Kansainvälinen brändisarja, jossa esitellään eri maissa toteutettuja poikkeuksellisia, haasteellisia, uhmakkaita, perinteitä uhmaavia, vaarallisia ja kalliita taloprojekteja joiden äärelle on upeaa rauhoittua tunnin ajaksi ihmettelemään miten joku/jotkut uskaltautuvat, kykenevät ja vielä onnistuvat voittamaan kaikki vastoinkäymiset minkä lopuksi - usein monen vuoden jakson jälkeen - esitellään upea lopputulos; taideteos, tekijöidensä kaikki voimavarat, rahat ja ideat vieneet paikkakunnan nähtävävyydet ja tekijöidensä kädenjäljet historiaan. Olen tykännyt alkuperäisestä, ja australialaisesta ja näköjään myös ruotsalaisetkin ovat saaneet aikaan näyttävää jälkeä jota kelpaa katsella viskin ja suklaan kanssa.
Sitten on meidän maikkari. Tuo televisio-osaamisen kuiva erämaa. Ja kotimainen GRAND DESIGN SUOMI. Toisen kauden 5. jakso kertoo Millan ja Markun unelmatalon syntymisestä Villa Voima-Vahtilasta. Nuoren parin vuolaasti narisevalla äänellä puhuva energianainen kertoo parin menettäneen tulipalossa kotinsa ja päättäneensä rakentaa uuden talon siirtämällä jonkin ikivanhan hirsipirtin rungon sen paikalle. Jaksossa näytetään paljon ekologisen nuorenparin maailmanreissailua, pirtsakan värisen ja some-fotogeenisen Kleinbussin pesemistä ja jonkin verran hirsirungon purkamisen edistymistä. Kuukausia kuluuu, tulee talvi ja pimeä, työt eivät juuri etene. Ohjelma loppuu ja on aika esitellä lopputulos. Vanha hirsirunko seisoo uudella tontilla, katosta ei tietoakaan, yläkertaan on näyttävästi nostettu prinsessavuode. Pariskunta elää yhä aittarakennuksessa. Kamera-ajo kulkee hitaasti hirsiseinältä ylös alas mutta harmaa rakennuksen runko ei näytä juuri uskallukselta, kykenevyydeltä, onnistumiselta tai muultakaan GRANDilta. Vaan ihan tuiki tavalliselta keskeneräiseltä raksapihalta. Kuhan ny vietiin vaan tää jakso loppuun asti.
Eikö GD-brändi yhtään välitä nimensä vetämisestä sokkelin alta?
Sitten on meidän maikkari. Tuo televisio-osaamisen kuiva erämaa. Ja kotimainen GRAND DESIGN SUOMI. Toisen kauden 5. jakso kertoo Millan ja Markun unelmatalon syntymisestä Villa Voima-Vahtilasta. Nuoren parin vuolaasti narisevalla äänellä puhuva energianainen kertoo parin menettäneen tulipalossa kotinsa ja päättäneensä rakentaa uuden talon siirtämällä jonkin ikivanhan hirsipirtin rungon sen paikalle. Jaksossa näytetään paljon ekologisen nuorenparin maailmanreissailua, pirtsakan värisen ja some-fotogeenisen Kleinbussin pesemistä ja jonkin verran hirsirungon purkamisen edistymistä. Kuukausia kuluuu, tulee talvi ja pimeä, työt eivät juuri etene. Ohjelma loppuu ja on aika esitellä lopputulos. Vanha hirsirunko seisoo uudella tontilla, katosta ei tietoakaan, yläkertaan on näyttävästi nostettu prinsessavuode. Pariskunta elää yhä aittarakennuksessa. Kamera-ajo kulkee hitaasti hirsiseinältä ylös alas mutta harmaa rakennuksen runko ei näytä juuri uskallukselta, kykenevyydeltä, onnistumiselta tai muultakaan GRANDilta. Vaan ihan tuiki tavalliselta keskeneräiseltä raksapihalta. Kuhan ny vietiin vaan tää jakso loppuun asti.
Eikö GD-brändi yhtään välitä nimensä vetämisestä sokkelin alta?