Hautalan oviurakka vs. Kataisen tutkimushanketilaus - kumpi teko oli kyseenalaisempi?

[Ikävänkantaja]

Tiedotusvälineissä on ruodittu viime aikoina varsin tiiviisti kahta arvelluttavaa työtilausta; valtioneuvoston kanslian (pääministeri Jyrki Kataisen, kok.) Pekka Himaselta ilman kilpailutusta tilaamaa 700 000 euron hintaista ja 78-sivuista tutkimusraporttia sekä kehitys- ja valtionohjausasioista vastaavan ministerin ja harmaan talouden vastaisen ministerityöryhmän jäsenenä toimineen Heidi Hautalan (vihr.) pimeänä teettämää oviremonttia ja siivoustyötä.

Case Katainen

Pekka Himasella ja Jyrki Kataisella on verrattain pitkä yhteinen historia; Katainen oli vuonna 2004, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana toimiessaan, tilaamassa Himaselta "selvitystä tietoyhteiskunnan haasteista" -raporttia. Lopputuotteena syntyneelle, 37-sivuiselle "Välittävä, kannustava ja luova Suomi” -nimeä kantaneelle raportille kertyi tuolloin kokonaishintaa 40 000 euroa. Tämän jälkeen Himanen on tuottanut selvityksiä valtiovallalle mm. vuonna 2009, jolloin valtioneuvoston kanslia tilasi tältä raportin "Suomen 2010–luvun henkisistä ja aineellisista hyvinvoinnin tekijöistä".

Tuoreimpaan raporttitilaukseen liittyvät epäselvyydet paljasti ensimmäisenä Long Play -verkkolehti "Himasen etiikka" -jutussaan (19.2.2013). Tämän jälkeen YLE laati puolestaan mielenkiintoisen ja ansiokkaan selvityksen niistä 34:stä tutkimushankkeesta, jotka hävisivät Himasen selvitykselle - ilman kilpailutusta. Long Playn 28.3. ilmestyneen jutun mukaan Himanen myös kertoi saamastaan rahoituksesta ennen kuin päätöstä oli virallisesti tehty.

Case Hautala

Vain vajaa kuukausi Himas-epäselvyyksien julkitulon jälkeen, 14.3., Iltalehti uutisoi istuvan hallituksen kehitysministeri Heidi Hautalan maksaneen osan vuonna 2009 teettämästään oviremontista pimeänä. Iltalehden tietojen mukaan oviremontin kokonaishinta oli yli 600 euroa. Tämän jälkeen selvisi niin ikään, että Hautala oli tilannut myös siivouspalvelua veroja kiertäen (lähde: YLE).

Hautalan kannalta tilanne oli erittäin nolo ja epäuskottavuutta herättävä siksi, että tämä oli toiminut jäsenenä harmaan talouden vastaisessa ministerityöryhmässä. Hautala jättikin paikkansa 16.3., vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan "oma-aloitteisesti", muttei eronnut ministerinpaikaltaan.

Kumpi teko - tai työtilaus - oli mielestäsi moraalisesti kyseenalaisempi?

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Äänestän tässä juurikin Pentti Soinia.

 

[Turha Kaukalo]

Äänestin Jyrä Kataista, koska hän jätti eroamatta tyylitömämmin, ei vilautellut olen uhri -korttia kuten Haidi.

 

[benicio]

Ymmärsin kysymksenasettelun niin, että tarkoitetaan nimenomaan tekoa, ei sen selittelyjä, peittelyitä tai seurauksia. Täten en pysty kyllä pitämään ministerin jonkun sadan euron veronkiertoa milläänmuotoa verrannollisena siihen että pääministeri järjestää epäpätevälle kaverilleen 700.000€ valtion rahoja heikkotasoista tutkielmaa varten.

Toki vastausvaihtoehtona olisi voinut olla myös "Case Suomen kansa" eli me ressukat jotka annamme näiden tapahtua ilman mitään seuraamuksia vaikka seuraavissa vaaleissa. Toki vaihtoehdot on aika vähissä, minä tiiän kyllä perkele.

 

[Rommeli]

Ei kahta sanaa, etteikö tuo Kataisen suhmurointi sentään olisi kyseenalaisempi. Puhutaan kuitenkin aivan eri summista. Toki molemmat käytännöt ovat ihan arkipäivää eduskunnan ulkopuolella...

 

[Evil]

Lopputuotteena syntyneelle, 37-sivuiselle "Välittävä, kannustava ja luova Suomi” -nimeä kantaneelle raportille kertyi tuolloin kokonaishintaa 40 000 euroa.

Siis reilu tonni per sivu. Tuohon hintaan mie kirjoittelisin vaikka rakkausrunoja haltiakielellä.

Miten tämmöiset menee läpi? Kyllä me ollaan lampaita saatana. Missä tahansa muualla olisi jo Jykän ja Himasen himaan viskattu molotovit ja ministerimersut palaisi pihamailla, vaan ei. Me avataan toinenkin silmä, että jospa kusette vähän tännekin. Bäää bäääää.


Vastaan siis otsikon kysymykseen, että näistä kahdesta Jyrkin tyriminen on huomattavasti pöyristyttävämpää. Mitä korkeampi virka, sen korkeampaa moraalia pitää pystyä osoittamaan. Tässä tapauksessa ei ole osoitettu kerrassaan minkäänlaista, vaan on jääty punakätisenä kiinni. Mitään ei kuitenkaan ole olevinaan tehty väärin, ja sen kun porskutellaan vaan etiäppäin. Sellainen paimen kyllä meillä, millaisen me lampaat ansaitsemme.

Bääää bäääää.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Siis reilu tonni per sivu. Tuohon hintaan mie kirjoittelisin vaikka rakkausrunoja haltiakielellä.

Ottamatta kantaa Himasen ja porukkansa raportteihin, jonkin työn loppuraportin sivumäärä on aika toissijainen mittari selittämään tehdyn työn laatua tai määrää. Tai mitään muutakaan. Voi Himasen rapsa silti paskaa olla, en sitä sano, mutta en usko olevani veronmaksajana yhtään onnellisempi jos raportteja tehtäisiin jollakin sivuhintastandardilla.

Olen minäkin ollut tekaisemassa raportteja, joiden hinta on ollut jopa korkeampi kuin tonnin per sivu. Useimmiten niiden ohessa on syntynyt myös jotakin muuta dokumentaatiota, dataa ja erilaista immateriaalista pääomaa, jonka arvo maksajan näkövinkkelistä on ollut huomattava. Esimerkiksi konsultointiprojektin workshopit ja asiakkaan kanssa tehty muu työ, jolla raportin löydökset, tekijöiden osaaminen ja kokemus sekä toimenpide-ehdotukset prosessoidaan eri tavoin tekemiseksi. Tuollaisen toiminnan arvo näkyy jollakin aikavälillä performanssi-indikaattoreissa, joka on yleensä konvertoitavissa jollakin tavalla esimerkiksi rahalliseen muotoon. En uskalla sanoa voiko näin toimia Himasen raporttien tapauksessa, tuskinpa. Kokonaan toinen asia on pitäisikö. Jos maksaja haluaa laittaa rahaa filosofisen pohdintaan ilman mm. suoria tai edes epäsuoria taloudellisen hyödyn mitattavaa vaikutuksia, niin mikäs siinä. Hyöty pitää kuitenkin koettaa todentaa muilla tavoin.