Länsirannikon alueen III-divisioonassa pelattiin Laitilan Jääkukko-hallissa ottelu paikallisen Jyskeen ja Eurajoen Lätkän välillä. Mielenkiintoisinta ottelussa oli, mitenkä sujuu pari sarjaporrasta
alemmas siirtyneen Marko Väkiparran peli ja puuttuuko joukkueenjohtaja Seppo Mäkelä ottelun tuomarityöskentelyyn.
Pelin yleisilme oli alusta lähtien selvä. Eurajokelaiset hallitsivat kenttää ja kotijoukkue koetti välttää suurinumeroisen tappion syntymistä. Ensi erä oli lähes kokonaan Jyskeen puolustuspäässä
pelaamista. Hieman paremmin liikkuvat vieraat saivat Jyskeläiset ottamaan jäähyjä ja pari maalia myös syntyi ylivoimalla. Jyskeen ainokainen tuli melkeinpä joukkueen ensimmäisestä kunnon
hyökkäyksestä.
Toisessa erässä Jyskekin sai hieman enemmän kiekkoa Lätkän päätyyn ja yksi maalikin saatiin aikaiseksi. Vastaavasti omassa päässä soi verkko neljästi. Väkiparta kunnostautui lähinnä
syöttelemällä maaleja, mutta tässä erässä hän ajoi laidalta tyylipuhtaasti maalin edustalle ja laukoi kiekon hallitusti maaliin. Tilannetta edelsi Jyskeen pelaajan lievä hiostus ja aivan kuin siitä
suivaantuneena Väkiparta päätti tehdä maalin.
Kolmas erä oli rikkonaisempi kuin kaksi ensimmäistä. Kummaa nahinaa ja kuumenemista alkoi näkyä kentällä. Tähän syyllistyivät etenkin kotijoukkueen pelaajat. Parhaimmillaan jäähyaitioissa
oli kolmekin Jyskeen pelaajaa. Mitään syytä kahinointiin ei olisi ollut, mutta ilmeisesti tappiotilanne rassasi joitakin pelaajia sen verran, että turhia jäähyjä tuli otettua. Erän loppuvaiheilla
alettiin sitten Väkipartaakin koettaa saada kuumenemaan. Jyskeen pelaaja yritti mailallaan ja muutenkin Lätkän alueella Väki pinnan kestoa ja palkinnoksi Väkiltä lähestulkoon täydellisen
perstaklauksen - ja lisäksi vielä parin minuutin jäähyn tuomarilta. Lopulta kävi niin, että viitisen minuuttia ennen pelin päätöstä Jyskeen alueen nurkassa Väkipartaa kohdeltiin taas kaltoin ja
Jyskeen pelaaja ajettiin ulos kentältä. Myös numero 20 sai 5+20 minuuttia tästä tilanteesta. Täysin puolueettomasti tilannetta katselleena, Väkiparran saama rangaistus oli täysin aiheeton. Päätuomari Sukuvaara ei ollut kolmannessa erässä enää tilanteitten herrana. Väkiparta sai varmasti paljolti rangaistuksensa maineensa takia. Pelillisesti erä oli edelleen Lätkän hallintaa, mutta loppua kohden ottelu oli lähinnä pelailua. Eurajokelaiset tekaisivat pari maalia loppuminuuteilla Jyskeen verkkoon kuin ohimennen laitilalaisten ollessa lähinnä pujottelukeppejä kentällä. Enemmänkin maaleja olisi
voinut syntyä, mutta vieraat sohivat ainakin kuudesta täysin avopaikasta kiekon ohi maalin tai eivät edes osuneet kiekkoon.
Peli ei ollut mikään suuri jääkiekkotapahtuma. Voittaja oli alkuhetkistä lähtien selvä. Jyskeen pelaajat olivat lähes kaikessa potkun mitan jäljessä. Totuuden nimessä on todettava, että iso osa Jyskeen pelaajista on juniori-ikäisiä. Joukkue on kokenut edelliskausista totaalisen muodonmuutoksen. Pari vuotta takaperin Lätkällä olisi ollut tosi hikinen iltapäivä saadakseen edes yhden pisteen kotienvietäväksi - mutta silloin Laitilassa pelattiinkin II-divisioonaa. Jyskeen maalivahti pelasi rumista lukemista huolimatta tyydyttävän hyvin. Hän ei voinut suurimmalle osalle maaleista mitään, kun puolustajien tuki puuttui.
Ei ollut Lätkänkään peli mitään hurraa-huutoja aiheuttavaa. Vauhti oli hivenen kovempi kuin vastustajalla ja syöttötyöskentely parempaa. Myös pelaajien taitotaso oli asteetta parempi. Ottelun
hidasvauhtisuudesta johtuen Lätkän todellisista taidoista ei juuri saanut minkäänlaista kuvaa. Ylivoimaa pelattiin paljon Väkiparran kautta, ja keskushyökkääjänä pelannut Väki olikin ketjunsa
sielu jakaen hyviä syöttöjä vieruspelaajille. Väkiparrankin peli oli täysin ottelun luonteeseen mukautunutta. Rauhallista luistelua ja muutama taklaus silloin tällöin, kaikenmoinen ärhäkkyys ja
säpinä oli poissa - lukuun ottamatta edellä mainittua maali toisessa erässä. Kaikesta kuitenkin kyllä näkyi, että tarvittaessa ruutiakin vielä löytyy.
Lätkä tulee pelaaman III-divisioonan ylemmässä lohkossa vuodenvaihteen jälkeen. Jos vaikkapa Kotkanpojat jäävät omassa sarjassaan (II div.) alempaan lohkoon, niin joukkueet kohtaavat ensi vuoden puolella. Kotkanpojat olisi jo paljon
kovempi vastus eurajokelaisilla, ja veikkaanpa että Ukin hallista ei ainakaan pisteitä lähtisi Satakuntaan. Ja sitten näkisi Janne Ståhlin ja Väkiparran kohtaamisen eri puolilla...
Peliä oli seuraamassa kourallinen katsojia. Pieni, mutta todella äänekäs kannattajaryhmä piti vieraitten puolta ja hieman isompi porukka huusi Jyskeen puolesta. Kolmannessa erässä tunteet
katsomossa olivat lähes yhtä kuumat kuin kentällä ja ääntäkin tuntui olevan enemmän kuin Mestis-ottelussa Ukissa. Tulisivat myös sinne, kannustamaan Jääkotkia, niin saataisiin ääntä
Ukinkin halliin!
Jääkukko-halliin on sitten viime käyntini valmistunut kahvio-/pubi-tila - viihtyisä ja siisti sellainen. Kahvikin maksoi vielä vain vitosen ja olutkin tuntui maistuvan aika monelle katsojalle. Pubin
puolella kävi aikamoinen puheensorina ja vilske. Toivottavasti Jyskekin saa pontta jatkopeleihinsä ja muutaman vuoden päästä pelaa taas II-divaria. Laitilastahan on ennenkin noussut aina
pääsarjatasolle asti hyviä pelaajia. Junioritoiminta osataan siellä!
alemmas siirtyneen Marko Väkiparran peli ja puuttuuko joukkueenjohtaja Seppo Mäkelä ottelun tuomarityöskentelyyn.
Pelin yleisilme oli alusta lähtien selvä. Eurajokelaiset hallitsivat kenttää ja kotijoukkue koetti välttää suurinumeroisen tappion syntymistä. Ensi erä oli lähes kokonaan Jyskeen puolustuspäässä
pelaamista. Hieman paremmin liikkuvat vieraat saivat Jyskeläiset ottamaan jäähyjä ja pari maalia myös syntyi ylivoimalla. Jyskeen ainokainen tuli melkeinpä joukkueen ensimmäisestä kunnon
hyökkäyksestä.
Toisessa erässä Jyskekin sai hieman enemmän kiekkoa Lätkän päätyyn ja yksi maalikin saatiin aikaiseksi. Vastaavasti omassa päässä soi verkko neljästi. Väkiparta kunnostautui lähinnä
syöttelemällä maaleja, mutta tässä erässä hän ajoi laidalta tyylipuhtaasti maalin edustalle ja laukoi kiekon hallitusti maaliin. Tilannetta edelsi Jyskeen pelaajan lievä hiostus ja aivan kuin siitä
suivaantuneena Väkiparta päätti tehdä maalin.
Kolmas erä oli rikkonaisempi kuin kaksi ensimmäistä. Kummaa nahinaa ja kuumenemista alkoi näkyä kentällä. Tähän syyllistyivät etenkin kotijoukkueen pelaajat. Parhaimmillaan jäähyaitioissa
oli kolmekin Jyskeen pelaajaa. Mitään syytä kahinointiin ei olisi ollut, mutta ilmeisesti tappiotilanne rassasi joitakin pelaajia sen verran, että turhia jäähyjä tuli otettua. Erän loppuvaiheilla
alettiin sitten Väkipartaakin koettaa saada kuumenemaan. Jyskeen pelaaja yritti mailallaan ja muutenkin Lätkän alueella Väki pinnan kestoa ja palkinnoksi Väkiltä lähestulkoon täydellisen
perstaklauksen - ja lisäksi vielä parin minuutin jäähyn tuomarilta. Lopulta kävi niin, että viitisen minuuttia ennen pelin päätöstä Jyskeen alueen nurkassa Väkipartaa kohdeltiin taas kaltoin ja
Jyskeen pelaaja ajettiin ulos kentältä. Myös numero 20 sai 5+20 minuuttia tästä tilanteesta. Täysin puolueettomasti tilannetta katselleena, Väkiparran saama rangaistus oli täysin aiheeton. Päätuomari Sukuvaara ei ollut kolmannessa erässä enää tilanteitten herrana. Väkiparta sai varmasti paljolti rangaistuksensa maineensa takia. Pelillisesti erä oli edelleen Lätkän hallintaa, mutta loppua kohden ottelu oli lähinnä pelailua. Eurajokelaiset tekaisivat pari maalia loppuminuuteilla Jyskeen verkkoon kuin ohimennen laitilalaisten ollessa lähinnä pujottelukeppejä kentällä. Enemmänkin maaleja olisi
voinut syntyä, mutta vieraat sohivat ainakin kuudesta täysin avopaikasta kiekon ohi maalin tai eivät edes osuneet kiekkoon.
Peli ei ollut mikään suuri jääkiekkotapahtuma. Voittaja oli alkuhetkistä lähtien selvä. Jyskeen pelaajat olivat lähes kaikessa potkun mitan jäljessä. Totuuden nimessä on todettava, että iso osa Jyskeen pelaajista on juniori-ikäisiä. Joukkue on kokenut edelliskausista totaalisen muodonmuutoksen. Pari vuotta takaperin Lätkällä olisi ollut tosi hikinen iltapäivä saadakseen edes yhden pisteen kotienvietäväksi - mutta silloin Laitilassa pelattiinkin II-divisioonaa. Jyskeen maalivahti pelasi rumista lukemista huolimatta tyydyttävän hyvin. Hän ei voinut suurimmalle osalle maaleista mitään, kun puolustajien tuki puuttui.
Ei ollut Lätkänkään peli mitään hurraa-huutoja aiheuttavaa. Vauhti oli hivenen kovempi kuin vastustajalla ja syöttötyöskentely parempaa. Myös pelaajien taitotaso oli asteetta parempi. Ottelun
hidasvauhtisuudesta johtuen Lätkän todellisista taidoista ei juuri saanut minkäänlaista kuvaa. Ylivoimaa pelattiin paljon Väkiparran kautta, ja keskushyökkääjänä pelannut Väki olikin ketjunsa
sielu jakaen hyviä syöttöjä vieruspelaajille. Väkiparrankin peli oli täysin ottelun luonteeseen mukautunutta. Rauhallista luistelua ja muutama taklaus silloin tällöin, kaikenmoinen ärhäkkyys ja
säpinä oli poissa - lukuun ottamatta edellä mainittua maali toisessa erässä. Kaikesta kuitenkin kyllä näkyi, että tarvittaessa ruutiakin vielä löytyy.
Lätkä tulee pelaaman III-divisioonan ylemmässä lohkossa vuodenvaihteen jälkeen. Jos vaikkapa Kotkanpojat jäävät omassa sarjassaan (II div.) alempaan lohkoon, niin joukkueet kohtaavat ensi vuoden puolella. Kotkanpojat olisi jo paljon
kovempi vastus eurajokelaisilla, ja veikkaanpa että Ukin hallista ei ainakaan pisteitä lähtisi Satakuntaan. Ja sitten näkisi Janne Ståhlin ja Väkiparran kohtaamisen eri puolilla...
Peliä oli seuraamassa kourallinen katsojia. Pieni, mutta todella äänekäs kannattajaryhmä piti vieraitten puolta ja hieman isompi porukka huusi Jyskeen puolesta. Kolmannessa erässä tunteet
katsomossa olivat lähes yhtä kuumat kuin kentällä ja ääntäkin tuntui olevan enemmän kuin Mestis-ottelussa Ukissa. Tulisivat myös sinne, kannustamaan Jääkotkia, niin saataisiin ääntä
Ukinkin halliin!
Jääkukko-halliin on sitten viime käyntini valmistunut kahvio-/pubi-tila - viihtyisä ja siisti sellainen. Kahvikin maksoi vielä vain vitosen ja olutkin tuntui maistuvan aika monelle katsojalle. Pubin
puolella kävi aikamoinen puheensorina ja vilske. Toivottavasti Jyskekin saa pontta jatkopeleihinsä ja muutaman vuoden päästä pelaa taas II-divaria. Laitilastahan on ennenkin noussut aina
pääsarjatasolle asti hyviä pelaajia. Junioritoiminta osataan siellä!