigakelpoisuuden tuoksi ajaksi ja kenties rajoitetussa määrin hallin käyttöä seudun elinvoiman lisääjänä (muut urheilutapahtumat ja muut tapahtumat). 15 vuoden päästä uusi keskustelu uudesta hallista tai Rinkelinmäen peruskorjauksesta.
3. Rinkelinmäen pintapuolinen rakennustekninen korjaus edullisemmin, ja hallin käyttöiän lisääminen sekä Kerhon liigakelpoisuuden turvaaminen joillakin vuosilla. Täten pieni jatkoaika areenapohdinnoille, ja seuraava yritys sitten vaikkapa moottoritien katteen jatkeelle (ainaikin hämeenlinnalainen jääkiekko palaisi maantieteellisesti tarkalleen juurilleen :).
a) Rinkelinmäen jäähallin rakenteet ja rakennustekniikka on järkevin kustannuksin ja vaivoin uusittavissa siten, että halli kestää, sen käyttökustannukset pysyvät järkevissä raameissa ja sen energia- ja muu ympäristötehokkuus vastaa nykyisiä sekä lähitulevaisuudessa voimakkaasti kiristyviä normeja
ja
b) Hallia pystytään peruskorjauksen yhteydessä muokkaamaan monikäyttöisemmäksi (muu urheilu, konsertit ja muut tapahtumat), jotta sen kautta voidaan lisätä kaupungin elinvoimaa mahdollisimman laajasti,
niin Rinkelinmäen peruskorjaus on ihan ok vaihtoehto.
Tässäkin tapauksessa olisi kuitenkin syytä muistaa, että Rinkelinmäki oli alkuunsa melkoinen pikaratkaisu (tekojääradan kattaminen), jota tuskin erityisesti ajateltiinkaan puolen vuosisadan ratkaisuksi - ei käytettävyytensä, tekniikkansa kuin rakenteidensakaan osalta. Juuri tästä syystä sille on nyt tehty tähän mennessäkin jo kaksi erittäin suurta peruskorjausta (vuosina 1996 ja 2008). Tämä tarkoittaa, että laajan peruskorjauksen tarve koitti ensimmäisen kerran 17 vuotta hallin avaamisesta, toisen kerran 12 vuotta ensimmäisestä peruskorjauksesta ja kolmannen kerran siis noin 15 vuotta toisesta peruskorjauksesta (olettaen, että alkaa vuonna 2023). Hieman naiivia lienee olettaa, että uudella peruskorjauksella nytkään merkittävästi 15 vuotta pidempää ratkaisua enää onnistutaan saamaan aikaiseksi - huomioiden erityisesti se, että edellisiäkin peruskorjauksia pidettiin aika lailla optimaalisesti onnistuneina. Ilman pidempiaikaista areenaratkaisua ollaan varmaankin noin 10-15 vuoden päästä - eli vuosien 2031-2036 aikana - tässä samassa pisteessä ja keskustelussa.
Hakametsän jäähalli täytti tarpeensa erinomaisesti ja myös siedettävän kustannustehokkaasti 56 vuotta. Rinkelinmäki täyttäisi 15 vuoden päästä 57 vuotta. Rinkelinmäki eroaa kuitenkin Hakametsästä erittäin merkittävällä tavalla: Hakametsä suunniteltiin alun pitäenkin sen aikaisilla standardeilla moderniksi areenaksi tekniikkansa ja rakenteidensa osalta sekä myös tietyllä tavalla monikäyttöiseksi (siten, kun se 60-luvulla ymmärrettiin): sen suunnittelussa pohdittiin tulevaisuuden vaatimuksia niin pitkälle, kun niitä osattiin arvioida. Seurauksena Hakametsä on toiminut tähän päivään asti käytännössä sellaisenaan, kun se rakennettiin: toki ehostusta on tehty ja pieniä remontteja (seisomapaikkojen muuttaminen istumapaikoiksi, lippakatsomoiden rakentamiset sekä aitiot), mutta yhtään perusteellista saneerausta sille ei ole Rinkelinmäen malliin tehty. Rinkelinmäki rakennettiin tavallaan pikaratkaisuna, ja siksi sitä on jouduttu saneeraamaan varsin taajaan, jotta sen käyttöikää on saatu lisättyä ja käytettävyyttä päivitettyä vastaamaan jotakuinkin ajan vaatimuksia.
Järkevää olisi nähdäkseni käydä vielä huolella läpi, että mikä sitten on oikea ratkaisu:
1. Uusi areena Hämeensaareen, jolle voi ilman peruskorjauksia tai saneerauksia laskea käyttöikää varmasti 50 vuotta ja joka voitaisiin suunnitella puhtaalta pöydältä sekä seudun että seuran nykytarpeiden ja lähitulevaisuuden visioiden perusteella. Ok, ei olla toteuttamassa ainakaan Hämeensaareen.
2. Rinkelinmäen täydellinen peruskorjaus, jolla hallin käyttöikää saadaan lisättyä noin 15-18 vuodella ja joka mahdollistaa HPK:n liigakelpoisuuden tuoksi ajaksi ja kenties rajoitetussa määrin hallin käyttöä seudun elinvoiman lisääjänä (muut urheilutapahtumat ja muut tapahtumat). 15 vuoden päästä uusi keskustelu uudesta hallista tai Rinkelinmäen peruskorjauksesta.
3. Rinkelinmäen pintapuolinen rakennustekninen korjaus edullisemmin, ja hallin käyttöiän lisääminen sekä Kerhon liigakelpoisuuden turvaaminen joillakin vuosilla. Täten pieni jatkoaika areenapohdinnoille, ja seuraava yritys sitten vaikkapa moottoritien katteen jatkeelle (ainaikin hämeenlinnalainen jääkiekko palaisi maantieteellisesti tarkalleen juurilleen :).
Viimeksi muokattu: