Hohhoijaa.
Oikeastaan Haukkojen esityksestä tuli mieleen vain se eräs vitsi kannattajasta, jonka koira heilutti häntää ja hyppi voltteja suosikkijoukkueensa saadessa maalipaikan, mutta joka ei tiennyt mitä koira tekee suosikkijoukkueensa tehdessä maalin, koska oli käynyt peleissä vasta muutaman kauden ajan.
No, aikajänteet Haukkojen kohdalla ovat onneksi hieman lyhyemmät, mutta Sport-pelissä alkanut aneemisuus vain jatkui. Ja vielä kaiken järjen mukaan Sportin tai Salamoidenkaan ei pitäisi olla niin ylivoimaisia joukkueita kuin mitä kenttätapahtumat ovat todistaneet. Olen nähnyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki Haukkojen kotipelit ensimmäisestä divarikaudesta lähtien, ja voisin väittää, että ei edes Ari Kuisman pitkä päätyyn ja perään- aikakaudella nähty näin ponnettomia esityksiä. Siis peliä vailla minkäänlaista yritystä tai yhteispeliä hyökkäyspäässä, ja vastaavasti alakerrassa kiekon tultua oman sinisen alle täydellistä paniikkia ja roiskimista vailla kontrolloituja avauksia sekä jatkuvia ja totaalisia merkkausvirheitä.
Mielenkiintoinen kaveri tämä Ryhänen. Hänen visiittinsä Järvenpäässä jokunen kausi takaperin ei paljoa tarjonnut, mies oli silloin varsin voimattoman oloinen rivisurffari. Mutta nyt ihan mallikasta peliä.
Tuomari oli ok, mutta mielestäni hieman turhan tarkka linja, mikä taas aiheutti sen, että paikkausjäähyjä tuli usein heti perään, ja monesti ei ylivoimia kunnolla nähty.
Satosaari oli hyvä, mutta jälleen kerran ollaan tilanteessa, jossa vakivahdit kuluttavat penkkiä. Totta on, että ilman Satosaarta olisi tulos ollut aivan kauhea. Mutta kun miehen visiitti taitaa loppua lyhyeen, olisi pikkuhiljaa myös Kokkosellekin saatava pelejä. Selkeämpi ratkaisu olisi sitten panostaa ja hankkia joku Satosaaren kaltainen maalivahti koko kaudeksi, tai mennä sitten nykykaksikolla. Tämä välimuoto on kaikin puolin riskialtis, nyt kun lainaveskarin hyvistä otteista huolimatta pistepussin suu pysyy edelleen supussa.
Tauko tulee kyllä hyvään paikkaan, ehkä peliä saadaan sen aikana kuntoon. Eipä silti, Eläkeläisen kanssa samoilla linjoilla olen minäkin. Usko ei lopu, ja hallille saavun niin usein kuin metsäretkiltäni ehdin. Kausi on onneksi vielä alussa, mutta toisaalta jotain konkreettista kohti parempaa on pelissä tapahduttava.