EU-vaalit tulivat ja menivät. Kiinnostus vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon eli äänestysprosentti oli koko 27:n valtion muodostamalla alueella 51,08%. Suomessa 40,4%. Ylivoimaisesti eniten äänestettiin Belgiassa, jossa äänestysprosentti oli lähemmäs 90%. Vähiten kiinnosti Kroatiassa 21,35% ja toiseksi vähiten Liettuassa 28,35%. EU:n suurimmassa valtiossa Saksassa äänestysprosentti oli noin 65.
Vaikka tässä on kuuluttu jo kohta 30 vuotta Euroopan Unioniin ja henkilökohtaisesti nautittu Erasmus-opiskeluvaihdosta, matkustettu puoli-ilmaisilla Interrail-lipuilla, säästytty valuutanvaihdolta monissa maissa ym. ym., niin enpä ole oikeastaan koskaan pohtinut EU-maiden kokoeroja. Tehdäänpä siis lyhyt listaus.
Asukasluvun mukaan:
1. Saksa 84,4 miljoonaa
2. Ranska 68,2
3. Italia 59,0
4. Espanja 48,7
5. Puola 36,8
------
6. Romania 19,1
7. Alankomaat 17,8
8. Belgia 11,7
9. Tsekki 10,8
10. Ruotsi 10,5
---
17. Suomi 5,6
Yhteensä EU-kansalaisia on hulppeat 488 miljoonaa (USA 333,3). Ja tästä luvusta siis puuttuu luonnollisesti EU:sta lätkimään lähtenyt Iso-Britannia ja sen 65 miljoonaa asukasta.
Viisi suurinta EU-maata kattaa peräti 66% kaikista EU-kansalaisista. Noin joka viides Eu-passin omaava on saksalainen. Suomalaisia on mitätön 1,2%. Ollaan samaa kokoluokkaa slovakkien ja irlantilaisten kanssa.
Pinta-alaltaan Suomi on kuitenkin EU-alueen 5. suurin valtio. Ja tämän vuoksi myös EU:n ylivoimaisesti harvemmin asuttu maa 16:lla asukkaalla /km2. Vertailuksi "ahtain" EU-valtio Malta, jossa Naantalin kokoisella alueella asuu yli puoli miljoonaa ihmistä. 1715 asukasta per neliökilometri. Mantereella olevista maista tiiviimmin asuttu on Alankomaat, 477 asukasta / km2. Jopa EU:n pinta-alaltaan neljänneksi suurin maa, eli Saksa on viidenneksi eniten asutetuin (236 / km2).
Euroa käytetään valuuttana 20 / 27 valtiossa. Vuodesta 1973 EU:n jäsenenä ollut Tanska on vanhin jäsen, joka ei ole vaihtanut euroon. Ruotsi liittyi samaan aikaan Suomen kanssa ja sillä on vielä oma kruununsa. Samoin Tsekki, Puola, Unkari, Romania ja Bulgaria käyttävät vielä omia valuuttoja, mutta kaikki pitävät option auki liittyä euroon jos tilanne muuttuu maiden kannalta otelliseksi. Tanskalla ole taida olla aikomustakaan vaihtaa pois kruunustaan.
Muistan itse ollessani vaihto-oppilaana Alankomaissa ennen euroaikaa, kuinka siellä intoiltiin uudesta tulevasta valuutasta kun samaan aikaan Suomessa murehdittiin oman markan menettämisestä. Alankomaiden guldeni oli vahva ja 1200-luvulta saakka käytössä ollut raha, jonka perään ainakaan nuoriso ei silloin haikaillut päivääkään.
Puola on varmaankin mielenkiintoisin maa tämän päivän EU:ssa. Siellä oli pitkään eurooppakriittinen hallitus, mutta viime vaaleissa kelkka kääntyi ja kannattajat pääsivät valtaan. Puola on suuri ja väkirikas maa keskellä Eurooppaa, jolla tulee olemaan iso rooli Euroopan tulevaisuudessa. Nyt jo EU:n kuudenneksi suurin talous. Tällä hetkellä Puolan asukaskohtainen bruttokansatuote 33800 on samaa luokkaa Portugalin kanssa hieman Viron takana, mutta kasvaa sellaista 3% vuositahtia.