Helsinki

[Skruf]

Kalasatama - Pasila linja aloittaa 12.8.

Linkki: https://www.instagram.com/p/C8ZSE_lsAgE/?igsh=MW5maTNqMjQyOTZhdg==

 

[Straight Edge]

Kalasatama - Pasila linja aloittaa 12.8.

Linkki: https://www.instagram.com/p/C8ZSE_lsAgE/?igsh=MW5maTNqMjQyOTZhdg==

Kiva! Oon Kalasatamassa töissä, ja julkisia käyttäessäni työmatkaillut junalla Rautatientorille ja metrolla perille. Nythän tuo ei onnistu, vaan tällä sitten Pasilasta.

 

[Denverin Munasyndi]

Jos muuten jostain on tämän vuoden "takatalvea" kiittäminen, niin se on hanhien määrä Helsingissä. Alkoivat saapua lämpimän jakson aikana taas tuhatmäärin, mutta huhtikuun pari takaisinvetoa ajoivat suuren enemmistön lämpimämmille seuduille takaisin, josta eivät enää vaivautuneet tänne, kun pesimäkausi alkoi. Korkeasaaren populaatio on normaali, Kaivarissa pyörii muutama kymmenen, Arabianrannan viimevuotinen 2000-3000 on kutistunut maksimissaan pariksi sadaksi. Ai että. 2023 löytyi valkoschaisseja jopa Siltamäen frisbeegolfradan nurmikoilta joenvarresta. Ja mulkerot alkoivat valloittaa Hämeentien länsipuolta. Huhhuh. Pitää nauttia tästä kesästä.

 

[Vaughan]

Kalasatama - Pasila linja aloittaa 12.8.

Linkki: https://www.instagram.com/p/C8ZSE_lsAgE/?igsh=MW5maTNqMjQyOTZhdg==

Erinomainen lisä kulkuyhteyksiin!

Kalasataman facebook-ryhmässä joku negailija jo ihmetteli, kannattaako investointi bussiin verrattuna vain 5 minuutin aikasäästön takia, mutta eihän tässä siitä ole kyse! Nyky-Kalasatamassa asuu n. 5 000 ihmistä. Tulevaisuudessa Kalastaman alueella (Nihti, Sompasaari, Sörnäistenniemi, Verkkosaari, Kyläsaari + ratikka palvelee myös Arabiaa jossain määrin) asuu yli 40 000 ihmistä, ja lisäksi pitäisi tulla >10 000 työpaikkaa. Se on enemmän kuin monessa keskikokoisessa kaupungissa. Ei sitä enää hoideta parilla bussilinjalla (joista mikään ei kulje ratikan kanssa samaa reittiä). Sitä paitsi rakentaminen on nyt todennäköisesti halvempaa ja kätevämpää kuin 10 vuoden päästä, jolloin alue lähestyy valmista...

Kun uusi linja vielä yhdistyy Kruunuvuorenrannasta tuleviin linjoihin (joidenkin suunnitelmien mukaan kaksi), niin valmistuvat kiskot ja sillat muuttavat koko itäisen kantakaupungin dynamiikkaa - tai toisin sanoen laajentavat nykyistä tiheästi asuttua kantakaupunkia uusille alueille. Pasilan lisäksi kulkeminen helpottuu tulevaisuudessa myös Hakaniemen, Krunikan ja Keskusta suuntaan. Kaikesta etätyöajan maaseutukaipuusta huolimatta ihmiset tuntuvat edelleen hakeutuvan mielellään kattavien palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien äärelle...

 

[Straight Edge]

Mitä tuossa Kalasatamassa oli ennen? Siis esimerkiksi Keskon konttorin kohdalla? Pelkkää satama-aluettako? Hitto että unohtuu, miltä ympäristö näytti ennen, vaikka sen tuhat kertaa siitäkin ohi tuli kuljettua.

 

[vetti]

Mitä tuossa Kalasatamassa oli ennen? Siis esimerkiksi Keskon konttorin kohdalla? Pelkkää satama-aluettako? Hitto että unohtuu, miltä ympäristö näytti ennen, vaikka sen tuhat kertaa siitäkin ohi tuli kuljettua.

Ohessa pari kuvaa, toinen 90-luvulta, toinen vähän kauempaa. Ei tota samaksi tuntisi ellei tietäsi.

 

[Straight Edge]

Ohessa pari kuvaa, toinen 90-luvulta, toinen vähän kauempaa. Ei tota samaksi tuntisi ellei tietäsi.

Mistä napsit nuo kuvat? Etenkin tuommoiset lähihistoriaotokset kiinnostaa.

 

[vetti]

Mistä napsit nuo kuvat? Etenkin tuommoiset lähihistoriaotokset kiinnostaa.

Google auttaa tässäkin.

 

[Individual]

Jos ei juhannuksena ole muuta tekemistä, niin voi vaikka mennä Messukeskuksen ympäristöön ihmettelemään, kun noin pari stadikallista uskon veljiä ja siskoja saapuu kaupunkiin.

Massatapahtumat | Helsinkiin vyöryy valtava määrä Jehovan todistajia juhannukseksi

Tutkija arvioi, että jopa kolmannes helsinkiläisistä saattaa lähteä juhannuksena muualle. Tänä juhannuksena tilalle tulee kymmeniätuhansia Jehovan todistajia. Se on taloudellisesti merkittävää kaupungille.

www.hs.fi

 

[Barcelona]

Mistä napsit nuo kuvat? Etenkin tuommoiset lähihistoriaotokset kiinnostaa.

Jos aihe kiinnostaa niin tonne kannattaa suunnata.

Helsinkikuvia.fi

Helsinkikuvia.fi-palvelu tarjoaa Helsinki-aiheisia valokuvia Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. Valokuvia voi ladata omalle laitteelleen korkearesoluutioisina eli painokelpoisina tai pienempinä, verkkoon sopivina kuvina.

www.helsinkikuvia.fi

 

[Sanainen arkku]

Urheilupalstalla kun ollaan, niin kaupungin kesään sopii muutama urheilun menovinkki:
Ogeliin Gnistanin matseihin on alkukaudesta ollut lähes mahdotonta saada lippuja. Muita kohteita sellaiseen helppoon ja mukavaan kesäiltaan tarjoilee mm. naisten superpesistä pelaava Roihuttaret. Kävin 18.6. ja aion mennä toistekin.
Eilen istuin jalkapallon ykkösliigapelissä (eli ykkösdivarissa) Käpylän Pallo - Jaro Brahen kentällä. Hieno miljöö ja ihan vauhdikasta peliä, katsojia kolmatta sataa.

Velodromilla pelataan kahden joukkueen toimesta jefua Vaahteraliigassa. Kannattaa käydä jo pelkästään miljöön vuoksi ja siksi että olisi pikkuisen sisällä pelissä kun Vaahteramaljasta pelataan syksyllä Töölössä. Ainakin Roostersin peleissä on tarjolla vähän parempaa streetfoodia.

Käykääpä hokiuunot vähän nauttimassa kesäilloista urheilun parissa ja tulkaa vaikka kertomaan, kannattiko.
Ai niin joo Klubinkin peleissä on ihan hyvä meininki, mutta se ei ole ihan sama, sellainen mukavan rento kuin noissa amatööririennoissa. Sinne kuitenkin saa lippuja, vähän kuin lohdutuspalkintona mikäli ei Musta Pekka Arenalle satu onnistumaan.

 

[Barcelona]

Helsinki suunnittelee meren päälle pyöräbaanaa, jottei ihmisten tarvitse polkea mäen yli

Munkkiniemen pyöräbaanan on tarkoitus kulkea Humallahden kallioiden ohi merellä. Sen uskotaan lisäävän pyöräilyä jopa Espoossa asti.

yle.fi

Ei mitään järkee. Rahat varmasti voidaan käyttää fiksummin.

 

[Mediakuutio]

Helsinki suunnittelee meren päälle pyöräbaanaa, jottei ihmisten tarvitse polkea mäen yli

Munkkiniemen pyöräbaanan on tarkoitus kulkea Humallahden kallioiden ohi merellä. Sen uskotaan lisäävän pyöräilyä jopa Espoossa asti.

yle.fi

Ei mitään järkee. Rahat varmasti voidaan käyttää fiksummin.

Ei meillä Helsingissä päättäjiä kiinnosta onko järkeä vai ei kun kyse on pyöräilyn tukemisesta. Haavemaailmassa kuvittelevat, että tällä olisi suuri vaikutus pyöräilyn lisääntymiseen. Toki tod näk todellisuudessa vaikutukset jää minimaalisiksi.

 

[vetti]

Ei meillä Helsingissä päättäjiä kiinnosta onko järkeä vai ei kun kyse on pyöräilyn tukemisesta. Haavemaailmassa kuvittelevat, että tällä olisi suuri vaikutus pyöräilyn lisääntymiseen. Toki tod näk todellisuudessa vaikutukset jää minimaalisiksi.

”Pasanen sanoo, että kaupunki on tutkinut Paciuksenkadun kautta kulkevaa nykyistä linjausta, mutta vaikka mäkeä loivennettaisiin, nousua olisi silti yhdeksän metriä.”

ihan yhdeksän metriä.

 

[Ann Arbor]

Ei meillä Helsingissä päättäjiä kiinnosta onko järkeä vai ei kun kyse on pyöräilyn tukemisesta. Haavemaailmassa kuvittelevat, että tällä olisi suuri vaikutus pyöräilyn lisääntymiseen. Toki tod näk todellisuudessa vaikutukset jää minimaalisiksi.

Ensi vuonna on onneksi kunnallisvaalit ja mikäli kaupungin "pyöräilymyönteisyys" helsinkiläisiä paljon harmittaa, niin kaiketi voivat äänestää sellaisia puolueita, mitkä ohjaisivat kevyen liikenteen hankkeisiin käytettäviä resursseja muualle.

Ymmärrän hyvin, että juuri tämä hanke jakaa mielipiteitä herkän sijaintinsa takia, mutta isossa kuvassa pidän erinomaisena asiana, että tätä nykyä Helsinkiä ei suunnitella yksinomaan autoliikenne edellä, vaan raideliikenteeseen ja pyöräilyyn panostetaan.

 

[Mediakuutio]

Ensi vuonna on onneksi kunnallisvaalit ja mikäli kaupungin "pyöräilymyönteisyys" helsinkiläisiä paljon harmittaa, niin kaiketi voivat äänestää sellaisia puolueita, mitkä ohjaisivat kevyen liikenteen hankkeisiin käytettäviä resursseja muualle.

Ymmärrän hyvin, että juuri tämä hanke jakaa mielipiteitä herkän sijaintinsa takia, mutta isossa kuvassa pidän erinomaisena asiana, että tätä nykyä Helsinkiä ei suunnitella yksinomaan autoliikenne edellä, vaan raideliikenteeseen ja pyöräilyyn panostetaan.

Minä toivoisin, että kaupunkia kehitettäisiin ensisijaisesti hankkeilla joista on eniten hyötyä ihmisille. Näistä ylimääräisistä höpötyksistä voisi panostaa esimerkiksi varhaiskasvatukseen, kouluihin ja lasten sekä nuorten mielenterveystyöhön sekä sosiaalipalveluihin niin saataisiin kokonaisuudessaan huomattavasti parempaa hyötyä.

 

[Ann Arbor]

Minä toivoisin, että kaupunkia kehitettäisiin ensisijaisesti hankkeilla joista on eniten hyötyä ihmisille. Näistä ylimääräisistä höpötyksistä voisi panostaa esimerkiksi varhaiskasvatukseen, kouluihin ja lasten sekä nuorten mielenterveystyöhön sekä sosiaalipalveluihin niin saataisiin kokonaisuudessaan huomattavasti parempaa hyötyä.

Olen sinänsä täysin samaa mieltä, että kaikkiin mainitsemiisi kohteisiin olisi hyvä saada enemmän resursseja. Yhtä lailla kasvavan kaupungin liikenneinfra on myös oltava kunnossa.

Näkemyseroja toki sitten, mitkä nähdään "höpötyksiksi" ja mitkä tärkeiksi infrahankkeiksi. Kutsuivathan jotkut esim. vuosikymmenten ajan paljon vastustusta kerännyttä Länsimetroa "hukkaputkeksi", mutta nyt sen järkevyyttä tuskin juuri kukaan enää kyseenalaistaa. (Itse kannatin koko ajan.)

 

[V-G-]

Pahintahan tässä on nimenomaan merenranta-alueen pilaaminen ja Munkkiniemen kuseminen. Tuo puukkarin alue muuttuisi tällaisen pyöräilymotarin myötä vaaralliseksi. Luonto- ja vapaa-ajan alueet tulisi aivan ehdottomasti rauhoittaa tällaisilta hankkeilta.

Mutta sitten on se puoli, että pyöräilyn määrää ei pitäisi todellakaan kasvattaa ilman selkeitä muutoksia sen laatuun. Tässä on monta monessa, mutta ainakin seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon:
- Pyöräilyajokortti: jotta saisi ajaa autoteillä, tulisi osata liikennesäännöt kunnolla. Muutoin ei voida taata turvallisuutta. Tämä saavutetaan vain ajokortilla.
- Ajokorttijärjestelmä mahdollistaisi myös kunnollisen sakotuksen liikennerikkomuksista. Myös rekisterikilpiä tai vastaavia tulisi harkita
- Jokaiselle pyöräilijälle pakollinen liikennevakuutus. Tämä on aivan selkeä pakkorako jo nyt.
- Pysäköintilaitoksia tulisi pystytellä todella paljon*
- Etenkin keskusta-alueilla, mutta myös pihakatujen läheisyydessä tulisi olla pyöräilyltä kiellettyjä.

Olin pari viikkoa sitten viikon Utrechtissa. Se on kaupunki, jossa on hollantilaisten mukaan paras pyöräilyinfra koko maassa, jossa muutenkin pyöräillään enemmän kuin missään muualla. Oma havaintoni oli, että pyöräily oli ottanut paljon tilaa autoilta, ja henkilöautoliikennettä olikin melko vähän keskusta-alueilla. Samoin pyöräilyn määrä vaikutti mm. bussien käyttömääriin, sillä niissä oli ruuhka-aikoinakin aina vain joitain matkustajia. Eniten pyöräliikenne vei kuitenkin tilaa kävelijöiltä, joilla oli erittäin monin paikoin vain hyvin rajoitetut reitit pyöräilijöiden viedessä leveine kaistoineen suurimman osan kevyen liikenteen alueista. Pyöräilijöitä sai tosissaan väistellä.

*Mutta tuo pysäköinti. Se oli Utrechtissa valtava ongelma, sillä kapunki oli täysin tukossa lukittujen pyörien takia. Varsinkin vanhassa kaupungissa niitä oli tuhansia ja taas tuhansia aivan järkyttävän kokoisissa röykkiöissä melkein kaikkien aukioiden ja katujen reunoilla, kapeat kujat täynnä, siltojen kaiteissa ja ravintoloiden ja kauppojen edustoilla. Kävellen liikkuminen oli oikeasti ihan helvetin ikävää, kun piti kulkea alle puolen metrin ränniä pitkin pysäköityjen pyörien ja pyöräkaistojen välissä. Vain leveimmillä väylillä mahtui kävelemään kunnolla.

Tällaista en halua Helsinkiin. Jotta pyöräilyä voidaan edistää kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta kestävästi, siitä tulee tehdä (aikuisille) luvanvaraista, voimakkaasti säänneltyä ja etenkin jalankulkuun nähden täysin sekundääristä.

 

[valkeaori]

Pahintahan tässä on nimenomaan merenranta-alueen pilaaminen ja Munkkiniemen kuseminen. Tuo puukkarin alue muuttuisi tällaisen pyöräilymotarin myötä vaaralliseksi. Luonto- ja vapaa-ajan alueet tulisi aivan ehdottomasti rauhoittaa tällaisilta hankkeilta.

Mutta sitten on se puoli, että pyöräilyn määrää ei pitäisi todellakaan kasvattaa ilman selkeitä muutoksia sen laatuun. Tässä on monta monessa, mutta ainakin seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon:
- Pyöräilyajokortti: jotta saisi ajaa autoteillä, tulisi osata liikennesäännöt kunnolla. Muutoin ei voida taata turvallisuutta. Tämä saavutetaan vain ajokortilla.
- Ajokorttijärjestelmä mahdollistaisi myös kunnollisen sakotuksen liikennerikkomuksista. Myös rekisterikilpiä tai vastaavia tulisi harkita
- Jokaiselle pyöräilijälle pakollinen liikennevakuutus. Tämä on aivan selkeä pakkorako jo nyt.
- Pysäköintilaitoksia tulisi pystytellä todella paljon*
- Etenkin keskusta-alueilla, mutta myös pihakatujen läheisyydessä tulisi olla pyöräilyltä kiellettyjä.

Olin pari viikkoa sitten viikon Utrechtissa. Se on kaupunki, jossa on hollantilaisten mukaan paras pyöräilyinfra koko maassa, jossa muutenkin pyöräillään enemmän kuin missään muualla. Oma havaintoni oli, että pyöräily oli ottanut paljon tilaa autoilta, ja henkilöautoliikennettä olikin melko vähän keskusta-alueilla. Samoin pyöräilyn määrä vaikutti mm. bussien käyttömääriin, sillä niissä oli ruuhka-aikoinakin aina vain joitain matkustajia. Eniten pyöräliikenne vei kuitenkin tilaa kävelijöiltä, joilla oli erittäin monin paikoin vain hyvin rajoitetut reitit pyöräilijöiden viedessä leveine kaistoineen suurimman osan kevyen liikenteen alueista. Pyöräilijöitä sai tosissaan väistellä.

*Mutta tuo pysäköinti. Se oli Utrechtissa valtava ongelma, sillä kapunki oli täysin tukossa lukittujen pyörien takia. Varsinkin vanhassa kaupungissa niitä oli tuhansia ja taas tuhansia aivan järkyttävän kokoisissa röykkiöissä melkein kaikkien aukioiden ja katujen reunoilla, kapeat kujat täynnä, siltojen kaiteissa ja ravintoloiden ja kauppojen edustoilla. Kävellen liikkuminen oli oikeasti ihan helvetin ikävää, kun piti kulkea alle puolen metrin ränniä pitkin pysäköityjen pyörien ja pyöräkaistojen välissä. Vain leveimmillä väylillä mahtui kävelemään kunnolla.

Tällaista en halua Helsinkiin. Jotta pyöräilyä voidaan edistää kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta kestävästi, siitä tulee tehdä (aikuisille) luvanvaraista, voimakkaasti säänneltyä ja etenkin jalankulkuun nähden täysin sekundääristä.

Toisaalta jo reilulla 80 % täysi-ikäsistä on ajokortti Suomessa, joten liikennesääntöjen pitäisi olla aika monella pyöräillessäkin hallussa. Miksi ihmeessä pyöräilyyn tarvittaisiin jokin oma ajokortti? Toki siitä olen samaa mieltä, että etenkin lasten ja nuorten osalta pyöräilyssä on se haaste, että pitäisi osata liikennesäännöt, mutta minkäänlaista osaamista ei käytännössä testata/opeteta. Valitettavaa on sekin, että ajokortilliset aikuisetkin osaavat ilmeisen huonosti liikennesäännöt sekä autolla että pyörällä ajaessa.

Muuten kuulostaa kyllä melko erikoisilta pyöräilyn vähentämiseen tähtääviltä toimilta, kun aika yleisesti ottaen pyöräilyä pitäisi pikemminkin lisätä valtavasti. Esimerkiksi Helsingissä pyörien pysäköinnille löytyy kyllä paljon tilaa vaikkapa autojen pysäköintipakoilta. Oliko Utrechtissa katujen varsilla lisäksi autoille kadunvarsipaikkoja, vai ovatko kadut vain niin kapeita, että pyörät tosiaan vievät niin paljon tilaa?

Ehkäpä ennen pyöräilyn vaikeuttamista puuttuisin itse ensin entistä enemmän sähköpotkulatoihin, joilla ei esimerkiksi ole liikunnallisia hyötyjä pyöräilyn tapaan. Noiden pysäköintipaikoista löytyisi jo melko paljon tilaa pyörille. Mutta eipä tuo pyöräily vielä lähelläkään ole aiheuttamassa minkäänlaisia haasteita tilan viemisellä, jos vertaa vaikkapa autoilun vaatimaan tilaan.

 

[V-G-]

Toisaalta jo reilulla 80 % täysi-ikäsistä on ajokortti Suomessa, joten liikennesääntöjen pitäisi olla aika monella pyöräillessäkin hallussa. Miksi ihmeessä pyöräilyyn tarvittaisiin jokin oma ajokortti? Toki siitä olen samaa mieltä, että etenkin lasten ja nuorten osalta pyöräilyssä on se haaste, että pitäisi osata liikennesäännöt, mutta minkäänlaista osaamista ei käytännössä testata/opeteta. Valitettavaa on sekin, että ajokortilliset aikuisetkin osaavat ilmeisen huonosti liikennesäännöt sekä autolla että pyörällä ajaessa.

Tietenkään ajokortillinen ei tarvitsisi erillistä ajokorttia pyöräilyä varten. Nykytilanne vain on varsinkin Helsingissä (muuallakin ehkä, mutta kokemusta on itselläni vähemmän) se, että pyöräilijät vähät välittävät liikennesäännöistä tai eivät tunne niitä. Tämä näkyy punaisten valojen noudattamattomuutena, täydellisenä välinpitämättömyytenä risteyksien väistämissääntöjä tai suojateitä kohtaan jne. Ongelma ei missään nimessä ole lainkaan vain nuorten tai lasten kohdalla, vaan nimenomaan työmatkapyöräilevän enemmistön. Tällainen pitää saada kuriin ja siihen keinoina ovat nimenomaan 1. ajokortti, eli luvanvaraisuus, 2. pakollinen itse maksettu liikennevakuutus ja 3. samanlaiset sakot rikkomuksista kuin muillekin liikenteessä sääntöjä rikkoville.

Ja huom. autoilijat rikkovat (luonnollisesti) liikennesääntöjä aivan hypermoninkertaisesti vähemmän kuin pyöräilijät.

Muuten kuulostaa kyllä melko erikoisilta pyöräilyn vähentämiseen tähtääviltä toimilta, kun aika yleisesti ottaen pyöräilyä pitäisi pikemminkin lisätä valtavasti. Esimerkiksi Helsingissä pyörien pysäköinnille löytyy kyllä paljon tilaa vaikkapa autojen pysäköintipakoilta. Oliko Utrechtissa katujen varsilla lisäksi autoille kadunvarsipaikkoja, vai ovatko kadut vain niin kapeita, että pyörät tosiaan vievät niin paljon tilaa?

Ei kyse ole välttämättä pyöräilyn vähentämisestä, vaan siitä, miten ja millä periaatteilla pyöräilyä voitaisiin lisätä kestävästi. Tuollainen hollantilais-tanskalainen laissez faire -kaaosmalli pilaa kaupungit kävelijöiltä ihan täysin. Amsterdam, Utrecht ja vaikkapa Köpis ovat osiltaan aamuisin ja iltapäivisin täysin mahdottomia käveltäviä, vaikka muutoin olisivatkin mukavia paikkoja.

Utrechtin keskusta-alueella oli erityisen vähän paikkoja autoille. Vain lastausta varten oli säännöllisiä pysäköintimahdollisuuksia, mutta muutoin ei juuri lainkaan. Kadut eivät olleet vanhan kaupungin sivukujia lukuun ottamatta mitenkään erityisen kapeita, vaan ihan samaa luokkaa kuin Helsingin keskustassa. Pyöriä oli parkkeerattuina pitkinä massoina useampia rinnakkain, ja nimenomaan kävelyväylien reunoilla.

En ole ollenkaan varma, tulisiko pyöräilyä lisätä "valtavasti", mutta mikäli sen lisäämiseen tähdätään, tulisi huolehtia siitä, että jalankulkijat olisivat pyöräilijöihin nähden etusijalla kaikkialla. Nykyään pyöräilijät ovat niin Helsingissä kuin vaikkapa nyt sitten Hollannissakin varsin itsekeskeisesti liikenteessä käyttäytyviä; vastuu sysätään jatkuvasti muille, ja niin ei voi liikenteessä käyttäytyä. Kenties sähköpyörien yleistyminen helpottaa tilannetta osaltaan, kun liikkeelle lähteminen ei olekaan enää niin vastemielistä, että esim. suojatien kohdalla hidastaminen tuntuisi ylivoimaiselta (kuten nykyään vaikuttaa olevan; raskaana ollut vaimonikin jäi suojatiellä fillarin alle niin että hammas katkesi ja juuri ennen törmäystä kuului vitun huutamista).

Autojen parkkipaikoilta voi toki varmasti jonkin verran ottaa tilaa, mutta sanoisin, että tässä pitää ottaa huomioon Suomen vuodenajat. Hollannissa ja Tanskassa voi pyöräillä ympärivuotisesti, mutta Suomessa tuo on käytännössä mahdotonta, jos puhutaan suurista massoista. Niinpä autoilu tullee säilyttämään suosionsa kulkumuotona, ja parkkipaikkoja tarvitaan autoille jatkossakin. Yhtäältä Helsingin keskusta-alueella autojen parkkipaikkoja on melko vähän. Niinpä keskitetyt pysäköintilaitokset (valitettavasti maksulliset, kuten Utrechtissakin oli jo alkanut näkyä) ovat kyllä jonkinlainen pakkorako, jos pyöräilyn määrää halutaan kasvattaa. Samalla nuo voisivat olla talvikuukausien aikana pidempiaikaisia säilytysratkaisuja pyörille.

Ehkäpä ennen pyöräilyn vaikeuttamista puuttuisin itse ensin entistä enemmän sähköpotkulatoihin, joilla ei esimerkiksi ole liikunnallisia hyötyjä pyöräilyn tapaan. Noiden pysäköintipaikoista löytyisi jo melko paljon tilaa pyörille. Mutta eipä tuo pyöräily vielä lähelläkään ole aiheuttamassa minkäänlaisia haasteita tilan viemisellä, jos vertaa vaikkapa autoilun vaatimaan tilaan.

Olen samaa mieltä sähköpotkulaudoista; ne ovat lähinnä haitta, ja nythän luiden murtumisista ollaan näköjään hiljattain siirtymässä ihan kunnon vammoihin ja jopa kuolemiin niiden takia. Toivottavasti vakuutuspakko hillitsee asiaa.

Aiemmin liikenteen jaottelu on ollut kaduilla autot - kevyt liikenne (eli kävelijät ja pyöräilijät). Nyt, jos pyöräilyn määrän kasvattamisen myötä jaottelu tulee olemaan autot - pyörät - kävely, pyörät tulevat viemään aiempaa enemmän tilaa nimenomaan jalankulkijoilta. Autoilta ei esim. Helsingissä juuri enempää voida ottaa ilman vaikeuksia hälytysajoneuvoille ja tavarakuljetuksille; kaistoja on minimimäärä jo nyt jne. Juuri tämän vuoksi painotin, että pyöräilyn tulee ehdottomasti olla sekä infran että liikennesääntöjen näkökulmasta alisteista jalankululle: pyörällä ei pidä voida ajaa aina niin kovaa kuin se kulkee eikä perille tarvitse päästä minimiajassa.

 

[Grafix]

Nykytilanne vain on varsinkin Helsingissä (muuallakin ehkä, mutta kokemusta on itselläni vähemmän) se, että pyöräilijät vähät välittävät liikennesäännöistä tai eivät tunne niitä.

Asia voi varmasti omasta näkökulmastasi olla noin, mutta mikään faktahan se ei toki ole. Kaikenlaista seikkailijaa löytyy aika tasapuolisesti niin fillaristeista, kävelijöistä, skuuttaajista kuin autoilijoistakin. Esimerkiksi ruokalähettiautoilijoita ja osin taksisuhareitakaan ei näytä liikennesäännöt välttämättä niin hirveästi kiinnostelevan.

Pyöräilyyn liittyen iso ongelma on se, että Helsingin keskusta-aluetta ei ole suunniteltu pyöräilyä varten vaan autolla liikkumista varten. Siellä on vaikeaa ja osin vaarallistakin liikkua pyörällä. Pyörätiet saattavat yhtäkkiä loppua, ne ovat todella kapeita tai joudut ajamaan liikenteen seassa. Sikäli ymmärrän, mutta en toki hyväksy, että fillareillakin saatetaan ajella osin miten sattuu. Nythän asiassa juuri kipuillaan kun keskustankin pyöräilyinfraa halutaan parantaa, mutta autoilijat ovat suurelta osin luonnollisesti vastahangassa.

Jos lähdetään Helsingin ydinkeskustan ulkopuolelle, niin pyöräilyinfrahan on loistava. Verkosto on on todella kattava, pyöräilijöille on dedikoidut kaistat ja fillarilla on helppo päästä melkein minne tahansa helposti.

 

[DAF]

Melkoista setämiespyristelyä nämä "pyöräilyajokortit".

Liikennesäännöt on syytä opetella jokaisen, liikkuipa sitten jalan, autolla, pyörällä, potkulaudalla tai ihan miten ikinä, muttei kevyttä liikennettä kannata keinotekoisesti vaikeuttaa. Kevyttä liikennettä ja toki kävelyäkin kannattaa lisätä sekä kansanterveyden kannalta että liikenteen sujuvuuden ja tilankäytön kannalta. Ei pk-seudulla hälytysajoneuvojen kannalta ole mitään ongelmaa vähentää kaistoja nykyisestäkin, vaikka se miten autoilijoita harmittaa - aivan olkiukko. Samoin keskustan alueella on kyllä parkkipaikkoja, mutta ne toki maksavat, mikä autoilijoita niin edelleen usein harmittaa. Puolityhjää hallia on Keskuskatua myöten joka päivä.

Jos jotain rajoittaisin/kieltäisin/sääntelisin enemmän nykyisestä, se voisi olla napit korvissa ajaminen ja miksei kävelykin, sillä kuulohavaintojen puuttuminen on aidosti ongelma liikenteessä ja näkyy mm. Helsingin keskustassakin paljon - eniten kyllä jalankulkijoiden vaaratilanteissa.

Itse pyörin Kööpenhaminassa töikseni joka vuosi useita kertoja enkä ole kokenut käveltävyyden ongelmaa sen enempää kuin Helsingissä autojen aiheuttaman haitan tai vaaran suhteen - tietenkään pyöräkaistoille ei mennä kävelemään sen enempää kuin ajoradalle. Hyvin niistä yli pääsee, jos meillä vastaava määrä ihmisiä työmatkapyöräilisi edes keskustan alueella asuvista, olisi autoliikennettä ja sen aiheuttamia ruuhkia paljon vähemmän.

 

[V-G-]

Itse pyörin Kööpenhaminassa töikseni joka vuosi useita kertoja enkä ole kokenut käveltävyyden ongelmaa

Kööpenhaminalaiset puolestaan kokevat, ja ovat kokeneet jo pitkään. Samoin itse asiassa paikallinen fillaristien etujärjestö, joka valitteli jo omana opiskeluaikanani, kuinka pyöräilyn lisääntyminen teki sekä pyöräilystä että kävelystä liian vaarallista. Kaupunkilaiset valittivat aiheesta vuosia, ja taannoin poliisi päätti lisätä fillarikonstaapelien määrää Köpiksessä, koska polkupyöräily oli muuttunut kaupunkilaisten silmissä jatkuvasti vaarallisemmaksi. Muistan tätä tematiikkaa käsitellyn varsin paljon kaupunkitutkimusopintojeni aikana. Voin laittaa jotain linkkejäkin aiheeseen jahka kerkeän illemmalla.

Melkoista setämiespyristelyä nämä "pyöräilyajokortit".

Sellainen sieltä! Pyöräilyajokortti antaisi vakuuden siitä, että jokainen täysi-ikäinen liikenteenkäyttäjä olisi varmasti tietoinen säännöistä. Se lisäisi turvallisuutta, samoin tietysti tämän antama mahdollisuus valvoa ja sakottaa liikennesääntöjen rikkojia.

Liikennesäännöt on syytä opetella jokaisen, liikkuipa sitten jalan, autolla, pyörällä, potkulaudalla tai ihan miten ikinä, muttei kevyttä liikennettä kannata keinotekoisesti vaikeuttaa. Kevyttä liikennettä ja toki kävelyäkin kannattaa lisätä sekä kansanterveyden kannalta että liikenteen sujuvuuden ja tilankäytön kannalta. Ei pk-seudulla hälytysajoneuvojen kannalta ole mitään ongelmaa vähentää kaistoja nykyisestäkin, vaikka se miten autoilijoita harmittaa - aivan olkiukko.

Itse yritin tietoisesti jättää kaiken tämän autot vs. pyörät -vastakkainasettelun mahdollisimman vähille - ihan jo siksikin että minusta autolla ei tarvitsisi juuri keskustaan ajella (siis ulkopuolelta, keskusta-asujat ovat asia erikseen) - korostaen lähinnä jalankulkijoiden asemaa. Pointti on siinä, että jos pyöräilystä halutaan muodostaa liikennemuoto, sitä tulee säännellä ja ohjata kuten liikennettä muutenkin. Ei se ole mitään keinotekoista, jos puhutaan hallitusta kasvusta.

En oikein lähtisi argumentoimaan tällä "bad people on both sides" -retoriikalla. On ihan selvää, että pyörilyyn kuuluu sisäänrakennetusti liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen. Mulle voi soitella sitten, kun tulee tilastotietoa autoilijoiden punaisia päin ajamisista samassa mittakaavassa kuin pyöräilijöillä on tapana:

Pyöräilijöiden liikennevalojen noudattamisessa parantamisen varaa - Liikenneturva

Pyöräilijöiden liikennevalojen noudattamisessa parantamisen varaa

www.liikenneturva.fi

(Tuohan ei muuten sitten millään lailla liity siihen, että kaupunkia olisi suunniteltu vain autoille tms.)

Sitten vielä tämä olkiukkoväite. Meillä on aika täydellinen esimerkki keskusta-alueelta siitä, että kaistoja vähennetään, ja miten se vaikuttaa hälytysajoneuvojen mahdollisuuksiin liikkua.

Koeajo osoitti, että ruuhka-aikaan Helsingin Esplanadeille on hälytysajossa olevan paloauton turha edes yrittää

Poliisin ja pelastuslaitoksen testimielessä tekemä koeajo osoitti, että Esplanadin kesäkatu pidentää hälytysajojen vasteaikaa.

yle.fi

Kuten tuossakin sanotaan, jo katujen kaventaminen vaikuttaa vasteaikoihin. Kaistojen poistaminen tietysti vielä enemmän.

 

[Grafix]

En oikein lähtisi argumentoimaan tällä "bad people on both sides" -retoriikalla. On ihan selvää, että pyörilyyn kuuluu sisäänrakennetusti liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen. Mulle voi soitella sitten, kun tulee tilastotietoa autoilijoiden punaisia päin ajamisista samassa mittakaavassa kuin pyöräilijöillä on tapana:

Sisäänrakennettu liikennesääntöjen rikkomisajattelu? Aika jännä väite, mutta voihan tuollaisessa ajattelussa toki jotain perää ollakin. Jos Helsingin keskustaan menee katsomaan punavaloja, niin sanoisin arviolta noin 40-50% kävelijöistä menevän kadun yli valoista välittämättä. Ja se on mulle ihan ok.

Oli miten oli, niin ei se ilmeisesti autoilijoillakaan ihan putkeen mene. Ainakin Liikenneturvan vuonna 2023 tekemän tarkkailun perusteella joka viidennestä punavalosta ajetaan läpi. Liikenneturvan tarkkailu osoitti Oulussa, että punaisista valoista livahtaa usein autoilijoita läpi

En tiedä miten tämä kaikki nyt enää edes Helsinki-lankaan kuuluukaan.

 

[Ollakseni]

Sellainen sieltä! Pyöräilyajokortti antaisi vakuuden siitä, että jokainen täysi-ikäinen liikenteenkäyttäjä olisi varmasti tietoinen säännöistä. Se lisäisi turvallisuutta, samoin tietysti tämän antama mahdollisuus valvoa ja sakottaa liikennesääntöjen rikkojia.

Kiellettäisiinkö siis alaikäisiltä polkupyörän ajaminen? Olisihan se täysin absurdi tilanne että 17-vuotiaana olisi ok ajaa pyörällä ilman mitään lupia mutta sitten kun täyttää 18 pitää suorittaa tuo ajokortti. Tai vaikka 15-vuotiaana jos niikseen tulee ja rinnastettaisiin mopokorttiin tms.