Avaan uuden ketjun aiheelle, koska se näyttää puhuttavan tuolla megaketjussa siinä kuin Josef Boumediennen mahdolliset maajoukkuepelitkin.
Kuntovalmentajasta puhuminen saa usein ehkä liiankin suuret mittasuhteet. Fyysinen suorituskyky on teknisten, taktisten ja henkisten ominaisuuksien ohessa neljäsosan kokoinen pala urheilusuoritusta. Ilman kuntovalmentajaakin osaamista tältä sektorilta on olemassa, joten neljäsosan tasoitusta emme missään nimessä anna tuolla saralla. Pienetkin marginaalit olisi silti syytä ajaa kiinni tai mennä ohi, joten sen vuoksi kuntovalmentajan palkkaaminen olisi perusteltua.
Myöskään sitä ei pidä unohtaa, että kaikki suorityskyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja suoraviivaistaen voisi sanoa, että yhden osatekijän heikkous heikentää myös muita. Vastaavasti voi myös sanoa, että toisen osatekijän vahvuudella voi parantaa heikompaa. Argumentteja asian negatiivisista ja positiivisista vaikutuksista on löydettävissä suorituskyvyn perusteista alkaen.
Sikäli fysiikkavalmentaja olisi paikallaan, että hänen työpanoksensa vapauttaisi resursseja muilta valmentajilta "oleellisempaan". Onko Jokerien liigajoukkueen valmennustiimi nyt liian ohut, kun siinä on vain kaksi päätoimista valmentajaa ja yksi osapäiväinen? Siihen en osaa sanoa vastausta, mutta joka tapauksessa kapea se on. Liian suurikin tiimi on toisaalta haitallinen, koska työnjaon täytyy tehokkuuden kannalta olla äärimmäisen selkeä.
Missään tapauksessa en usko, että fyysisellä suorituskyvyllä olisi voitettu 2000-luvun liigassa yhtään mestaruutta, vaan siltä osin finaali-joukkueet ovat olleet varsin tasoissa. Teknisillä, taktisilla ja henkisillä osa-alueilla on varmasti ollut suuremmat erot.
Siltikään en pidä huonona ajatuksena alan ammattilaisen palkkaamista, jos siihen on rahoitus olemassa. Missään kohtaa ei kannata antaa tasoitusta ja jos sitä kautta muun valmennuksen osaaminen saadaan kohdistettua paremmin heidän vahvoihin alueisiinsa, niin palkkaaminen on jopa erittäin hyödyllistä.
Kuntovalmentajasta puhuminen saa usein ehkä liiankin suuret mittasuhteet. Fyysinen suorituskyky on teknisten, taktisten ja henkisten ominaisuuksien ohessa neljäsosan kokoinen pala urheilusuoritusta. Ilman kuntovalmentajaakin osaamista tältä sektorilta on olemassa, joten neljäsosan tasoitusta emme missään nimessä anna tuolla saralla. Pienetkin marginaalit olisi silti syytä ajaa kiinni tai mennä ohi, joten sen vuoksi kuntovalmentajan palkkaaminen olisi perusteltua.
Myöskään sitä ei pidä unohtaa, että kaikki suorityskyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja suoraviivaistaen voisi sanoa, että yhden osatekijän heikkous heikentää myös muita. Vastaavasti voi myös sanoa, että toisen osatekijän vahvuudella voi parantaa heikompaa. Argumentteja asian negatiivisista ja positiivisista vaikutuksista on löydettävissä suorituskyvyn perusteista alkaen.
Sikäli fysiikkavalmentaja olisi paikallaan, että hänen työpanoksensa vapauttaisi resursseja muilta valmentajilta "oleellisempaan". Onko Jokerien liigajoukkueen valmennustiimi nyt liian ohut, kun siinä on vain kaksi päätoimista valmentajaa ja yksi osapäiväinen? Siihen en osaa sanoa vastausta, mutta joka tapauksessa kapea se on. Liian suurikin tiimi on toisaalta haitallinen, koska työnjaon täytyy tehokkuuden kannalta olla äärimmäisen selkeä.
Missään tapauksessa en usko, että fyysisellä suorituskyvyllä olisi voitettu 2000-luvun liigassa yhtään mestaruutta, vaan siltä osin finaali-joukkueet ovat olleet varsin tasoissa. Teknisillä, taktisilla ja henkisillä osa-alueilla on varmasti ollut suuremmat erot.
Siltikään en pidä huonona ajatuksena alan ammattilaisen palkkaamista, jos siihen on rahoitus olemassa. Missään kohtaa ei kannata antaa tasoitusta ja jos sitä kautta muun valmennuksen osaaminen saadaan kohdistettua paremmin heidän vahvoihin alueisiinsa, niin palkkaaminen on jopa erittäin hyödyllistä.