EU:n ja euron tulevaisuus?

  • 589 991
  • 4 708

scholl

Jäsen
Täällä ei näköjään jostain syystä ole ketjua Bundesregierungista, enkä sitä jaksa tähän hätään avatakaan. EU:n tulevaisuudenkin kannalta tämä tilanne, jossa hallitusta ei saada kasaan, on hankala, joten voidaan keskustella tässä ketjussa. Pakolaiskysymys tämän taisi lopulta ratkaista. Liberaalit eivät hyväksy perheenyhdistämistä, Baijerin CSU haluaa maksimissaan 200000 vuosittaisen tulijan ylärajan, johon sai Merkelinkin suostumaan kaksi vuotta kestäneen vaatimuksen jälkeen. Vihreät puolestaan väittivät, että olivat muutenkin menneet jo äärirajoille tai yli neuvotteluissa, joten enempää ei voi antaa periksi. Olivat jo ilmastonmuutos ja muissa vihreissä asioissa antaneet periksi. Lopulta liberaalit katkaisivat hallitusneuvottelut, kun heidän mielestään sopua ei voitu saada aikaan.

Äsken SPD ehti sanoa, etteivät lähde GroKoon mukaan eli suurta koalitiota ei tulisi. Yleensähän Saksassa Bundespräsidentillä ei juurikaan ole isompaa näkyvää valtaa, mutta nyt tässä tilanteessa hänen roolinsa nousee. Uusia vaaleja ei nimittäin perustuslain mukaan noin vain määrätä eli Merkel voi nyt yrittää vähemmistöhallitusta liberaalien tai vihreiden kanssa. Jos näin ei käy tai tämä ei onnistu, niin liittopresidentti voi ehdottaa Merkeliä tai jotain muuta henkilöä liittokansleriksi ja siitä äänestetään. Jos tässä ei saada tarpeeksi suurta tukea kansanedustajilta, niin silloin presidentti voi hajottaa Bundestagin, joka johtaisi uusiin vaaleihin.

Mielenkiintoisinta koko kuviossa on mielestäni se, että liberaalipuolue FDP haluaa positioida itsensä Merkelin CDU:sta oikealle. Ilmeisesti haluavat tehdä kuten Itävallassa kävi eli tarjota vaihtoehto äärioikeistolle tai sanottaisiinko oikeistopopulisteille. Koko poliittinen kartta on Saksassa menossa aikalailla oikealle, kun ajatellaan, että Baijerin CSU on selkeästi Merkeliä ja CDU:ta oikeammalla, niin nyt liberaalit ajoivat lähteiden mukaan näissä hallitusneuvotteluissa selkeästi heistä oikealta ohi. Melkoiset oikeistotuulet siis puhaltavat. Jännä nähdä miten käy, jos tulee uudet vaalit. Lähdetäänkö niihin edelleen Merkelillä vai otetaanko joku toinen kanslerikandidaatiksi (toivoisin ehkä itse Horst Seehoferia) ja jos tästä epäonnistumisesta hyötyy demarit, niin tuleeko sittenkin demareiden ja vihreiden hallitus, mutta jotenkin tuntuu, etteivät he millään voi missään vaaleissa nyt oikein enemmistöä voi saada. Eli ehkä kävisi niin, että uusilla voimasuhteilla tulisi niiden vaalien jälkeen sitten Grosse Koalition kuitenkin CDU/CSU:n ja SPD:n välillä. AfD:n kannatuksesta ei osaa oikein sanoa mitään. Nostaako vai laskeeko tämä nyt heidän osakkeitaan vai eikö. Jos muut oikeistopuolueet tekevät entistä oikeistolaisemman kampanjan, kenties AfD:n suosio laskee, samoin voi käydä jos joku muu vetää CDU:n kampanjaa kuin Merkel. Toisaalta tämä epäonnistuminen voi kyllä jopa nostaakin äärioikeiston suosiota tai ainakin vahvistaa heidän äänestäjien kantaa.

Vaikeat viikot edessä kaikille osapuolille.
 

scholl

Jäsen
Presidentinhän ei ole pakko hajottaa parlamenttia, jos hän ei tahdo. Jos kanslerista on äänestetty kolme kertaa, eikä ole silti mennyt läpi, niin liittopresidentti voi määrätä vähemmistöhallituksen. Tämä Steinmeier vaikuttaa vastustavan uusia vaaleja, koska oli sanonut hetki sitten Bildin mukaan, ettei palloa hallituksenmuodostamisessa pitäisi sysätä takaisin äänestäjille, vaan joka puolueen pitäisi olla valmis neuvotteluihin, mikä on luonnollisesti piikki hänen omalle puolueelleen eli demareille, jotka ovat sanoneet, etteivät neuvottelupöytään ilman uusia vaaleja lähde.
Man könne den Auftrag zur Regierungsbildung nicht einfach so an den Wähler zurückgeben. Alle Parteien sollten nun noch einmal innehalten und ihre Position überdenken. Er erwarte von allen Seiten Gesprächsbereitschaft, um eine Regierungsbildung doch noch möglich zu machen.

Eli ehkä GroKo on silti mahdollinen. Kimurantti tilanne.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Euroopan tulevaisuuden palaset alkavat liikkua kohti liittovaltiota. Saksa avaa liittovaltiolle hiljalleen ovea hallitusneuvotteluissa ja Ranska on jo valmiina. Askelmerkkejä on jo aseteltu eikä 2025 ole kovin kaukana. Euroalue on jo ytimessä, eikä sieltä ole enää realistista mahdollisuutta irtaantua, saati järkeä. Liittovaltiolla on mahdollista ratkaista monia EU:n syvistä ongelmista. Pakolaiskysymys, velkaongelma, puolustus, yms.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Euroopan tulevaisuuden palaset alkavat liikkua kohti liittovaltiota. Saksa avaa liittovaltiolle hiljalleen ovea hallitusneuvotteluissa ja Ranska on jo valmiina. Askelmerkkejä on jo aseteltu eikä 2025 ole kovin kaukana. Euroalue on jo ytimessä, eikä sieltä ole enää realistista mahdollisuutta irtaantua, saati järkeä. Liittovaltiolla on mahdollista ratkaista monia EU:n syvistä ongelmista. Pakolaiskysymys, velkaongelma, puolustus, yms.
Eikä hetkeäkään liian aikaisin (tarkalleen ottaen monta hetkeä liian myöhään, tässä on konfederaatioviritelmissä tuhlattu ihan perkeleesti aikaa ja resursseja kun olisi pitänyt koherenttina kokonaisuutena ottaa jälleen maailman talousveturin viitta harteille jo 90-luvulla).
 

Tuamas

Jäsen
Toivottavasti saavat liittovaltion nopeutetusti pystyyn, se olisi ennen kaikkea Suomen etu.

Toki tässäkin varmaan kustaan omiin muroihin kuten Nato-kysymyksessä ja tehdään töitä liittovaltiokehityksen eteen sekä H-hetkellä hypätään kelkasta ja annetaan muiden poimia hedelmät. Kuitenkin siten, että ennen kelkasta hyppäämistä ollaan sitouduttu jäsenmaksuun sekä lainsäädännön integroimiseen.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Toivottavasti saavat liittovaltion nopeutetusti pystyyn, se olisi ennen kaikkea Suomen etu.

Toki tässäkin varmaan kustaan omiin muroihin kuten Nato-kysymyksessä ja tehdään töitä liittovaltiokehityksen eteen sekä H-hetkellä hypätään kelkasta ja annetaan muiden poimia hedelmät. Kuitenkin siten, että ennen kelkasta hyppäämistä ollaan sitouduttu jäsenmaksuun sekä lainsäädännön integroimiseen.
Tämä on valtettavasti se todennäköisin skenaario, oli hallitus Suomessa mikä tahansa. Maksimi kulut ja minimi hyödyt.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin hölmönä kansalaisena tosiaan tuntuu, että järkevintä tosiaan olisi EU:n kehittyä täysiveriseksi liittovaltioksi, tai sitten pitäytyä itsenäisissä valtioissa, joilla on pelkkä vapaakauppasopimus. Nykyinen malli ei ole ilmeisen toimiva.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Tämä on valtettavasti se todennäköisin skenaario, oli hallitus Suomessa mikä tahansa. Maksimi kulut ja minimi hyödyt.
Todennäköisin tosiaan. Liittovaltion lähestyessä maalia, pukkaa päälle kuitenkin jotkut vaalit mihin jokainen puolue ottaa teemaksi liittovaltiokansanäänestyksen koska se on hyvää populismia. Lisäksi jokainen taho (pois lukien avoimen EU vastaiset) kieltäytyy antamasta selkeää kantaansa, koska luulevat että kannan ilmoittaminen karkottaa osan vaalikarjasta. Lopputuloksena Suomen arvovalta mantereen tasolla mennyt taas hieman, kustannuksia helvetisti ja asema jonain väliinputoajana koska "SUOMISATA JA ITSENÄISYYS!!!11!1!"
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kovin on tuskainen taival liittovaltiolla jo ennen päätöksiä, jos rahaliittoa koskevat esitykset pitävät. Esimerkiksi pankkisektori sosialisoidaan niin, että ongelmaluotot jaetaan rahaliiton jäsenille. Suomi on toistaiseksi vaatinut ongelmaluottojen hoitamista ennen rahaliiton edistämistä. Samoilla linjoilla ovat olleet mm. Saksa ja Hollanti. Eteläisen Euroopan maat toki sitten toista mieltä. Mutta jatkossa ei hätää, 85 prosentin määräenemmistö riittää, ja Suomi voi olla yhdessä Hollannin kanssa ihan mitä mieltä haluaa. Sillä ei ole vaikutusta. Tähän päälle sitten supertalousministerin viran luominen, joka olisi euroryhmän puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja, niin esimerkiksi Suomessa vastustus nousee. Asiaa käsittelee Helsingin Sanomat alla:

EU-komissio julkisti massiivisen suunnitelman rahaliiton uudistamiseksi – Suomessa juhlakahvit menivät väärään kurkkuun - Talous - Helsingin Sanomat

Saksa on avainasemassa. Demarien johto tekee (hallitukseen lähdön vaatimuksenaan) yhdessä Merkelin kanssa luultavasti kompromissin Ranskan kanssa, ja siinä on sitten demokraattisesti luotu uusi liittovaltio perustettuna. Vaikka suhtaudun sinänsä positiivisesti liittovaltioon, tapa jolla sitä ajetaan ja ennen kaikkea taloudellisesta vastuuttomuudesta eteläisen Euroopan maille tapahtuva palkitseminen ja vastuullisemmasta pankkipolitiikasta rankaiseminen, syö pahasti halua tukea liittovaltion luomista.

Ensin pitäisi mielestäni yleisesti keskustella pankeista ja ongelmaluotoista. Seuraavaksi pitäisi Suomen keskustella mm. Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa, ovatko ne luopumassa valuutastaan ja lähdössä tasaamaan muiden maiden pankkien ongelmaluottoja, jos Saksa ja Ranska sellaiseen päätyvät. Vai jäävätkö muut Pohjoismaat tämän kyhäelmän ulkopuolelle? Ja päinvastoin kuin NATO:sta, Suomen liittymisestä EU:n liittovaltioon talousseuraamuksineen tulisi keskustella hyvin avoimesti. Pääministeri Sipilällä ja valtiovarainministeri Orpolla voisi olla vielä ennen vuoden vaihdetta jokin isompi teemakeskustelu aiheesta, sillä hankkeesta on jo selvä tiekartta aikatauluineen.

Jos mitään ei tehdä, arvaan, että persuista tulee Suomen suurin puolue, elleivät hajoita lisää itseään odotuskiimassaan.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos tuo alustava aikataulu pitää, niin täällä järjestetään kahdet vaalit ennen sitä. -19 valittava hallitus todennäköisesti tekee sopimukset ja -23 aloittava hoitaa toimeenpanoa ilman suuria vaikutusmahdollisuuksia sisältökysymyksiin. Vuoden 2027 hallitus sitten selittelee, miksi asiat menevät kuten sitten menevät. 2019 vaalit muodostuu mielestäni tässä kohtaa mielenkiintoiseksi ja ratkaisevaksi, kun pitää valvoa siltikin Suomen kokonaisetua EU:n kehityksessä.
 

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Olen liittovaltiokehitystä vastaan, koska liittovaltioissa pitkällä tähtäimellä reuna-alueet ovat aina ne köyhimmät. Ja Suomi olisi lähes kaikilla mittareilla Euroopassa periferia-alue, kun mietitään tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Meidän sisämarkkinamme ovat pienet, ihmisiä on vähän, maantieteellinen sijainti syrjässä, ei merkittäviä luonnonvaroja (ellei nyt metsää haluta sellaisena pitää), vaikutusvaltaa EU:ssa vähän. Nämä faktat tulevat heijastumaan eurooppalaisessa päätöksenteossa, Suomi ei ole yksinkertaisesti kovin tärkeä eurooppalaisille. Suomi on paljon tärkeämpi suomalaisille.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Olen liittovaltiokehitystä vastaan, koska liittovaltioissa pitkällä tähtäimellä reuna-alueet ovat aina ne köyhimmät.
Kuten yhdysvalloissa Kalifornia, New York, Boston ja Philadelphia.
Rikkaissa Kansaseissa, Nebraskoissa ja Missoureissa naureskellaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eilen tuli EU:n liittovaltiota ja sen muodostamista käsiteltyä. Jatkan.

Päivän HS:ssa demarien Heinäluoma antaa tukensa Suomen linjalle, jonka mukaan jokaisen maan tulee vastata omista veloistaan. Jos Suomen hallitus kuitenkin hyväksyisi yhteisvastuun lisäämisen sinisten tuella, olisi siinä Heinäluoman mukaan oppositiossa ihmettelemistä. Tälläkin Heinäluoma viittaa Sinisiin, jotka ovat täysin erimielisiä muun hallituksen kanssa Suomen kiinteästä integroimisesta liittovaltioon rahaliiton kautta. Suomenmaan (siis media) Sipilää ja hallitusta koskevassa jutussa (22.11. 2017) Suomen hallitus ei lämpene euroalueen yhteiselle budjetille, yhteiselle valtiovarainministerille tai yhteiselle työttömyysvakuutukselle.

Tilanne on sekava. Pääministeri ei tue tärkeää ellei tärkeintä osaa EU:n liittovaltiokehityksessä ja noin promillepuolue Sinisten viisi ministeriä eivät tue pitkällä tähtäimellä edes Suomen EU-jäsenyyttä, ainakaan ilman kansanäänestystä. Tässä yhteydessä voi olla samaa mieltä Touko Aallon kanssa, joka totesi hallituksella olevan kolme erilaista EU-linjaa.

EU:n liittovaltiota Suomessa kannattavat sen eri muodoissaan lähinnä Vihreät, RKP, Kokoomus ja ainakin iso osa demareista. Saksan tulevassa hallituksessa on kuin onkin demarit mukana, ja Saksan demarien nykyinen johto ajaa voimakkaasti EU:n liittovaltiota. Suomessa demareista näkemystä otti Jutta Urpilainen, joka haluaa 27.8. 2017 haastattelussaan sinipunaa hallitukseen, jotta kehitys kohti liittovaltiota voidaan varmistaa. Urpilainen arvosteli myös Suomen EU-linjaa liian varovaiseksi ja epäselväksi.

Enpä yllättyisi, jos Urpilainen palaisi demarien johtoon hoitamaan liittovaltiotavoitetta maaliin yhdessä Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n kanssa. Katainen taatusti lobbaa Urpilaista kaikin keinoin demareissa. Pidän jo nyt selvänä, että EU lobbaa Kataisen johdolla Suomeen sellaista eduskuntavaalitulosta, jolla Suomen tuki EU:n liittovaltiolle taataan.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Voisikos vielä udella, että miten Suomi tuosta kärsii? Kukas tuosta nykytilasta eniten hyötyy?

Etelä-Euroopassa voidaan perseillä, koska ei ole tehokkaita puuttumiskeinoja ja Hollanti, Irlanti ja Luxembourg voivat ylläpitää käytännössä yhteisön sisäisiä veroparatiiseja.
Lisäksi ei ole yhtenäistä linjaa yhteisön ulkopolitiikasta, ei yhtenäistä pakolaispolitiikkaa eikä yhteistä turvallisuuspolitiikkaa, kaikissa näissä Suomi olisi nettovoittaja jos saataisiin yhtenäinen, vahva EU.

Nämä ovat ne isoimmat asiat, suomalaisetkin yhtiöt hyödyntävät merkittävissä määrin mm. Hollannin verojärjestelmän lepsuutta ja verotuloja valuu maasta.

Edit.
Suomen kannalta olennaisin hyöty EU:sta on isommat muskelit vienti- sekä kauppapolitiikkaan ja -sopimuksiin.

Vientivetoisena maana vapaakauppasopimukset ovat hyvinvointimme takaajana äärimmäisen tärkeitä.

Viimeisimpänä EU pääsi sopimukseen Japanin kanssa https://www.hs.fi/talous/art-2000005482886.html
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
EU:n liittovaltion suurimmat kysymykset Suomen kannalta ovat nähdäkseni yhteinen budjetti, yhteinen budjettikuri ja tätä kautta yhteinen talouspolitiikka. Jos nämä toimivat, muu tulee mukana - kuten yhteinen pakolaispolitiikka jne. Tällä hetkellä ei ole selvää käsitystä kenelläkään, miten EU:n yhteinen talouspolitiikka kaikkineen luodaan. Toki on olemassa erilaisia näkemyksiä, mutta ne eivät nauti tukea esimerkiksi Suomen nykyisessä hallituksessa mm. pankkivastuiden osalta.

Olen tässä asiassa mm. Urpilaisen kanssa samoilla linjoilla. Suomi (Sipilä, Soini + pressa Niinistö) on liian hiljainen, ei tuoda Suomea ja Suomen tavoitteita esille. Nyt vaan odotellaan, että mitä joku muu esittää. Typerä tapa toimia, kun kyse on isosta asiasta. Mutta hyvin suomalainen...

Mitä tulee EU:n turvallisuuspolitikkaan, Suomen kannalta on merkittävää ymmärtää faktat. EU:n NATO-maat eivät tule rakentamaan EU:n sisälle toista puolustusjärjestelmää, kuin sanoissa. Niille riittää se, että NATO puolustaa jäseniään ja jos puolustusta kaipaa, voi liittyä NATO:n jäseneksi. Ainoa mikä tämän voisi muuttaa, olisi EU:n ja USA:n välirikko. Sellaista ei ole näkyvissä, Trumpista huolimatta.

e: jos Ruotsi, Tanska ja Norja (ja toki Islanti) jäävät pois EU:n liittovaltiosta, pitäisin yhtenä mahdollisuutena Suomen jäämistä samaan riviin Pohjoismaiden kanssa + jokaisen Pohjoismaan kuulumista NATO:n jäsenyyteen + Pohjoismaiden ja EU:n liittovaltion välistä kattavaa sopimusta, kuten tulli, kauppa ja verotus.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olen liittovaltiokehitystä vastaan, koska liittovaltioissa pitkällä tähtäimellä reuna-alueet ovat aina ne köyhimmät. Ja Suomi olisi lähes kaikilla mittareilla Euroopassa periferia-alue, kun mietitään tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä..

Olet tässä oikeassa, kun mietitään EU:n liittovaltiota. Pääomat ja varallisuus ei tule keskittymään Suomeen mahdollisessa liittovaltiossa. Saksa, Ranska, Italia ja Espanja pystyvät vaikuttamaan tähän edukseen. Suomen riskiä lisää sekin, että jos Suomi ei ole NATO:n jäsen, unionin Venäjän raja ei ole samalla tavalla turvattu, kuin sen pitäisi olla. Tällä on mm. Ahtisaarta soveltaen vaikutusta sisäisiin ja ulkomaisiin investointeihin. Kolmas tekijä on se, että Suomi on liittovaltion keskeltä katsoen pohjoisessa oleva saareke, jonka vasemmalla puolelle on siihen aikaan todennäköinen NATO-maa Ruotsi ja oikealla puolella Venäjä. Tässä tilanteessa Suomi on NATO:sta irrallisena puskurina Venäjää vastaan, ja tämäkään ei ole bisneksen ja Suomen kehittymisen kannalta hyvä tilanne. Ilman NATO-jäsenyyttä Suomen tilanne liittovaltion periferiassa voi olla hyvinkin tuskallinen, kun Venäjä puristaa ja haluaa vaikuttaa Suomea uhkailemalla Venäjälle suotuisiin päätöksiin ja linjauksiin liittovaltion politiikassa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Olen liittovaltiokehitystä vastaan, koska liittovaltioissa pitkällä tähtäimellä reuna-alueet ovat aina ne köyhimmät. Ja Suomi olisi lähes kaikilla mittareilla Euroopassa periferia-alue, kun mietitään tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Meidän sisämarkkinamme ovat pienet, ihmisiä on vähän, maantieteellinen sijainti syrjässä, ei merkittäviä luonnonvaroja (ellei nyt metsää haluta sellaisena pitää), vaikutusvaltaa EU:ssa vähän. Nämä faktat tulevat heijastumaan eurooppalaisessa päätöksenteossa, Suomi ei ole yksinkertaisesti kovin tärkeä eurooppalaisille. Suomi on paljon tärkeämpi suomalaisille.
Tuossa on muita reuna-alueita kuvattu, tosin toki erona että ovat isojen merien rannoilla ja kaukokauppa kulkee hieman eri volyymillä kuin Vuosaaresta. Itse miettisin lähinnä mikä olisi Suomen tilanne jos Saksa ja Ranska päättävät pistää hynttyyt yhteen. Ei se ainakaan helpottuisi jos ei oltaisikaan Euroopan yhdysvaltojen reunimmainen osavaltio, vaan se pieni erillinen saareke USE:n ja Venäjän välissä. Esim. sveitsiläisillehän itsenäisyys toimii kun voivat olla 120% varmoja ympärysvaltojen ystävällismielisyydestä ja talouskin rakennettu vuosisataisten rahanpesuperinteiden varaan, Suomi "hieman" eri tilanteessa geo- ja talouspoliittisesti. Näissä on ajateltava suuria linjoja, vahva Eurooppa on parempi kuin heikko Eurooppa ja Suomen on pakko olla mukana Euroopassa koska vaihtoehdot ovat niin heikkoja ettei niitä parane edes miettiä pidemmin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Näissä on ajateltava suuria linjoja, vahva Eurooppa on parempi kuin heikko Eurooppa ja Suomen on pakko olla mukana Euroopassa koska vaihtoehdot ovat niin heikkoja ettei niitä parane edes miettiä pidemmin.

Täsmälleen näin. Vielä kun asia ymmärretäisiin siten, että vahvan Euroopan kannalta on parasta, jos sen noin 1 300 km Venäjä-reuna on vahva, jotta painostamalla reunaa, Venäjä ei voi painostaa liittovaltiota. Heikko reuna toimii Venäjälle kärpäspaperin tavoin sillä erotuksella, että se on kärpäspaperi, joka on ongelmissa. Unionin takia, ei vain Suomen itsensä, olisi suotavaa, että reuna kuuluu NATO:n jäsenyyteen samalla tavalla, kuin kaikki muutkin EU:n Venäjän naapurit.
 
Ei ole hirveästi ongelmaa siitä, että Suomi olisi kakkoseen ottavana osapuolena tulevissa suunnitelmissa. Eihän se tarvitse tehdä kuin mihin EU ohjaa eli n.4-5 kertaistaa velka. Saadaan elintaso koholleen (olisi mahdollisuus saada verot alas) ja kaikilla olisi yhtä kulutusjuhlaa. Tämän jälkeen yhteisvastuullisesti jaetaan velat ja ehkä vähän kiristetään verotusta. Päästään taas mallioppilaaksi ja Saksa kiittää, kun ollaan vastuullisia taloudeltamme.

Muutoinkin meidän iso ongelma on pakollinen tarve hoitaa asioita mitä sovitaan. Sopimukset EU:ssa ovat lähinnä suuntaviivoja, vaikka esim. Soini luulee joitakin asioita laiksi :) Jos kaikki rikkovat "lakeja", niin ei niitä silloin valvota eikä rikkomisella ole seuraamuksia. Enemmän täytyisi olla röyhkeyttä ajaa omaa etua ja etenkin silloin, jos ei itse päästä päättämään asioista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös