Kulupuoli on tosiaan iso ja se ei avaudu paljoa normi tilinpäätöstä katsoessa.
5/2021 - 4/2022 tilinpäätöksessä kulut koostuvat:
- Henkilöstökulut: n. 5,1milj€ ( n. 0,8milj€ tästä on sivukuluja). Tämä kasvanut edellisestä tilikaudesta n. 400k. Tilinpäätöksen mukaan tilikaudella on ollut keskimäärin 71 työntekijää, josta pelaajia on ollut 34kpl.
- Liiketoiminnan muut kulut n. 3,3milj€ . Tämä kasvanut edellisestä tilikaudesta n. 1milj€
- Materiaalit ja palvelut n. 1,9milj€ . Tämä kasvanut edellisestä tilikaudesta n. 800k€
- Poistoja ollut vain n. 50k€
Yhteensä kulut siis olleet n. 10,3milj€ .
Huom. nämä luvut siis siis 2021-2022 tilikaudelta, jolloin TPS ylsi finaaliin ja vain HC:n tilinpäätöksestä (ei Live). Päättyneestä tilikaudesta ei liene vielä mitään tietoa.
Tuosta nyt on tosiaan ilman itse tilinpäätöstäkin hankala arvioida, mutta kyllähän nuo henkilöstökulut kuulostaa siltä, että jos vedetään jollain keskitason pelaajabudjetilla Liigan muihiin joukkueisiin nähden ja työntekijöiden määrä vedetty Kärppätasolle ja pelkkiin henkilöstökuluihin lopulta saadaan tuhlattua enemmän kuin useamman Liigajoukkueen liikevaihto on ollut, niin kyllä siellä joku organisaatiossa saa muutakin kuin ylähuulensa leivän päälle.
Liiketoiminnan muut kulut nyt sisältävät ainakin hallivuokran, lienee varmaan huomattava osa tuota. Mikäli poistoja on ollut vain tuo 50t€, niin kalusto ei järin suuri taseessa ole (arvio olis noin 150t€). Tällöin sitä ei joko suurelti ole olemassa ja mennään vuokrakalustolla, tai sitten kalusto on vanhaa ja se on jo aiemmin ehditty poistamaan. Vuokra-/leasingkalusto taas sitten kasvattaisi noita liiketoiminnan muita kuluja.
Mikäli siellä nyt sitten olisi ollut jotain kertaluonteisempia suuria eriä, kuten asianajoa tms., niin ne myös löytyisivät tuolta liiketoiminnan muista kuluista. Toki poikkeuksellisista eristä tulisi antaa liitetieto tilinpäätöksessä, joten mikäli sellaista ei ole, niin hieman huolettavan näköinenhän tuo kulupohja on koska liitetiedon puute tarkoittaisi, että tuolla ei ole mitään poikkeuksellisia kertaeriä, jotka nyt ainoastaan tällä tilikaudella kasvattavat kuluja.
Materiaalit ja palvelut nyt aikalailla normiostoja sekä tarvittavaa alihankintaa yms. Kasvu kuluissa edelliseen tilikauteen nähden nyt varmaan johtunee ihan vaan koronasta. Hankala nyt taas tietty varmaksi sanoa, kun en tiedä tarkemmin ulkopuolisten palveluiden (eli alihankinnan) osuutta noista, mutta kyllähän se taas hieman mietityttää jos siellä olisi sekä palkkakulut, että alihankintapalvelukulut tapissaan. Kun yleisesti ottaen jompaa kumpaa noista käyttämällä pyritään säästämään toisesta.
Mitä tuohon aiempaan analyysiin tulee niin ehkä siitäkin jotain:
"Analysoitavalla, huhtikuussa 2022 päättyneellä tilikaudella rahoitus annettiin pääomalainoina, joiden takaisin saamisen ehdot ovat konkurssitilanteessa paremmat kuin SVOP-rahaston kautta."
Syy pääomalainoitukseen lienee tuossa mainitun sijaan se, miten nuo eroaa takaisinmaksun osalta. Lähtökohtaisestihan kun pääomaa palautetaan SVOP-rahastosta, se maksetaan osakkeenomistajien suhteessa, eikä ainoastaan sille, joka sijoituksen on aikanaan tehnyt. Pääomalaina taas vaan maksetaan sen velkojalle takaisin (sikäli kun joskus maksukykyä pääoman puitteissa on). Lisäksi pääomalainat ovat takasijaisia käytännössä kaikkiin muihin velkoihin nähden, niin ei sieltä konkurssitilanteessa kovin todennäköisesti niitäkään pois saisi.
"Merkillepantavaa on, että SVOP-rahastoon sijoitetut rahat vastaavat suuruusluokkaan nähden hyvin kumulatiivisen tappion määrää (11,9 miljoonaa vs. 11,8 miljoonaa)."
Ei nyt ehkä erityisen merkillepantavaa, yleisesti ottaen pääoman sijoittamisen osalta pyritään ainoastaan pitämään huolta varojen riittävyydestä niin, ettei osakepääoman menettämistä tapahdu ja jouduta rekisteröimään. Uumoilisin myös, että kaikkien muiden hankaluuksien lisäksi mitä tuo aiheuttaisi, on varmaan Liigan osakassopimuksessa jonkinlainen ehto tähän liittyen (mallia: kun varat on menetetty -> liigapaikka kaputt).
"Puolen miljoonan euron siirtoveloissa, mikä ei sinänsä ole TPS:n kokoiseksi yhtiöksi suuri summa, on eriteltynä maksamattomia palkkoja ja korvauksia, henkilösivukuluja ja lomapalkkavelkaa reilun 360 tuhannen euron edestä."
Nämä nyt on lähinnä normaaleja kirjanpidollisia jaksotuksia. Palkka- ja lomapalkkavelat jaksotetaan aina tilinpäätökseen, se ei tarkoita, että siellä olisi siis kumpiakaan varsinaisesti rästissä, tai että eriin sisältyisi mitään poikkeuksellista.
Toivotaan, että tästä oli jotain apua, edes nukahtamiseen jos ei muuta.