Tiedän Ikeasta, vaikken siellä duunissa olekaan, sen verran, että uskallan ilmaista firmasta mielipiteeni rintaäänellä.
Ikea on nerokas firma. Ikeassa on hyvin paljon sellaista, jota kolleegafirmat katsovat kateellisin silmin. Ikea on itse asemansa hankkinut ja ansainnut.
Ikean edullisuus ei perustu firman itsensä saamaan pienempään myyntikatteeseen tuotteistaan, päinvastoin. Ikea on huonekalualan kannattavin yritys. Yksi ainoista maailmassa, jota voidaan kutsua todelliseksi bisnekseksi. Se tekee bisneksensä, ei niinkään myynnillään vaan todella pitkälle viedyllä osto-osaamisellaan. Ikea ostaa nerokkaasti.
Ikea säästää katetta itselleen seuraavissa ostoasioissa:
1. Massatuotteet se piirrättää itse omin suunnittelijoin ja välttää näin ollen royaltimaksut siitä
2. Se hinnoittelee valmistajalle valmiiksi, mitä tuote saa maksaa. Hinnoittelu perustuu heillä olevaan tietoon esimerkiksi levytavaran kohdalla. He tietävät, mitä raaka-aine missäkin päin maailmaa maksaa, minkä päälle he tietävät, millaisen konekannan raaka-aine tarvitsee valmistuakseen tavaraksi. He tietävät, kauanko yhden tuotteen valmistukseen menee aikaa. He antavat valmistajalle arvot ja hinnoittelevat sen itselleen edullisesti. Hinta on valmistajalle ota tai jätä. Näin he takaavat valtavalla ostollaan valmistajalle perustyöllisyyden. Jäljelle jäävällä kapasiteetilla valmistaja on hankkiva itselleen ns voittoa. Eli Ikea ostaa perusturvan, muut maksaa katteen.
3. Otetaan esimerkki. Suomessa lipaston valmistuskustannukset on 100 euroa. Virossa 70 ja Puolassa 50. Kiinassa kaikkinensa luokkaa 20. Tällä hetkellä. Ikea vie tietotaitonsa Kiinaan ja kantaa roponsa massakansan elättämiseksi. Näin Suomessa toimivalla normaalilla huonekalukaupalla on kädessään lipasto, josta myydessä tulisi saada 150 euroa. Ikealla lipasto, joka kaikkine kuluineen on tullut maksamaan 30 euroa. Mitä Ikea tekee? Myy lipaston 99 eurolla ja on kansan silmissä halpa. Sillä erotuksella, että Ikealla on suomalaiseen kauppaan verrattuna: kuluttajan kannalta merkittävästi edullisempi hinta ja itsensä kannalta helvetisti parempi kate.
Suomalainen huonekalukauppa elää keskimäärin 33 % toteutuneella bruttokatteella. Ikea ei omiaan juuri julkistele. Heidän vastaava luku on yli 45 %. Kaikki kunnia heille siitä.
Miksi Ikea ei myy samoja tuotteita, mitä muu huonekalukauppa myy? Ikea ei pysty eikä se kannattaisi. Ikea hinnoittelee tuotteensa terveen kannattavasti. Muu kauppa ei pysty, koska ostaa pienissä sarjoissa liian kalliilla. Ja voi huonosti.
Ikean menettelee yllämainituin tavoin noin 10 % osalta valikoimistaan. Nimenomaan niiden tuotteiden osalta, joista ihmisillä on olemassa mitään hintamielikuvaa. Ja ne se hinnoittelee ''tyrmistyttävästi'', mutta saa niistäkin rouhean katteen. Ne pojat osaa asiansa. Sitten tulee pitkä väli ja sitten tulee harrastelijoita.
Ikeassa osataan ostamisen lisäksi myös kaikki kannattavaan kauppaan liittyvät muutkin osa-alueet. Kuten esimerkiksi termi -riittävä laatu- . Seinähyllyn ei tarvitse olla kuluttajaenemmistön mielestä ratakiskoa, kuten valmistajat Suomessa usein näkevät. Mikäli hylly on 12 millin sijaan 8:aa milliä ja sen levykoko on optimoitu sellaiseksi, ettei raaka-aineesta jää hukkaa, seuraa siitä taas myyntikatetta osaajalleen. Ai kelle? Ikealle.
Ikean perustaja, Ivar Kamprad, on multimiljardööriyöykkäririkas hemmo. Ikean policy on toimia vain omissa kiinteistöissä. Laskekaa nyt vaikka aluksi, mikä on niiden kiintestöjen arvo, jotka Ikea omistaa. Paljon. Ja lisää tulee. Sitä junaa nimittäin ei pysäytä mikään. Ei edes pari pommiuhkaa. Senkin asian Ikea tulee tarvittaessa kääntämään edukseen.
Suomalaisen huonekalukaupan onni on se, että Ikean brändi on suunnattu suhteellisen kapealle kuluttajajoukolle. Heidän pääkohderyhmä on kodin perustajat tai korkeintaan toisen sisustajat. Ryhmä, jota suomalaiset kauppiaat palvelee pienuuttaan hemmetin huonosti. Vielä, korostan vielä, ei Suomeen ole tullut niitä yrityksiä, jotka iskevät kohderyhmään Ikeasta ylöspäin. Firmoja, jotka myyvät sisutuksellisuutta järkevään hintaan, mutta lämpöä, runsautta ja viihtyvyyttä. Sellasia ei Suomessa ole. Pankaa mieleen Tanskasta esimerkiksi nimet ILVA (ja Idea Möbler). Jos tulevat, kuten ILVA jo meni Göteborgiin, tulevat ne tarjoamaan todellisen vaihtoehdon niille, jotka pitävät Ikean kamaa kökkönä tai köyhänä, mutteivat halua käyttää viihtyisään kotiin nykyään Suomessa pyydettyjä huonekalujen hintoja. ILVA on markkinoiden seuraava The Nimi. Nekin osaa, vaikka ovat vasta polkunsa alussa. Tanskassa 4 tavarataloa á 3000 m2, mutta myynti on huikea. Ensiaskel Sveduihin on jo otettu. Toivottavasti tulee Suomeenkin.