No joo, ei mikään varsinainen huippuottelu kyllä ollut.
Ensimmäinen 10 minuuttia oli Hermeksen täyttä hallintaa, luistin kulki ja kiekko liikkui iloisesti. Peli oli sitä millä kapeamman materiaalin vastustaja jyrätään. 3-0:n jälkeen kaikki muuttui, näytti siltä, että maha tuli täyteen ja sen jälkeen jäällä oli Hermeksen puolella vain yksilöitä jotka pelaavat itselleen eikä joukkueelle/joukkueena. Yltiöpäistä kiekon kujettamista ja väkisin yrittämistä Hokin miehistä läpi. Kaikki kunnia Kajaanilaisille, eivät lopettaneet pelaamista missään vaiheessa, kuten eränumerotkin osoittavat(2. tasan, 3. erävoitto).
Toki maalit tulivat paljolti myös siitä syystä, ettei kumpaakaan joukkuetta valtavasti kiinnostanut oman maalin suojelu, Hermestä ehkä vielä vähemmän kuin vierailijoita, maaleja tuli kolmannesta ja neljännestä reboundista.
Maalivahteja ei voi kumpikaan joukkue kyllä moittia, sen verran yksin heidät jätettiin maalien syntyessä.
Hiukan olen huolissani Hermeksen esityksestä, joukkuepeli on hajonnut samalla tavalla viime aikoina turhan usein. Paperilla heikompi vastus päästetään peliin mukaan liian helposti.
Kajaanilaisista mieleen jäi posiitivisessa mielessä Pare(hyvä vauhti ja moraali) sekä Södö.