Homous ja jääkiekko!

  • 70 233
  • 457
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko. /HC Tallinna !
Kirjoitellaan nyt kun vielä voi, tällä hetkellä televisossa pyörii lukemattomia sarjoja jotka tavalla tai toisella liittyy miesten homoseksuallisuuteen, myös palstan kirjoittajissa uskoisin heitä olevan melkoisesti. Kysymyseni kuuluu olisiko mahdollista perustaa sm-liigaan heille oma suosikkijoukkue, lisäksi kysyisin vielä vaikuttaisiko se oman joukkueesi kannattamiseen, mikäli paljastuisi että maalivahti seurustelee laiturin kanssa? Tämä on vaiettu kysymys joka on syytä tuoda päivänvaloon! Urheilijoiden on varmasti erittäin raskasta olla ns, kaapissa, rahaa heillä varmasti olisi riittävästi rahoittaa yksi joukkue!

PS. Päivän motto onkin, tulkaa rohkeasti ulos kaapista!
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Täytyy sanoa että täällä JA:n parhaalla eli vapaalla puolella puhaltavat nykyään virkistävät tuulet - jatkuvasti näkee otsikoita, jotka pelastavat eivät päivän vaan suorastaan viikon ja jopa kuukaudenkin! No, itse asiasta vakavasti sanottuna niin jääkiekon ja homouden välinen yhteys on vanha ja tutkittu asia. Faneista hieman yli puolet (etenkin otteluketjujen perusteella) ja pelaajista noin neljännes omaa vahvoja homoseksuaalisia tendenssejä, loppujen ollessa enimmäkseen transvestiittejä. Etelä-Suomen pitkäaikainen hegemonia alkaa olla jo mennyttä aikaa: eräs vaaleanpunaisimmista pisteistä kartalla on nykyään Vaasa...
 
Ihan off-topikkina mainittakoon, että veinikretskin kulttimaine sen kuin vain jatkaa kasvamistaan.

Jatka samaan malliin!
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olenkin aiemmin ihmetellyt joistain isoista pakeista puhuttaessa heitetystä luonnehdinnasta "kauhee kaappi". Nyt sekin sitten selvisi. Helge, ilmoituksen paikka?
 

Rocco

Jäsen
Viestin lähetti mjr
eräs vaaleanpunaisimmista pisteistä kartalla on nykyään Vaasa...

Tähän vaadin kyllä selvitystä tarkemmin...
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Canucks, BC Lions
Ideahan on hyvä ja kannatan sitä sen takia. Joukkueeksi kävisi vaikka se kolmas joukkue sieltä pääkaupunkiseudulta, niin tulisi siitäkin, jos ei menestyvä, niin ainakin tunteita herättävä.

Lisäksi voisi perustaa omat joukkueet vasenkätisille, kaljuille, vaaleille, tummille, ylipainoisille ja hujopeille. Leivästä ja sirkushuveista on tultu ihan liian lähelle hampurilaista ja virkamieskiekkoa.

Veinikretskin kysymykseen vastaan, että eipä tuo vaikuttaisi pätkääkään. En minä nytkään niiden seksielämästä kiinnostunut ole, vaan peliesityksistä.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
En tiedä huhuista mutta huutojen perusteella lähes jokainen tuomari sekä useat vierasjoukkueen pelaajista ovat ruskean reiän ritareita, enkä nyt vihjaa HPK:een.

Kuten olen jo aiemmin maininnut veljeni haki kerran Niinimaata hitaille, ei lähtenyt. Voitte siis Boriksen kohdalla huokaista helpotuksesta tai pettymyksestä riippuen siitä ovatko hawaiji-paitanne kuviot liekkejä vai kukkasia.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti Rocco
Tähän vaadin kyllä selvitystä tarkemmin...

Asiahan on aivan ilmeinen, siellä Mustasaaren etäisessä kainalossa selvästi pelataan vasemmalla kädellä - tyttömäistä rusettiluistelua tai ylikorostunutta nahkaruoska-aggressiota: enää ei edes kainostella suuntautumista! Voi aikoja voi tapoja. Ainoa keino on siirtää resurssit Seinäjoelle...
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Viestin lähetti mjr
Asiahan on aivan ilmeinen, siellä Mustasaaren etäisessä kainalossa selvästi pelataan vasemmalla kädellä - tyttömäistä rusettiluistelua tai ylikorostunutta nahkaruoska-aggressiota: enää ei edes kainostella suuntautumista! Voi aikoja voi tapoja. Ainoa keino on siirtää resurssit Seinäjoelle...

Ai tähänkö ne Hifk-Kärpät-matsissa huudelleet Sport-paitaiset pojat ottivat kantaa?

Kuten jo kyseisen ottelun ketjussa arvuuttelin, luulin kannanotolla "Liiga auki!" ilmaistun jostain korttipöydässä aiemmin kustusta pystystä.

Ilmeisesti liiga haluttiinkin auki myös pikkusormi pystyssä kiemurteleville mielialapelaajille.

Kaikkea sitä oppii!
 

W.S.L

Jäsen
Tämän joukkueen nimi voisi olla esim. Tom Of Finlands....

Valmentaja notkuisi vaihtoaitiossa totutun tumman puvun sijasta nahka-asussa ja huoltajat juomapullojen heittelyn ja visiirien putsauksen sijaan hieroisivat poikien niskoja ja nivusia.

Erätauoilla nuuskan huulen laittamisen sijaan keskityttäis aromaterapiaan ja huollettaisiin pelin tiimellyksessä lohjenneita sekä pahimmassa tapauksessa katkenneita rakennekynsiä. Pukukopissa soiva musiikki olisi hempeintä Jari Sillanpäätä ja seuran pikkujouluissa (joissa jokainen haluaisi olla pukki tai pukin pieni apuri) tunnelmaa kohotettaisiin yhteislaululla -pylly vasten pyllyä bum bum-

Jokaisen maalin (ei väliä menikö omiin vai ei) jälkeen pelaajat suorittaisivat ryhmähalin. Maalin tehnyt pelaaja saisi kuulla kannustuksia esim. -ihqua Staffan!- Tai miehekkäästi möreällä äänellä -Sinä se näytät tietävän miten sitä mailaa käytetään-

Mestaruuksia mieluisampaa (vaikka pojastahan he tykkäisivät taistella tosissaan) olisi treenien ja matsien jälkeiset yhteissuihkut puhumattakaan kauden aikana järkätyistä saunailloista joissa selänpesijöitä riittäisi.

Pääsääntöisesti joukkueen ulkomaanavut tulisi Ruåttista ja sponsorina toimisi Seta
 

MC61

Jäsen
Suosikkijoukkue
rystylätty
Espoon Blues

Siinähän on jo joukkueen nimikin jo valmiina. Poliisiopistoleffoissahan gay-kansalla oli tapana kokoontua Blue Oyster -nimiseen baariin, eli tällä värillä lienee syvemmätkin juurensa ko. vääristyneessä kulttuurissa.

Cheerleadereiden tilalle voisi LänsiBiili-areenalle laittaa poliisipukuiset balettitanssijamiehet koppalakeissaan.

Ja kun se Salonojakaan ei niitä naisasioitaan tunnusta, niin olisi hänenkin jo aika tulla kaapista. Tää oli vitsi, Jussi. :D
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti veinikretski
Kysymyseni kuuluu olisiko mahdollista perustaa sm-liigaan heille oma suosikkijoukkue, lisäksi kysyisin vielä vaikuttaisiko se oman joukkueesi kannattamiseen, mikäli paljastuisi että maalivahti seurustelee laiturin kanssa? Tämä on vaiettu kysymys joka on syytä tuoda päivänvaloon! Urheilijoiden on varmasti erittäin raskasta olla ns, kaapissa, rahaa heillä varmasti olisi riittävästi rahoittaa yksi joukkue!

Alkuun lienee todettava etten uskoisi sellaisen joukkueen menestyvän (kannattavan) mikä olisi suunnattu erityisesti homoille tai muille seksuaalisille vähemmistöille. Ymmärtääkseni pk-seudullakaan homoja niin paljoa ole, että he riittäisivät täyttämään katsomot pelistä toiseen. Toisekseen on hyvä huomioida, että melkoinen osa jääkiekkoa seuraavista pk-seudun homoista (ja muista seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvista) on integroitunut jo johonkin seuraa, olipa kyse sitten HIFKsta, Jokereista tai Espoon ylpeydestä eli helpolla he eivät siirtyisi uuden seuran kannattajiksi. Muualla maassa tällaisen seuran menestyminen nyt olisi entistä epätodennäköisempää - eli mahdotonta!

Seuraavaksi jos uppoudutaan henkilökohtaiselle tasolle.

Minua ei haittaisi tippaakaan se jos suosikkipelaajani paljastuisi homoksi (tai muulla tavoin poikkeavalla tapaa seksuaalisesti suuntautuneeksi, kaikki on siis hyväksyttävää kunhan kyse on tasavertaisesta kumppanuussuhteesta). Edellisestä voidaan vetää johtopäätös ettei minua myöskään haittaisi tippaakaan se jos suosikkijoukkueeni joku pelaaja paljastuisi homoksi.

Homous ei vähennä ihmisen arvoa silmissäni millään muotoa, ne ovat aivan muut asiat mitkä vähentävät.

vlad.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Eiköhän jokainen jääkiekkoilija ainakin jossain vaiheessa uraansa ole homo, kun katsomosta kuuluu se totuuden sarven faktahuuto.

Niin, ja eihän sitä todeksi tiedä mitä noissa hikisissä pukukopeissa tapahtuu. Onneksi ruotsalaispelaajia on melko vähän liigassa tällä hetkellä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti veinikretski
Kirjoitellaan nyt kun vielä voi, tällä hetkellä televisossa pyörii lukemattomia sarjoja jotka tavalla tai toisella liittyy miesten homoseksuallisuuteen, myös palstan kirjoittajissa uskoisin heitä olevan melkoisesti.

veinikretski voinee kurkata oheista linkkiä, sieltä löytyy kyselynmuodossa faktaa jatkoaikalaisten seksuaalisesta suuntautuneisuudesta:

http://www.jatkoaika.com/keskustelu...erpage=25&highlight=seksuaalinen&pagenumber=1

vlad.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko. /HC Tallinna !
Olin enemmänkin kiinnostunut mielipiteistä, en niinkään suuntautumisesta. Oletus että jatkoajan kirjoittajistakin niitä löytyy on aivan realistinen huomioiden kirjoittajien lukuisen määrän. Toki oli erittäin kiinnostavaa katsoa paljonko heitä on, mielenkiinnosta! Tätä ryhmää ei voi ennakoida miten he tulisivat käyttäytymään mahdollisen oman jääkiekkojoukkueen osalta. Kysymyksessä ei ole etninen tai kaljupäihin ym, verrattava vähemmistö! Näinpä uskonkin että helsingissä voisi halli olla useinkin täynnä,(tämä ei ole tarkoitettu provoksi) ! Ammattini takia olen joutunut tai saanut olla tekemisissä (töissä) kyseisen ryhmän ihmisten kanssa ja olen huomannut että, he ovat erittäin yhtenäinen porukka!

PS. Kunnioittaen vk
 

MC61

Jäsen
Suosikkijoukkue
rystylätty
Tuon kyselyn tuloksiin kannattaa mielestäni suhtautua varauksella, koska täälläkin pyörii kaikenlaista teiniä ja muuten vain humoristia, jotka ovat vastanneet homo/lesbo tms. hauskasti.

Onko täällä vielä ketjua, jossa keskusteltaisi homojääkiekkoilijoista, tai sellaisista, joiden oletetaan olevan nahkahuilisteja?
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Entä pitäisikö perustaa sitten oma joukkue myös niille, joiden heteroseksuaalinen käyttäytyminen poikkeaa konventionaalisesta perusmeiningistä?
 

Carcki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Bewe, ManU, HJK , Poznan Lech
Itseäni ei todellakaan haittaisi tippaakaa jos suosikkipelaajani, tai joku joukkueesta olisi homo. Itseasiassa tässä on epäily jo pitkään muuan pelaajan seksualisuudesta, ja kyseinen pelaaja on suosikkijoukkueestani. Onko hän homo vai ei - se ei muuta minun näkemystäni tästä ihmisenä, saati sitten pelaajana. Minusta homous on kaunis asia, ei niinkään kuva kahdesta miehestä nuolemassa toisiaan, vaan se aito rakkaus jonka takia he ovat valmiina uhraamaan maineensa, ja pahimmassa tapauksessa ystäviään.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti MC61
Tuon kyselyn tuloksiin kannattaa mielestäni suhtautua varauksella, koska täälläkin pyörii kaikenlaista teiniä ja muuten vain humoristia, jotka ovat vastanneet homo/lesbo tms. hauskasti.

Jäi laittamatta tuo faktaa "...".

Eiköhän jokainen hivenenkin valveutuneempi netin käyttäjä tiedä, että tällaisiin kyselyihin ja niiden tuloksiin tulee suhtautua pienellä varauksella - aina löytyy heitä jotka haluavat vääristellä tulosta suuntaan tai toiseen.

Mitä lukemiin tulee, nähdäkseni ne eivät kuitenkaan aivan hirvittävästi poikkea virallisistakaan. Toki aivan viimeisimpiä tilastoja en nyt tähän hätään muista.

vlad.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Viestin lähetti Johannes
Maalia tuulettettaisiin biisillä "It`s Raining Men"

Ja valmentajana olisi Marco Bjuström. Kaikilla olisi niin nami, namia...
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Viestin lähetti W.S.L
Tämän joukkueen nimi voisi olla esim. Tom Of Finlands....


Erätauoilla nuuskan huulen laittamisen sijaan keskityttäis aromaterapiaan ja huollettaisiin pelin tiimellyksessä lohjenneita sekä pahimmassa tapauksessa katkenneita rakennekynsiä. Pukukopissa soiva musiikki olisi hempeintä Jari Sillanpäätä ja seuran pikkujouluissa (joissa jokainen haluaisi olla pukki tai pukin pieni apuri) tunnelmaa kohotettaisiin yhteislaululla -pylly vasten pyllyä bum bum-

Jokaisen maalin (ei väliä menikö omiin vai ei) jälkeen pelaajat suorittaisivat ryhmähalin. Maalin tehnyt pelaaja saisi kuulla kannustuksia esim. -ihqua Staffan!- Tai miehekkäästi möreällä äänellä -Sinä se näytät tietävän miten sitä mailaa käytetään-

Mestaruuksia mieluisampaa (vaikka pojastahan he tykkäisivät taistella tosissaan) olisi treenien ja matsien jälkeiset yhteissuihkut puhumattakaan kauden aikana järkätyistä saunailloista joissa selänpesijöitä riittäisi.


Eikös tuo ollu jo normaalia IFK:ssa, kun Suhonen oli valmentamassa. Sitä paitsi Helsinki on homogenren keskus, jolloin suomenruotsalainen jääkiekkoseura Helsingissä on itseoikeutettu näyteikkuna ja sanansaattaja. IFK:n ykköskenttäkin on kuulemma nimetty uudestaan ollen nykyään FAB5.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko. /HC Tallinna !
Se seura joka ymmärtää tehdä yhteistyö sopimuksen vaikkapa Setan kanssa, ja saa kaikki maailman miljonääri homot taakseen ei ole kovinkaan köyhä. Esimerkinä mainitsisin Elton John ...ym..!
Pitäisi vain olla ensimmäinen, alkuun ottaisi yhden homon pelaamaan, ja julkaisisi että on maailman ensimmäinen joukkue joka on julkisesti homoseksualien takana! Mikäli joukkueessa jo on oma homonsa, olisi se erittäin kannata bisness.

PS. Bisnes on bisnes !
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Niinno – onhan noita homoja.. tässä yhden stoori (nimi muutettu, yllätys…), aika pitkä juttu, mutta jos jaksatte lukasta, niin..

Lähteenä: "In the Game: Gay Athletes and the Cult of Masculinity," copyright 2005 by SUNY Press

Like many young Canadians, Aaron, who now plays for the National Hockey League (NHL), grew up in a culture obsessed with ice hockey.

"I don't know a lot about hockey," I confessed at the beginning of the interview.

"You are American," he laughed, "and you're from California. But if you're from Canada you just can't escape it," he tells me during our telephone interview from the lobby of a hotel.

"I grew up in a town which was all about hockey, and my dad played hockey professionally, so I really don't remember a time when I couldn't skate."

He informs me that he has seen about a dozen players in gay bars over the years. "One time, I ran into another player from my own team."

Aaron's early socialization (and natural talent) enabled him to excel at hockey as a youth. Hockey was Aaron's first love; boys became his second.

While most of the athletes I interviewed knew that they were gay before puberty, Aaron was different. He didn't figure out that he was gay until his early teens. It bothered him not because he liked guys but because he felt so alone in liking guys. "I couldn't go online to talk about it; there was no Internet back then, so . . . I told my priest. He encouraged me not to act on it, and to keep it silent. So I did."

In college the fear of exploring his sexuality began to erode, so while on a full scholarship to an American university, and with his first fake ID in hand, he was determined to find out where the gay district was. "I was successful. I found not one but two guys to go home with that night."

He visited the gay district more frequently over the next few years, but because this time frame coincided with his ascendancy as a hockey player, he increasingly grew afraid of being recognized in gay clubs. His worry remained as he navigated the hierarchy of clubs and leagues before eventually skating for an NHL team. He has skated here for several years, even winning a Stanley Cup title.

As a hockey player, Aaron represents a paradox in relation to orthodox masculinity. He has survived the serious bodily risk that comes with this violent sport, but he fears another kind of damage-the loss of respect if he were to come out. "If people found out I was gay, it would ruin everything," he tells me. He was initially leery to give me this interview and revealed only parts of his identity to me at a time in order to build trust. He has more practical fears too. He fears coming out would cause him to lose ice time or to become "the bastard of the company unit."

"I'm not afraid of being selected out for punishment, my team would beat ass if anyone tried to mess with me, but I just don't think it would help my playing." He continued, I really love what I do. I'm like a racehorse on the track, eager to run. I want to skate. I want to play; it hurts me not to. I'm one of the luckiest guys, to be able to do what I want and get paid way too much for it, and I'm afraid that coming out would spoil that. I just wish people didn't care so much."

Aaron struggles to lead some semblance of a normal romantic and social life away from the prying eyes of his teammates. He has a boyfriend of several years, gay friends, and he permits himself to visit gay clubs when he is on the road-which is often. On rare occasions, he even runs into other professional hockey players when visiting gay establishments.

"You know, hockey players have this sort of look to them. It just screams, 'I'm a hockey player', so when I go to the bars, I dress like a professional and tell people I work with computers." Still, on the few occasions when another professional hockey player enters the bar, he grows distressed. "It's like, holy shit. You can spot them from a mile away, and its just like, oh my god, what am I going to do?"

Most of the time the other player is equally willing to avoid discussing the situation. "A few times the guy has just said like, 'Aaron Barnes, huh?' Then I'll say, 'We will talk about this later.' But I never do."

He informs me that he has seen about a dozen players in gay bars over the years. "One time, I ran into another player from my own team."

Despite being "absolutely terrified," he played the encounter off without candor. "What are you doing here?" his teammate asked. "Just checking the place out," he responded. "Me too," his teammate quipped. They have yet to talk about their encounter.

Managing a closeted gay identity is tricky for Aaron. Hockey necessitates that most all of his free time be spent with the team.

"Even if you think that someone might be cool with it, you don't necessarily want to tell them because you might be shipped to another eam, and you don't want them to have something to use against you."

In order to pass as heterosexual, Aaron's public acts are in strict accord with masculine ideals. He conforms to the norms of masculinity exhibited in the sport, including having sex with women, because he is afraid of being perceived out of step with the masculine expectations of the sport. While he often feels he would like to disclose his sexuality to his teammates, he fears losing the competitive edge in acquiring ice time.

When I inquired as to the degree of homophobia in the NHL, Aaron informed me, "You know there was a lot of it in the lower ranks, especially in high school and college. But in the NHL we are professionals, and guys really aren't all that homophobic."

He recounted a story about taking a long bus trip with his team after the Massachusetts State Supreme Court came out with their ruling that the state could not stop same-sex marriage in late 2003:

"We were on the bus not too long ago, and someone was talking about the Massachusetts marriage thing, and there were a few older guys that were closed-minded, and saying it was wrong. They were comparing it to marrying goats. I got pissed and said, 'I really don't think marrying goats was the next logical step. You know, think about it,' I said."

I asked him if others took his position. "A few players stood up and told them to settle down. Most were trying to sleep, and these guys were just annoying them."

Aaron also reports that the use of homophobic language is surprisingly low. "I don't really hear fag in the locker room. In fact, I can't remember the last time I heard it at all. A lot of us just won't stand for that kind of stuff."

The secret he withholds from his teammates is a weighty matter. In our telephone interview (conducted from his cell phone in his hotel room) he stops several times or unrepentantly changes the subject in order to cast off suspicion as to the nature of his long conversation from his teammates who barge in and out.

While Aaron truly loves the game he plays, like most of the closeted collegiate and professional athletes in my study, he finds the notion of team, and the time it takes to do all that is required of being part of a team, constraining.

"You just can't escape the guys," he tells me. "I mean, they will just walk into your hotel room, and they always want to go out drinking with you," so it's hard to have much privacy. "One time I had my boyfriend visiting me in the hotel room, and the coach knocked on my door and wanted to talk. So my boyfriend went and hid in the bathroom while the coach talked to me for an hour and a half."

Where heterosexual athletes can incorporate their girlfriends or wives into certain team functions, Aaron has none of those freedoms. He sneaks guys into his hotel room when on the road (he is in an open relationship), and he cannot talk to his boyfriend at will. Although he has taken a few more risks as he has gotten older (he is an established and well-known player), including telling three of his teammates, he feels constrained from coming out any further.

"I think about coming out to my team all the time. I think, 'Maybe today will be the day,' then it's not. I'd really like to. On the other hand I'm so used to being the way I am."
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös