Viestin lähetti Skeletor
Toinen hieman pelottavampi outo tapaus, tai sattuma, tapahtui armeijassa. lämpimän ilman ukkosia. Noin kuuden aikaan jytyytti oikein kunnolla ja sähköt alkoivat pätkiä. Katselimme rajuilmaa ja puhuimme paskaa, kunnes pamahti. Samassa menivät sähköt, mutta tuulimittarin astetaulukko (näyttää tuulen suunnan asteina) välkkyi ja taulussa oli lukema 666. Katsoimme kummatkin toisiamme silmiin ja molempien naamalle tuli väkinäinen hymy. Lukema oli taululla noin 5 sekuntia, kunnes sähköt palasivat. Asia oli sillä käsitelty. Emme puhuneet asiasta enää myöhemmin toisillemme tai yleensäkin kenellekään. Jäi vain hieman asia vaivaamaan ja hyvin muistiin. En usko pahemmin yliluonnollisiin, mutta en voi kieltääkään mitään. Kaikki oli kuitenkin todennäköisimmin sattumaa.
Jaa-a, sattumaa, tai ei, mutta erittäin mielenkiintoinen tapaus kaikkiaan. Varsinkin, kun itselläni on vastaavanlainen...
6.6.1996
Olin kesätöissä 18 kesäisenä kloppina ja kuuntelin työn ohessa ahkerasti radiota. Radio Mafiassa "mainostettiin" tätä päivää ns. paholaisen päivänä, koska siitä saa kätevästi luvun 666. Tapahtuma oli myös maailmanlaajuisesti huomioitu varsinkin uskovaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden toimesta. Itse tietysti naureskelin asialle ja mietin, että kaikenlaisia hörhöjä sitä riittääkin.
Kyseinen päivä oli ainakin länsi-rannikolla todella synkkä ja kastuimmekin läpimäräksi sateesta pyöräillessämme töihin äitini kanssa, joka oli ko. työpaikan vakiduunari. Siinä sitten iltavuoro loppui ja oli aika polkea takaisin kotiin. klo. 22.00 lähdimme töistä ja ilma oli edelleen synkkä, mutta kuin taikaiskusta alkoi tuulla ihan älyttömän lujaa. Koko päivänä ei ollut pilvipeitteen takaa näkynyt mitään, mutta yht´äkkiä näkyikin...
Puolivälissä matkaa taivaalle ilmestyi kolme aukkoa. Aukot olivat selvästi kuutosen muotoisia, 666. Sanoin siinä sitten äidilleni, että mitä sinä näet taivaalla? Hän sanoi, että siellähän on kolme kuutosta. Siinä vaiheessa alkoi jo vähän pelottamaan. Äitini ei osannut yhdistää tapausta tuohon kyseiseen päivämäärään, mutta kerrottuani kotona hänelle, oli ihmetys aika suuri.
Uni ei luonnollisesti tullut heti kotiin päästyämme ja katselin aikani kuluksi telkkaria ja pähkäilin tapahtunutta. Ulkona kova tuuli jatkui ja synkkä taivas alkoi seljetä. Pilvet liikkuivat nopeammin kuin koskaan pois taivaalta. klo. 0.01 Taivas oli täysin selkeä. Ei pilven hattaraakaan näkynyt taivaalla. 6.6.1996 oli siis täysin pilvinen ja sateinen päivä kaikkine kuutosineen, mutta kun vuorokausi vaihtui 7.6.1996 puolelle, pilvet olivat poistuneet kokonaan. Myös äitini todisti tämän ihme selkenemisen, eikä asiaa ole sen jälkeen pahemmin puitu.
Olikohan sitten itse vihtahousu tämän takana? Kaikki merkit viittaavat siihen, ellei siten kyseessä ollut TODELLA outo yhteensattuma.
