Ei FPS:n pelikuviot vielä ole toivotulla tasolla, mutta eilinen voitto voidaan laskea erinomaisten tsemppivoittojen sarjaan, varsinkin ottaen huomioon se miten peli alkoi.
K-Vantaa pelistä poiketen ei tarvitse haukkua sen paremmin J Yli-Junnilan kuin maalivahdinkaan peliä. Yli-Junnilan sananmukaisesti maaliin lapioima kiekko Asko Rantasen syötöstä oli pelin komeimpia maaleja yhdessä Silvanderin läpiajomaalin kanssa
Ronkaisen veljesten esityksiä voi vain kehua. Marko näytti taas kerran olevansa älykäs pelaaja hyökkäyspään aloituksessa, jossa Hokin Jean-Philippe Pare olisi kai halunnut yömyöhään asti järjestellä joukkuettaan aloitustilanteeseen.
Toni taas esitti odotetun räväköitä otteita ja oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan sutiessaan ylivoimalla voittomaalin 3½ minuuttia ennen loppusummeria.
Edellämainitun ylivoiman hankki nelosketju Huuhanmäki-Virtanen-Piltti, joka näin paikkasi hieman 2-3 maalista tullutta takaiskua, jossa kukaan hyökkääjistä ei jäänyt alas paikkaamaan vastapäätyyn röyhimään lähtenyttä Timo Willmania.
Ottelun tuomarityöskentely oli (taas kerran) ala-arvoista. Päätuomari Partanen oli alussa haukansilmänä viheltämässä pilliinsä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta lopussa linja oli löysä kuin Kouvolan lakritsi valmistusvaiheessa. Edellispäivän pelistä ilmeisen väsynyt vierailija alkoi jo ennen puoliväliä pelata aikamoista kahvahokkia johon osittain isännätkin yhtyivät. Erityismaininta myös Hokin FPS:ssakin käyneelle molarille Jaakko Huhtille, joka toisinaan näytti hiiltyvän kun joku vihreäpaita lähestyi hänen vartioimaansa veräjää
Käsittääkseni liigassakin suhteellisen kokenut linjatuomaripari Aarvala & Lajunen oli käsittämättömän linjaton ja sokea kaikissa paitsio- ja pitkäkiekkotilanteissa, eikä Palloseuran pelaaminen muutaman sekunnin 7:llä kenttäpelaajallakaan tuntunut raitapaitoja haittaavaan.
Tästä on hyvä jatkaa torstaina Ahmoja vastaan. Hyvinkääläiset eivät näytä olevan ihan parhaimmassa terässä mutta pitää muistaa se että he ovat käyneet edelliskausina Vorssassa usein jopa voittamassa.