Mainos

Haluaisitko Jokerien pelaavan Liigassa vai KHL:ssä?

  • 143 560
  • 892

Jokerit KHL:ssä vai Liigassa, kumpi mieluisampi?


  • Äänestäjiä
    468
  • Poll closed .

Toni85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoolainen jääkiekko oikeissa käsissä
Olisi karmea lässähdys palata pelaamaan Liigaa ja kohdata Jukurien ja Sportin kaltaisia, Mestis-tason joukkueita. Voi vain kuvitella, miten kovaltshukeilla ja raduloveilla hemmoteltu yleisö olisi ihmeissään suomalaisten korvikkeiden kanssa. Veikkaus: yleisökeskiarvo putoaisi 6000 - 7000. Poikkeuksena HIFK-pelit, jolloin halli olisi epäilemättä täynnä.
Tässä on minusta avainkysymys heille, jotka haaveilevat Jokereiden paluusta Liigaan. Miten tuo lässähdys voitaisiin estää? Voiko sitä estää? Alussa toki henkilöt, jotka nykyään boikotoivat Jokereita tai ovat muuten vaan pudonneet kelkasta KHL-siirron myötä, palaisivat hallille. Tämä tuskin kestäisi kovin kauaa ja toisiko sekään tarpeeksi katsojia verrattuna nykyään huipputason kiekkoa seuraamaan tulevien korvaamiseksi? Puhumattakaan siitä, miten taustatoimintaa pitäisi muuttaa, että se palvelisi jälleen Liigassa pelaamista. Jokerit tuotti käsittääkseni isoja tappioita Liigassakin pelatessaan ja kuka nuo kuittaisi tällä kertaa? Olisiko Hjallis enää mukana, jos Jokerit ottaisi stepin taaksepäin?

Itse näen asian niin, että Jokerit ei voi nykymuodossaan palata takaisin Liigaan. Jos Jokerit jostain syystä haluaa/joutuu palaamaan Suomen sarjoihin, se tapahtuisi konkurssin myötä ja silloin toiminta olisi järkevintä aloittaa puhtaalta pöydältä, eli mahdollisimman alhaalta. Toisaalta taas sarjanousut Liigaan asti ovat erittäin hankalat, ja tuollaisen polun kulkeminen ei houkuttele kuin kaikkein fanaattisimpia kannattajia.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse näen asian niin, että Jokerit ei voi nykymuodossaan palata takaisin Liigaan. Jos Jokerit jostain syystä haluaa/joutuu palaamaan Suomen sarjoihin, se tapahtuisi konkurssin myötä ja silloin toiminta olisi järkevintä aloittaa puhtaalta pöydältä, eli mahdollisimman alhaalta. Toisaalta taas sarjanousut Liigaan asti ovat erittäin hankalat, ja tuollaisen polun kulkeminen ei houkuttele kuin kaikkein fanaattisimpia kannattajia.
Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy Helsinki Garden -hankkeeseen. Kulujen jakaminen HIFK:n kanssa ja ylipäätään pelaaminen samassa hallissa olisi taloudelliseti huomattavasti Hartwall Arenan mallia järkevämpi. Sen lisäksi se olisi tietysti unelmien täyttymys myös siinä mielessä, että samassa hallissa pelattaessa suhteet seurojen välillä olivat todella terveet. Sinne kun pääsisi, sarjanousulla tai ilman. Ai että!
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tässä on minusta avainkysymys heille, jotka haaveilevat Jokereiden paluusta Liigaan. Miten tuo lässähdys voitaisiin estää? Voiko sitä estää?

Voisko joku avata vihdoin, miten nykyinen Jokerien edustus liigaan voisi edes siirtyä? Ei mitään mahdollisuutta. Jos taas puhutaan ry:stä logoineen, voisko joku vihdoin avata, miten ry:n teoreettinen siirtyminen Liigaan olisi mahdollista, ellei Jokerien nykyiset rahoittajat ole pistäneet lappua luukulle? Tällöin se olisi mahdollista, teoriassa siis.

Jokerit on KHL:ssä tasan niin kauan, kun venäläiset Jokerit KHL:ssä haluavat pitää ja Harkimo/Selänne/joku muu viitsii keulakuvana patsastella. Siinä vaiheessa kun eivät viitsi, turha höpistä mistään paremmista tuomareista ja pelaajista.

Faktojen tunnistaminen ei ole pahitteeksi kenellekään.
 

ela

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL
Vastasin liiga, mutta kyllä nuo KHL pelitkin kelpaavat. Hyvää viihdettä ollut tähän asti, iloa ja vitutusta on saanut ihan riittävästi.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Voisko joku avata vihdoin, miten nykyinen Jokerien edustus liigaan voisi edes siirtyä?
Putte poistuu vallankahvasta -> Rotat pistää narrit lihoiksi eniten tarjoavalle, koska kilpailuhyöty valtion urakoista katoaa. Tod näk halli kuuluisi kaupaan ja yhtään ostajaehdokasta ei ilmaantuisi...

Jokerit on KHL:ssä tasan niin kauan, kun venäläiset Jokerit KHL:ssä haluavat pitää ja Harkimo/Selänne/joku muu viitsii keulakuvana patsastella. Siinä vaiheessa kun eivät viitsi, turha höpistä mistään paremmista tuomareista ja pelaajista.
Aivan. 51% huolimatta Harkimo ei ole enää isäntä talossa, vaan teki itsestään narrin tappiollisen hallin takia. Toki Venäjä-Ukraina sota muutti tilannetta, mutta ei tää silti olisi pyörinyt ilman rottien huomattavaa pääomalainoitusta.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jokerit on KHL:ssä tasan niin kauan, kun venäläiset Jokerit KHL:ssä haluavat pitää ja Harkimo/Selänne/joku muu viitsii keulakuvana patsastella. Siinä vaiheessa kun eivät viitsi, turha höpistä mistään paremmista tuomareista ja pelaajista.

Tämä on tilanne. Tilanne on myös se, että näillä näkymin Jokerit pelaa ainakin neljä kautta KHL:ssä. Tästä on sopimus. Jos ei pelaa, KHL ei liene suurin murheemme eikä jääkiekko muutoinkaan. Olemme suurempien mullistusten äärellä.

Vastaava tilanne on tosin Liigassa. Ja myös Liigassa joukkueet ovat omistajansa/omistajiensa armoilla. Kysykää vaikka Espoo Bluesin (rip) kannattajilta.

Jokerien pitkään historiaan mahtuu monenlaista, kuten tiedetään. KHL-vaihe tuskin kestää ikuisesti. Mutta on tässä hyviäkin puolia, vaikkapa nuo tuomarit ja pelaajat. Miksipä niistä ei nyt saisi nauttia, ja vaikka vähän höpistäkin?

Cobol on oikeassa siinä, että tosiasiat on tunnustettava. Tällä palstalla tuskin löytyy tietäjää, joka selittäisi, miten siirtyminen Liigaan olisi mahdollista. Ja jos olisikin, niin olisiko se taloudellisesti ja urheilullisesti järkevää - ja kannattajiakin tyydyttävää. Liiga on paljon huonompi sarja kuin Jokerien sieltä poistuessa, kiitos takiaisseurojen mukaanottamisen.

Jokerien brändi on suomalaisessa jääkiekossa niin vahva, että kyllä se kiinnostanee sitten nykymuotoisen KHL-rahoituksen loppumisen jälkeenkin jotakuta kiekkobisneksestä kiinnostunutta ja siihen pystyvää. Kerran ja aina.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jokerien brändi on suomalaisessa jääkiekossa niin vahva, että kyllä se kiinnostanee sitten nykymuotoisen KHL-rahoituksen loppumisen jälkeenkin jotakuta kiekkobisneksestä kiinnostunutta ja siihen pystyvää. Kerran ja aina.

Näin on. Vaikka vuonna 2013 ottamani myönteinen kanta KHL:n, Rotenbergin ja Venäjän suhteen Jokereihin on muuttunut mm. vuoden 2014 tapahtumien ja osaomistajien käyttäytymien vuoksi täysin, kirjoitin viime viikolla Jokerien omaavan Suomen urheiluseurojen ykkösbrändin. KHL:ssä Jokerit on myös hyvin kiinnostava Suomen ulkopuolella. Sellaista kerrotaan, että Jokerit on KHL:n TOP-3 kiinnostavin seura. Jos katsotaan Arenan lukuja, Jokerit kiinnostaa olkoonkin, että lippuja laitetaan halvalla menemään.

Näkisin Jokerien Suomen ykkösbrändin suurimman uhkakuvan olevan siinä, että CHL nousee vakavasti otettavaksi sarjaksi, ja sen voitosta maksetaan tv- ja muita rahoja 3-6 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa Jokerit on CHL:n ulkopuolella ja HIFK uuden hallin kapasiteetilla noin 14 000 - 17 000 katsojaa CHL:n sisäpuolella. Jos Suomen kärkiseurat pelaavat taloudellisesti merkittävää kansainvälistä liigaa uusissa halleissa (Helsinki, Tampere, varmaan muitakin), Jokerien tilanne muuttuu. Melkein sanoisin, että KHL:ssä on havahduttu haasteisiin Euroopan kiekkosarjojen tason noustessa (Saksa, Englanti, Sveitsi + toki Ruotsi) aivan parin viime vuoden aikana samaan aikaan, kun KHL:n pelaajataso on laskenut. Johtaako tämä siihen, että KHL:stä tulee nykyistä enemmän Venäjän sarja joskus viiden vuoden päästä?

Jos näin kävisi, itse olen valmis ostamaan useampia kausareita siinä vaiheessa, kun Jokerit pelaa jossain divarissa Suomessa tai pelaa Liigaa ja CHL:ää Suomessa. KHL:n suhteen seuraan jatkossa Jokereita samalla tavalla kuin vaikkapa Kärppiä Liigassa. Toisin sanoen, katson peliä ja pyrin sitä analysoimaan.
 

Hande75

Jäsen
Suosikkijoukkue
LiverpoolFC, Jokerit, suomalaiset NHL:ssä ja Lauri
Liigassa kaipa. Tunne vahvistui kun näin Kärppien voittavan välierän. KHL:stä ei saa yhtä aitoa vitutuksen tunnetta, ja KHL ei anna sitä.
 

ss74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Jokerit FC
KHL-jatkon myötä hyväksyin Jokereiden kuolleen edustuksen osalta ja KHL-aikakauden surutyö tuli "valmiiksi". Vaikka Jokerit joskus palaisivat liigaan, ei entiseen ole enää paluuta. Haavat ovat liian syvät ja samalla pitäisi seuran johdossa tapahtua isoja muutoksia. Todennäköisesti löytäisin tieni takaisin halliin, mutta luultavasti viettäsin aikani hyvin neutraalisti sivu- tai yläkatsomossa. Vanhaa kiimaa saisin tuskin enää takaisin.

Joukkueen kuoleman hyväksyneenä en ole pahemmin viitsinyt KHL-spedeilyä kommentoida, mutta @Shakermaker hieno kirjoitus pakotti kommentoimaan.

KHL:ssä on vaikea muistaa vastustajien pelaajien nimiä, kun taas Liigassa tunsi suuren osan pelaajista, tai ainakin osasi lausua nimen ja se jäi mieleen helpommin kuin joku venäläisnimi. Eikä kyse ole pelkistä nimistä. Nimen takana on poika tai mies, jonka edesottamuksia voi seurata, mutta KHL:ssä se ei niin paljoa kiinnosta.

Tämä! Jokaisessa liiga jengissä oli pari helvetin ärsyttävää pelaajaa joita seurasi matsissa, kun olivat kentällä. Osa pelaajista oli isoja persoonia, yhden esimerkin sanoakseni esim. Ville Nieminen. Pelaaja joka osasi olla vitun ärsyttävä, mutta samanaikaisesti kunnioit pelaajaa ihan helvetisti. Sitten oli niitä pelaajia ketä vain rakasti vihata, esim. Peltonen.

KHL-jengien pelaajat ovat kaikki täyttä ilmaa Mikäli joku nyt mainitsee Kovaltšukin, niin en vain ymmärrä, pelkkää latteaa ilmaa. Ei mitään eroa yhteenkään KHL-vastustajan rivipelaajaan.
 

PunaKelta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
KHL-jengien pelaajat ovat kaikki täyttä ilmaa Mikäli joku nyt mainitsee Kovaltšukin, niin en vain ymmärrä, pelkkää latteaa ilmaa. Ei mitään eroa yhteenkään KHL-vastustajan rivipelaajaan.
Mutta, kun se pelin taso ja Ilyalle buuaaminen on niin mahtavaa! Samaa mieltä kanssasi, että KHL tappaa tunteen.
 

# Seiskakasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, #65, #86 #51, #8, #12 #18
Täällä kun jaksetaan vääntää aiheesta loputtomiin, niin kannan oman vaatimattoman korteni kekoon. Olen ollut jokerifani about vuodesta 1992 lähtien. Kävin pari kautta katsomassa satunnaisesti pelejä 1990-92. Sitten tulikin pitkä breikki. Kävin kerran Areenalla 1997 ja seuraavan kerran vasta 2011, minkä jälkeen olen käynyt katsomassa jokaisen kotipelin.

Kun kuulin KHL-siirrosta, ensimmäinen reaktio oli valtava tyrmistys. Kokosin itseni parissa päivässä ja päätin, että seuraa ei jätetä. Enkä jättänyt. En myöskään ole jaksanut ottaa kantaa tässä eipäs-juupas -väännössä käytännössä lainkaan, koska en koe sitä millään tasolla hedelmälliseksi. Molemmilla puolilla on sangen hyvät pointit. En vain voi pysyä poissa, vaikka pro-liiga -puolen argumentit osuvatkin maaliinsa - jopa omalla kohdallani.

Eihän KHL sytytä samalla tavalla (valehtelisin, jos väittäisin muuta). Mutta kun se vaatii aikaa (jonka suuri osa toivoo loppuvan tiimalasissa pian). Skeema on pitkään jatkuessaan syntyvä automatisoitunut toiminto, joka herää ilman ennakkotietoa tai suurempaa ärsytystä/ärsykettä. Skeema on kohdallamme (jotka aktiivisesti seuraamme KHL:ää) vielä kovin keskeneräinen. Vaatii vuosia, ennen kuin joukkueet ja niiden pelaajat saavat mielissämme skeeman tai kokonaisen skriptin luonteen. Ja se vaatii myös aktiivista perehtyneisyyttä ja muiden joukkueiden tutkimista, ennen kuin ne oppii tuntemaan. Ensimmäisen kauden tavoitteeksi otin kaikkien joukkueiden nimien ulkoa opettelun ja missä ne sijaitsevat. Sen jälkeen olen vaihtelevalla menestyksellä yrittänyt opetella mielenkiintoisten joukkueiden pelaajarungon edes osittaisen omaksumisen. Nyt neljännen kauden jälkeen alkaa homma olemaan hanskassa. Liigaa 30 vuotta seurattuani oli homma ollut jo pidempään hanskassa.

Olen pyrkinyt vähentämään tällä omankaltaisella toiminnallani kognitiivista dissonanssia (joka syntyy kun ajatukset ja toiminta ovat vahvassa ristiriidassa keskenään). Koska olen omasta mielestäni hard core -fani, en jätä seuraa, vaikka se pelaisi missä tahansa liigassa, koska sen jättäminen tuntuisi perisynniltä ja majesteettirikokselta. Ymmärrän vallan hyvin sen tuskan, jota vanhat eepeeläiset kokevat, koska he eivät ole kyenneet yhteensoinnuttamaan tätä ajatusten ja toiminnan ykseyttä yhtä kivuttomasti kuin minä. Olen vaan toki joutunut oikomaan mutkissa ja olen myös joutunut olemaan välittämättä rybyjen täällä jo moneen kertaan toistetuista perseilyistä.

Voitot tuntuvat edelleen hyvältä, tappiot vituttavat vähemmän, tunnelma on kuolleempaa ja putoaminen ei vie yöunia. Ehkäpä tuon tunnepuolen laantuminen tekee psyykellekin ihan hyvää. Ettei verenpaine huitele tuolla 200:ssa jonkun saipakalpan vuoksi. Nyt se huiteli siellä Jensenin ja Kivistön ulosajojen vuoksi game 3:ssa. Ja kukaan ei ainakaan voi sanoa, etteikö siitä matsista tunnetta puuttunut. Ei lähimainkaan samanlaista hurmosta kuin jullisarjassa 2012, mutta sangen kiihkeää kuitenkin. Ja lopuksi vielä: kyllähän se venäläisten lyöminen tuntuu aina hyvältä, niin majussa kuin Jokereissakin. Ne ovat aina sellaisia pieniä revansseja talvisodasta. Kömpelö vertaus, mutta kohdallani kuitenkin niin totta.
 

Mordjinn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tuli mieleen että eikö Venäjän ylivaltaa alleviivaisi kaikkein parhaiten Liigassa pelaava venäläisrahoitteinen Jokerit, jossa olisi ykköskentässä venäläistaitureita? :)
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Unohdit kuitenkin mainita että 4 Jokerit-Tsska peliin myytiin lähes täysi halli reilussa vuorokaudessa. Luulen että liput ovat olleet myynnissä tuohon Kärpät-Hifk pikkuisen pidempään.

Kärpät ryssi ahneudessaan tuon playoff-lippujen hinnoittelun täysin ja se on halvan Ruudun ohella pääsyy heikkoihin yleisömääriin. Onneksi huomenna tulee taas halli täyteen, kovista hinnoista huolimatta.

***

Toivottavasti tästä KHL-retkestä ei tule teille mitään 11 vuoden korpivaellusta, vaan selvitään esim. vain 5 vuodella.

Tervetuloa takaisin any time!
 
Viimeksi muokattu:

Oikeistohippi

Jäsen
Suosikkijoukkue
NYR & NYG
Tässä ketjussa lienee hyvä aloittaa omakin kirjoittelu.

Kuten monelle muulle myös tähänkin ketjuun kirjoittaneelle, minullekin kannattaminen on ennen muuta tunteita ja niiden vuoristorataa.

Ja tunteita lätkä on tarjonnut aina. Muistan joskus skidinä ihastuneeni Bluesiin kun näin livenä Jan Calounin kaatamassa Tapparaa, mutta parasta ottelussa oli kuitenkin omiin käsiin ensimmäistä kertaa saatu kiekko. Kannatus kesti ehkä kaksi viikkoa, kiekko oli hyllyssä varmaan kymmenen vuotta. Seuraavat muistikuvat ovat Jokereiden mestaruudesta vuodelta 2002, mutta ne hetket elin lähinnä faijani pettymyksen kautta kun mestaruutta ei tullutkaan. Pikakelaus kevääseen 2003, enkä ole faijaa montaa kertaa nähnyt niin onnellisena kuin silloin keväällä. Seurasin sen jälkeen lätkää hetken Tappara-lasien läpi, mutta orastava kannatus kuihtui yhtä nopeasti kuin Bluesin tapauksessa. Keväällä 2004 seurasin Jokereiden puolivälieriä Kärppiä vastaan ja ihastuin Glen Metropolitiin. Pienen pojan mielestä täytyi olla ihan vitun kova jätkä, jos pystyi laukomaan niin kovaa, että kiekko hujahtaa maskin läpi. Omaa seuraa ei kuitenkaan vielä ollut, vaikka lätkää tulikin seurattua.

Kaikki muuttui vuonna 2007 ja esiteini innostui, kun eräs Jokereissa pelaava taituri sattui muuttamaan samaan taloyhtiöön. Siinä sitä ujona miehenä katseltiin ikkunasta muuttoautojen purkua, jossain kohtaa uskaltauduttiin sanomaan moikat ja heti kauden alussa istuttiin Jaffalla katsomassa, miten juuri se minun tuntema pelaaja kentällä pärjää. Noh, IFK:lta tuli tukkaan 3-0, mutta side seuraan oli luotu. Tämän pelaajan kautta tuli Jokereiden edesottamuksia seurattua se kausi ja kun keväällä vitutti kauden päättyessä pettymykseen, oli oma joukkue viimein tullut valittua.

Sen jälkeen kannattaminen Liiga-aikoina olikin tunteiden vuoristorataa. Vaikka kaksi ensimmäistä Talviklassikkoakin otti koville, ei mikään ole ikinä tuntunut urheilun saralla niin pahalta, kuin himaan käveleminen kolmannen ja ratkaisevan jälkeen. Ei edes Hentusen läpiajo ja kevät 2011. Bussipysäkillä joku IFK-paitainen muksu tuli vielä erikseen kertomaan, että herruus on nyt sitten ikuisesti heillä sen faijan riemuitessa taustalla. Oli kyyneleet lähellä, mutta ei kehdannut.

No, oli niitä positiivisiakin hetkiä, joista suurimpana ehdottomasti Hardtin jatkoaikamaali 24.3.2012. Mulla oli katsomossa jo kamat valmiiksi käsissä nopeaa poistumista varten Granlundin rankkarin aikana, mutta ilta päättyikin parhaaseen lätkäfiilikseen, joka mulla on tähän päivään mennessä katsomossa tai sen ulkopuolella ollut. Videota tulee edelleen silloin tällöin kelailtua. Todella positiivisia muistoja on myös Turun valtauksesta vuodelta 2014. Dominoiva esitys kaukalossa, jutustelu turkulaisten kanssa baarissa pelin jälkeen ja sen otteluketjun lukeminen silloin lämmittävät mieltä vielä tänäkin päivänä.

Uutiset KHL:ään siirtymisestä otin vastaan sekavin tuntein, mutta joukkuetta en aikonut jättää. Innolla seurasin joukkueen rakentamista kesän yli ja onhan se myönnettävä, että kyseessä oli hieman eri tason nippu, kuin viimeisellä Liiga-kaudella. Ensimmäinen KHL-ottelu oli mielenkiintoinen kokemus, sillä vaikka kentällä oli edelleen Jokerit, oli tunne täysin erilainen kun vastustajaa ei tuntenut yhtään. Tai tarkemmin sanottuna tunnetta ei vain ehkä ollut niin paljoa kuin Liiga-aikoina. Kuten aiemmin joku kirjoittaja mainitsikin, oli kummallista olla täysin hiljaisessa Areenassa vastustajan tehdessä maalin. Olin silti iloinen nimivahvasta joukkueesta ja aloin totuttelemaan uudenlaiseen ympäristöön.

Pari vuotta olin innoissani. Liigaa paljon parempi pelin taso, paikallisväännön rauhoittuminen ja vierailevat tähdet Arenalla saivat minut puolelleen, vaikka vastapainona olikin tällä palstalla niin moneen kertaan puidut ongelmat taloudesta Putiniin. SKA:sta tuli uusi “paikallisvastustaja”, pelin tasosta nautti ja keväät päättyivät totutusti ensimmäisellä tai toisella kierroksella, kuten niin monesti Liigassakin (heh).

Tällä kaudella aloin kuitenkin heräämään. Mitä KHL-ajasta on jäänyt käteen? Noh, ei ainakaan aiemmin aiemmin mainittua tunteiden vuoristorataa. Oli se ensimmäisen vuoden SKA-kotivoitto joo, mutta ei se ansaitsisi olla edes samassa lauseessa Hardtin jatkoaikamaalin kanssa. Tappiot eivät ole suuremmin edes vituttaneet. On ollut hieno 50-vuotisjuhla, mutta on ollut myös maalattua pukuhuonetta, omistajia pakotelistalla, mulle vähän vierasta maalilaulua ja surkeata tuomaritoimintaa, vaikka viimeksi mainittu onkin pääosin ollut hyvällä tasolla. Kummasti vain tietyissä peleissä tai tiettyä joukkuetta vastaan tuomareidenkin taso on saattanut tiettyjen tuomioiden kohdalla flopata.

Kaikesta tästä on johtunut se, että kannattaminen on pikkuhiljaa muuttunut seuraamiseksi. Tunnetta on, mutta ei tarpeeksi. Tähän asti on istuttu Jaffalla kausikortilla ja ajattelin jo tämän kauden aikana, että ensi kaudeksi sitä ei enää tule, mutta perkele, että tuo joukkue tekee sen hankalaksi. Nyt viimeksi suu oli messingillä Normanin jatkon jälkeen, kuten oli myös Reginin, O’Neillin ja Zapolskin jatkojen aikaan, mutta samalla fakta on se, että seurasin tällä kaudella Jokereita vähemmän kuin koskaan aiemmin, vaikka pleijarit tulikin katsottua melkein kokonaan. Ja kun en päässyt viimeistä kotiottelua katsomaan, niin enemmän vitutti se, etten päässyt katsomaan Tolvasen toistaiseksi viimeisiä otteita Jokerinutussa kuin se, että joukkueeni kevät katkesi taas aikaisin. Hieno sarja oli kyllä TsSKA:ta vastaan, ei sillä.

Jokerit on tällä hetkellä vähän väliinputoaja. Hyvällä pelin ja show’n tasolla pääsi pitkälle, mutta hyvää ja parempaa jääkiekkoa löytää NHL:stä. Jokereista toivoisin löytyvän enemmän tunnetta. Myös vastustajan faneja alkaa olla iso ikävä, jopa sitä KHL-aikojen alussa meidän puolella provonnutta porilaista. Vaikka alkuun oli pari kolme vuotta kiva olla rauhassa, niin kyllä vastustajan fanit niin Jatkoajassa kuin oikeassa elämässäkin tuovat aika paljon lisäarvoa otteluiden seuraamiseen. Ja se yhteisöllisyys kun vaikka yhdessä dissattiin Rantalaa. Vähän se on yksinäistä tuolla KHL:ssä tarpoa.

En tiedä vielä ensi kaudesta, aika näyttää. Näiden asioiden perusteella toivoisin kuitenkin vielä joskus näkeväni Jokerit kotimaan sarjoissa.
 

C.Orr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menneisyyden kahleista vapaa Jokerit
@Oikeistohippi: Paljon paremmalla kirjoituksella ei palstaneitsyyttä voi menettää.
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
KHL-jatkon myötä hyväksyin Jokereiden kuolleen edustuksen osalta ja KHL-aikakauden surutyö tuli "valmiiksi". Vaikka Jokerit joskus palaisivat liigaan, ei entiseen ole enää paluuta. Haavat ovat liian syvät ja samalla pitäisi seuran johdossa tapahtua isoja muutoksia. Todennäköisesti löytäisin tieni takaisin halliin, mutta luultavasti viettäsin aikani hyvin neutraalisti sivu- tai yläkatsomossa. Vanhaa kiimaa saisin tuskin enää takaisin.

100% asiaa koko viesti, mutta lainasin sen olennaisimman. Päätin sen kolmen vuoden stintin vielä odottaa hammasta purren, josko tämä slobopelleily loppuisi jollain ihmeen kaupalla. Viiden vuoden jatko KHL:ssä katkaisi "napanuoran" lopullisesti sammuttaen sen viimeisenkin kipinän: Minulle jääkiekkoseuraa nimeltä Jokerit ei ole enää olemassa. On vain hapankaalilta haiseva velivenäläisen marionetti, jolla ei ole mitään tekemistä sen oikean Jokerien kanssa. Vaikka Jokerit joskus palaisikin takaisin Suomen sarjoihin niin paluuta vanhaan tuskin enää on. Todennäköisesti lopettaisin Arena-boikottini samantien, mutta mutustelisin palstaveli ss74:n kanssa nachoja clubikatsomossa analysoiden viivelähtöjä.

Liigasta sen verran, että jullien play-off racea seuratessa myönnän tuntevani ei-ihan-pienen kateuden pistoksen. JYP-sarja oli epäilemättä orgastinen kokemus ja eilen DDR-bunkkerissa tuntui olevan sellaista kevään kiimaa, jollaisesta me voimma nykyisin vain haaveilla.

Mainioita tekstejä tässä ketjussa muuten! Taisinpa vastata äänestyksessä tuon viimeisimmän vaihtoehdon.
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tässä ketjussa pulpahtelee uusia ja VANHOJA nimimerkkejä jostain vuosien takaa eetteriin. Etkös sinä "Jaska" kirjoitellut tänne joskus Liiga aikoina aktiivisestikin, näin muistelisin.

Tosiaan hyvä kirjoitus oikeistohipiltä. Tuossa tulee hyvin esiin KHL seikkailun hyviä ja huonoja puolia. Onhan se päivänselvää että Atlantin takana pelataan maailman parasta jääkiekkoa mutta sitä on vaikea nähdä Livenä jos meinaa töistä joskun klo 16 nurkilla livistää kotiin.

Vielä muistuttaisin, että jos mietin omaa nuoruusvuosien kaveripiiriäni niin tosiaan aikoinaan A2 katsomossa seurailtiin Jokerien dyykkausta ja uutta nousua ja noista kavereista harva seurasi kiekkoa ainakaan paikanpäällä enää Areenan ensimmäisinä vuosina. Kuvioihin tuli tyttöystävät, perhe, omakotitalo, työelämän kiireet jne eli osa tuosta kiihkosta ja fanaattisuudesta vaan "pehmenee" kun ikää tulee enemmän. Tästä kirjoitin joskus aikaisemmin.

Näillä mennään!
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ja tuosta tunteesta vielä. Täällä moni aina ottaa sen Jokeri kortin ja vertaa NHL:ään.

Pari kertaa siellä olleena niin sehän se vasta kaupallista showta on. Ei mitään kannustusta, ei juurikaan tunnetta, istutaan perse penkissä, syödään poppareita ja juodaan olutta. Puhelimessakin ollaan pelin aikana ja päivitetään someen sitä ja tätä.

Mutta kun pelin taso. This is NHL!
 

MR8

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Klubi, Kallion Voima
Mutta kun pelin taso. This is NHL!

Vittu sä olet raskas kirjoittaja. Käyt provoilemassa pitkin Liigaosiota ja jauhat paskaa täällä Jokeriosiossa minkä kerkeät. Mikä agenda sinulla on? Onko sinulla kaikki hyvin? Sinulle selkeästi menee syvälle tunteisiin se, että kaikki Jokerifanit eivät ole sinun setämies-kiimavankkureissa huutamassa hallelujaa KHL-ylistyslauluja. Kuuntele tarkasti: Älä esitä ymmärtäväsi muita Jokerikannattajia. Huolehdi omasta pesästä. Kiitos.
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Vittu sä olet raskas kirjoittaja. Käyt provoilemassa pitkin Liigaosiota ja jauhat paskaa täällä Jokeriosiossa minkä kerkeät. Mikä agenda sinulla on? Onko sinulla kaikki hyvin? Sinulle selkeästi menee syvälle tunteisiin se, että kaikki Jokerifanit eivät ole sinun setämies-kiimavankkureissa huutamassa hallelujaa KHL-ylistyslauluja. Kuuntele tarkasti: Älä esitä ymmärtäväsi muita Jokerikannattajia. Huolehdi omasta pesästä. Kiitos.

Ainoastaan realismista tässä muistuttamassa.
 

Hanjohan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Peliitat
Pitkästä aikaa hiljaisuudesta kirjoittelen, mutta olen pitkään sivusta seuraten miettinyt, että tarvitseeko näitä vastaanasetteluja kaivaa esiin väen väkisin, kun niitä on jo ihan tarpeeksi nykyiselläänkiin.

Ottamatta kantaa siihen, mitä Jokerit joukkueena on nykyään, mitä se oli ja mitä se tulee olemaan, niin entisaikaan yhteisö oli ainakin yhtenäinen. Nykyään tunnutaan suoltavan erinäistä tarpeetonta eripuraa joka taholta.

Jos myös otsikosta jotain lausuisin, niin vaikka olen myös toisinaan arvostanut joukkueen taistelua Jokereiden logon eteen mennessä sarjassa, niin ulkopuoliset seikat latistavat nämä ilonaiheet lopulta. Näistä ovat monet monet nimimerkit jo jauhaneet, joten jätetään väliin.

Loppujen lopuksi minun puolesta voisi käydä Hindenburgit ja syöksyneen laivan tuhkista voisi taas pilkistää uusi Jokerit, sen verran käsittämättömäksi meininki on mennyt. Joku kakkosdivarissa Jani Ritan ja Juha Lindin johtama uudistuskoneisto pesisi omassa arvomaailmassani nykyisen systeemin kevyesti. Saataisin sitten kanssa ne todelliset jokerisydämet mukaan toimintaan.
 

Ovhj

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tämä on hauska ketju koska halutaan liigaan mutta ei halutakkaan koska tunnetta ei saada enään takaisin. Tätä kun lukee niin oikeesti mikään ei ole hyvä ei mikään kaikki on paskaa. Jokerien pitäisi mennä ilmeisesti 2 divariin ja alkaa pelaa kotiottelut jossain 500hlö vetävässä vanhassa jäähallissa niin sit varmaan nää 'old school fanit' ja 'oikein kannattajat' olis makkarat kädessä taas ytimessä. Jos näitä oikeesti lukee liikaa ja alkaa miettii niin maailman rauha olis helpompi neuvotella ison pöydän ääressä kun että saisi täällä joskus kaikki edes hetkeksi tyytyväiseksi. Alan ymmärtää sitä miks joukkue liigassa oli palkka armeija ja pelasi itselleen koska miten joukkue voi pitää yhtä jos fanit ei pysty yhdestäkään asiasta olemaan yhtä mieltä ja tämä ketju on ääripää mutta vituttaa välillä lukea tätä paskaa päivästä vitun toiseen. Lopetan tämän ketjun lukemisen ja keskityn tästä eteenpäin muihin ketjuihin. Sori vielä tämä ei ole kellekkään henk koht.
 

Hanjohan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Peliitat
Tämä on hauska ketju koska halutaan liigaan mutta ei halutakkaan koska tunnetta ei saada enään takaisin. Tätä kun lukee niin oikeesti mikään ei ole hyvä ei mikään kaikki on paskaa. Jokerien pitäisi mennä ilmeisesti 2 divariin ja alkaa pelaa kotiottelut jossain 500hlö vetävässä vanhassa jäähallissa niin sit varmaan nää 'old school fanit' ja 'oikein kannattajat' olis makkarat kädessä taas ytimessä. Jos näitä oikeesti lukee liikaa ja alkaa miettii niin maailman rauha olis helpompi neuvotella ison pöydän ääressä kun että saisi täällä joskus kaikki edes hetkeksi tyytyväiseksi. Alan ymmärtää sitä miks joukkue liigassa oli palkka armeija ja pelasi itselleen koska miten joukkue voi pitää yhtä jos fanit ei pysty yhdestäkään asiasta olemaan yhtä mieltä ja tämä ketju on ääripää mutta vituttaa välillä lukea tätä paskaa päivästä vitun toiseen. Lopetan tämän ketjun lukemisen ja keskityn tästä eteenpäin muihin ketjuihin. Sori vielä tämä ei ole kellekkään henk koht.

Nopealla vilkaisulla katselin, että olin ainut joka tuon kakkosdivarikommentin heitti ja ei ollut tarkoitus tuottaa harmistusta, tämä oli vain oma urheiluromanttinen haavekuva. Varmaankaan koko viesti ei kohdistunut meikäläisen kommentiin, mutta jonkun hyvän luomiseksi tarvitsisi esittää myös rakentavaa kritiikkiä sen sijaan, että leivottaisiin koko brändiä syvemmälle suohon.
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Miksei tunne tule takaisin? Jos Jokerit pelaisi Liigaa ja heittäisin tähän "pari valittua kommenttia", niin eiköhän sitä tunnetta alkaisi tulla sivutolkulla! :)
 

Hanjohan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Peliitat
Nimimerkki Shadowmaker laittoi tähän tai johonkin toiseen ketjuun viestin, niin laitetaan myös oma. Mielestäni tämän ketjun aineista:

90-91 ensimmäinen matsi mistä oli muistikuvia nordiksella, päättyi 2-1 Jokereiden voittoon. Pitkään muistelin aikuisiässä että voittomaalin tekijä olisi ollut Janecky mutta olikin Bozik, tuolloin kun Otto ei pelannut Jokereissa ensinkään. Siitä eteenpäin vähän fast forwardilla, olin matseissa dynastia-ajan broidin tai systerin lipuilla, kummalta nyt sattuikaan yli jäämään. Pleijarit tuulettiin silloin enimmäkseen kotisohvalla. 2002 oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen jonka sisäisi koko olemuksellaan, vittu että se oli hieno hetki. Tämän jälkeen päästään melkein nykypäivään. Lainaisin Shadowmakerin tunnelmia siltä osin, että Hentusen läpiajo ja 106-105 vaurioittivat mieltä eniten (Toisaalta Kilpeläinen vs Granlund rankkari) ja Pesosen naama Nordlundin selkämyksessä. Turun reissut fantastisia. Sitten mentiin kahilaan ja menin mukaan Pietarin reissulle. Kaikki united smile ja kuvaamisen kohteena olot sekä venäläisfanien kiinnostus olivat liikkistä, mutta jälkikäteen ajateltuna vähän paperia. Silti oli mageeta poistua hallista 1-4 tappion jälkeen, kun kahdeksan fanin joukko päästi palkeistaan ulos mennessä kaiken minkä lähti, samalla kun paikalliset muodostivat rytmikkäästi taputtavan kunniakujan,

Siihen jäi hienoja ja huonoja hetkiä, mutta kaiketi voi jättää myös tuohon.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös