Toejoen Veikko
Jäsen
Nyt kun KHL:n pärskeet lyövät Suomen rannoille kuin Pietarin jätevedet konsanaan, on mielestäni perusteltua keskustella ja ehdotella ajatuksia tulevaisuuden Eurooppa-liigasta. Jokin vastavoima tuolle KHL:n länsilaajenemiselle on koitettava saada.
Mielestäni jalkapallon mestareiden liigan tapainen ei toisi riittävää muutosta. Ei sellaista muutosta, josta jokainen seura pääsisi osalliseksi. Myöskään edesmennyt EHL ei mainittavasti herättänyt kiekkoväen mielenkiintoa.
Mielestäni kansallisen mestaruuden tavoittelu on lajin suola ja siksi sitä ei voida myöskään jättää historiaan.
Orastavana ajatuksena ja lähtölaukauksena keskustelulle hahmottelin sellaista viritelmää, jossa mukana olisi aluksi kaksi divisioonaa, jossa kummassakin olisi sisällä kaksi kansallista liigaa. Pohjoinen divisioona käsittäisi SM-liigan ja Elitserienin sekä Keski-Euroopan divisioona käsittäisi DEL-liigan sekä NLA:n.
Tuo vaatisi nähdäkseni sen, että Elitserien laajenisi 14 joukkueen suuruiseksi, minkä ei pitäisi ruotsalaisseurojen taso huomioiden olla järin vaikeaa. Näin jokaisessa kansallisessa sarjassa olisi 14 joukkuetta. Joukkueet pelaisivat 4 kertaa oman kansallisen liigansa joukkueita vastaan sekä kerran kutakin saman divisioonan ulkomaalaisjoukkuetta vastaan. Tällä tavoin muodostuisi 65 ottelun runkosarja. Runkosarjan jälkeen pelattaisiin kansalliset play-offit ja jaettaisiin kansalliset mestaruuspytyt. Sen jälkeen SM-liigan mestari pelaisi divisioonan mestaruudesta Elitserienin mestaria vastaan paras 7:stä ottelusarjan ja sama metodi olisi myös Keski-Euroopan divisioonassa.
Näiden jälkeen divisioonien mestarit kohtaisivat toisensa paras 7:stä finaalisarjassa ja voittajalle jaettaisiin (joku sopiva nimi)- pytty.
Mielestäni jalkapallon mestareiden liigan tapainen ei toisi riittävää muutosta. Ei sellaista muutosta, josta jokainen seura pääsisi osalliseksi. Myöskään edesmennyt EHL ei mainittavasti herättänyt kiekkoväen mielenkiintoa.
Mielestäni kansallisen mestaruuden tavoittelu on lajin suola ja siksi sitä ei voida myöskään jättää historiaan.
Orastavana ajatuksena ja lähtölaukauksena keskustelulle hahmottelin sellaista viritelmää, jossa mukana olisi aluksi kaksi divisioonaa, jossa kummassakin olisi sisällä kaksi kansallista liigaa. Pohjoinen divisioona käsittäisi SM-liigan ja Elitserienin sekä Keski-Euroopan divisioona käsittäisi DEL-liigan sekä NLA:n.
Tuo vaatisi nähdäkseni sen, että Elitserien laajenisi 14 joukkueen suuruiseksi, minkä ei pitäisi ruotsalaisseurojen taso huomioiden olla järin vaikeaa. Näin jokaisessa kansallisessa sarjassa olisi 14 joukkuetta. Joukkueet pelaisivat 4 kertaa oman kansallisen liigansa joukkueita vastaan sekä kerran kutakin saman divisioonan ulkomaalaisjoukkuetta vastaan. Tällä tavoin muodostuisi 65 ottelun runkosarja. Runkosarjan jälkeen pelattaisiin kansalliset play-offit ja jaettaisiin kansalliset mestaruuspytyt. Sen jälkeen SM-liigan mestari pelaisi divisioonan mestaruudesta Elitserienin mestaria vastaan paras 7:stä ottelusarjan ja sama metodi olisi myös Keski-Euroopan divisioonassa.
Näiden jälkeen divisioonien mestarit kohtaisivat toisensa paras 7:stä finaalisarjassa ja voittajalle jaettaisiin (joku sopiva nimi)- pytty.