Käsittämättömästi tuntuu näistä käsistä suoltuvan tekstiä tänään näytölle. Ilmeisesti minuun ei sittenkään ainakaan aivan TÄYSIN sovi Tammisen aikoinaan Pasi Peltosesta heittämä kommentti:
<BR>
<BR>\"Hitaat jalat, hitaat kädet, hidas pää.\"
<BR>
<BR>No joo. Tämän viestin kirjoitin aikanaan kiekkopesän SM-liigapuolelle ja uusin sen täällä siinä toivossa, että siitä saataisiin tunnelmaa irti... = )
<BR>
<BR>______________
<BR>
<BR>Tämä viesti on tarkoitettu nimenomaan niille, jotka todella voivat kokea paikalliskilpailun suloisuuden - tai kammottavuuden.
<BR>
<BR>Alempana Tapparan nykykuntoa arvioivassa viestissäni otin esille sen mahdollisuuden, että MeiräIpa ja Tappara kenties kohtaavat puolivälierissä. Itse asiassa se on juolahtanut minulle mieleen usein syksyn mittaan. Taisin käyttää aikanaan Keith Armstrongilta kuulemaani \"heaven or hell\" -ajatusta.
<BR>
<BR>Kylmät värit kulkevat pitkin selkäpiitä: Spekuloidaanpa vähän.
<BR>
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Tappara jatkaa paikallispelejä samaan malliin ja hoitelee Ipan enemmän tai vähemmän nöyryyttävästi lopuissakin runkosarjakohtaamisissa.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Ipa onnistuu kuitenkin pitämään viidennen sijansa ja Tappara on neljäs.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Tappara on monessa suhteessa parempi joukkue, mutta Ipan hurja taisteluhenki ja joukkueen yhtenäisyys sekä Tapparan niskoilleen saamat kaikki ennakkosuosikin paineet runkosarjan takia sysäävät taistelua tasaisemmaksi.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Tappara menee otteluvoitoin 2 - 0 johtoon. Kirvesrintojen peli kulkee kuin unelma, Rautakorpi tuntuu lopultakin onnistuneen pudotuspeleissä. Fanit huokailevat tyytyväisinä ja odottavat vapauttavaa viimeistä loppusummeria. Silti yksikään kirveen muotoinen sydän ei uskalla vielä edes itselleen esittää mahdollisuutta paikkasta välierissä. Näinä hetkinä suurin uskontokunta ei ole kristinusko vaan taikausko. Mikään ei saa mennä pieleen.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että ennakkosuosikin paineet eivät voisi olla enää yhtään suuremmat, porkkanahousuisilla vastustajillamme on enää vain hävittävää. MeiräIpa taistelee raivoisasti antautumatta ja veren maku suussa - kuten koko runkosarjan. Jätkillä on vain voitettavaa. Ipa tulee kahdella jatkoaikavoitolla 2 - 2:een. Tampereella ei viikkoon jos pariin ole ollut kuin yksi puheenaihe.
<BR>
<BR>Kuvitellaan viidettä matsia. Mitkään urheilun lait eivät tunnu enää pätevän; lopputulosta on mahdoton ennustaa. Hakametsä ennen ottelua on kuin kiehuva teepannu. Ei hymyilyä, ei naurua, ei keskusteluja. Vain huonosti nukuttuja öitä, loppuun syötyjä kynsiä, vakavia ja kivettyneitä kasvoja, vapisevia ja hysteerisesti yhteen hakkaavia käsiä, sietämättömän jännityksen sekoittamaa toivoa. Melkein muutun sellaiseksi itse tätä kirjoittaessani ja tilannetta ajatellessani.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että ottelu on kuin elokuvista. Kuin olisi menty pari vuosituhatta taaksepäin Colosseumille. Oikeastaan enää ei pelata jääkiekosta, rahasta tai välieräpaikasta, vaan paikasta taivaassa helvetin sijaan.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että vuosisadan ottelun ja raivoisen taistelun toinen joukkue tasoittaa viimeisellä minuutilla.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että viides ottelu menee näin jatkoajalle.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että toinen joukkue saa jäähyn.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että toisen joukkueen hyökkäjä karkaa läpiajoon - alivoimalla: Hetken on kuin katsoisi valokuvaa, aika ja sydämet pysähtyvät. Tulos: Ylähirren kautta katsomoon.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että ottelu on kestänyt jo neljä erää ja jatkuu vain.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että edes kerran elämässä maanpäällisen taivaan ja helvetin ero on pari kumilätkän pomppua.
<BR>
<BR>Kuvitellaan...
<BR>
<BR>
<BR>
<BR>Kuvitteli,
<BR>
<BR>
<BR>
<BR>Ranger
<BR>
<BR>\"Hitaat jalat, hitaat kädet, hidas pää.\"
<BR>
<BR>No joo. Tämän viestin kirjoitin aikanaan kiekkopesän SM-liigapuolelle ja uusin sen täällä siinä toivossa, että siitä saataisiin tunnelmaa irti... = )
<BR>
<BR>______________
<BR>
<BR>Tämä viesti on tarkoitettu nimenomaan niille, jotka todella voivat kokea paikalliskilpailun suloisuuden - tai kammottavuuden.
<BR>
<BR>Alempana Tapparan nykykuntoa arvioivassa viestissäni otin esille sen mahdollisuuden, että MeiräIpa ja Tappara kenties kohtaavat puolivälierissä. Itse asiassa se on juolahtanut minulle mieleen usein syksyn mittaan. Taisin käyttää aikanaan Keith Armstrongilta kuulemaani \"heaven or hell\" -ajatusta.
<BR>
<BR>Kylmät värit kulkevat pitkin selkäpiitä: Spekuloidaanpa vähän.
<BR>
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Tappara jatkaa paikallispelejä samaan malliin ja hoitelee Ipan enemmän tai vähemmän nöyryyttävästi lopuissakin runkosarjakohtaamisissa.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Ipa onnistuu kuitenkin pitämään viidennen sijansa ja Tappara on neljäs.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Tappara on monessa suhteessa parempi joukkue, mutta Ipan hurja taisteluhenki ja joukkueen yhtenäisyys sekä Tapparan niskoilleen saamat kaikki ennakkosuosikin paineet runkosarjan takia sysäävät taistelua tasaisemmaksi.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että Tappara menee otteluvoitoin 2 - 0 johtoon. Kirvesrintojen peli kulkee kuin unelma, Rautakorpi tuntuu lopultakin onnistuneen pudotuspeleissä. Fanit huokailevat tyytyväisinä ja odottavat vapauttavaa viimeistä loppusummeria. Silti yksikään kirveen muotoinen sydän ei uskalla vielä edes itselleen esittää mahdollisuutta paikkasta välierissä. Näinä hetkinä suurin uskontokunta ei ole kristinusko vaan taikausko. Mikään ei saa mennä pieleen.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että ennakkosuosikin paineet eivät voisi olla enää yhtään suuremmat, porkkanahousuisilla vastustajillamme on enää vain hävittävää. MeiräIpa taistelee raivoisasti antautumatta ja veren maku suussa - kuten koko runkosarjan. Jätkillä on vain voitettavaa. Ipa tulee kahdella jatkoaikavoitolla 2 - 2:een. Tampereella ei viikkoon jos pariin ole ollut kuin yksi puheenaihe.
<BR>
<BR>Kuvitellaan viidettä matsia. Mitkään urheilun lait eivät tunnu enää pätevän; lopputulosta on mahdoton ennustaa. Hakametsä ennen ottelua on kuin kiehuva teepannu. Ei hymyilyä, ei naurua, ei keskusteluja. Vain huonosti nukuttuja öitä, loppuun syötyjä kynsiä, vakavia ja kivettyneitä kasvoja, vapisevia ja hysteerisesti yhteen hakkaavia käsiä, sietämättömän jännityksen sekoittamaa toivoa. Melkein muutun sellaiseksi itse tätä kirjoittaessani ja tilannetta ajatellessani.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että ottelu on kuin elokuvista. Kuin olisi menty pari vuosituhatta taaksepäin Colosseumille. Oikeastaan enää ei pelata jääkiekosta, rahasta tai välieräpaikasta, vaan paikasta taivaassa helvetin sijaan.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että vuosisadan ottelun ja raivoisen taistelun toinen joukkue tasoittaa viimeisellä minuutilla.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että viides ottelu menee näin jatkoajalle.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että toinen joukkue saa jäähyn.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että toisen joukkueen hyökkäjä karkaa läpiajoon - alivoimalla: Hetken on kuin katsoisi valokuvaa, aika ja sydämet pysähtyvät. Tulos: Ylähirren kautta katsomoon.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että ottelu on kestänyt jo neljä erää ja jatkuu vain.
<BR>
<BR>Kuvitellaan, että edes kerran elämässä maanpäällisen taivaan ja helvetin ero on pari kumilätkän pomppua.
<BR>
<BR>Kuvitellaan...
<BR>
<BR>
<BR>
<BR>Kuvitteli,
<BR>
<BR>
<BR>
<BR>Ranger