Taloudellisessa kirjanpidossa ei voi poimia vain vasemmalta puolelta rusinoita pullasta ja väittää että nettovarallisuutta löytyy. Muistetaan, että eläkevastuutkin ovat sen 800 miljardia euroa. Alhaiset asuntojen hinnat ovat kyllä kaikkialla maapallolla missä kysyntä alittaa tarjonnan.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen irtisanoutui tehtävistään – "Koen, että muutos tekee hyvää sekä minulle että seuralle"Lue lisää »
-
Lukko julkaisi kerralla viisi jatkosopimusta – tehopuolustaja ja nuoret hyökkääjät jatkavat RaumallaLue lisää »
-
Ulkomaat kutsuu – Mikko Kaukokari viheltää jatkossa SveitsissäLue lisää »
-
TPS nappasi Pohjois-Amerikassakin pelanneen ruotsalaisvahti Adam Wernerin SHL:stäLue lisää »
-
Jukurit kiinnitti viisi nuorta peluria − Kasper Soinille jatkosopimus, hyökkäykseen SM-hopeamitalisti TPS:staLue lisää »
-
Ruotsalainen Johan Pennerborn siirtyy JYPin päävalmentajaksi – Heiskanen ja Hämäläinen jatkavat valmennustehtävissäLue lisää »
EU:n elpymispaketti – Unionin kehittäjä vai välistäveto veronmaksajilta?
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 22 983
- 221
Taloudellisessa kirjanpidossa ei voi poimia vain vasemmalta puolelta rusinoita pullasta ja väittää että nettovarallisuutta löytyy. Muistetaan, että eläkevastuutkin ovat sen 800 miljardia euroa. Alhaiset asuntojen hinnat ovat kyllä kaikkialla maapallolla missä kysyntä alittaa tarjonnan.
Niinpä. Ja eläkesäästöt toki näkyvät suomalaisten omassa varallisuudessa.
Sen sijaan työnantajan, valtion, yrittäjien ja työntekijöiden maksamia työeläkemaksuja ei näy suomalaisten henkilökohtaisessa varallisuudessa. Tämä johtuu eläkejärjestelmästä. Nyt maksetut eläkkeet eivät ole nykyisten eläkeläisten työaikana keräämää rahaa, vaan valtaosa summasta, 18 miljardia, tulee nykyisiltä työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Se ei riitä nykyisten eläkkeiden maksuun, vaan puuttuva summa otetaan vuosien varrella kerätyistä eläkevaroista. Kyse on eläkesvastuista, kuten kirjoititkin.
Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole kovin järkevä, ja vaikka vähän väliä saadaan lukea selvityksiä, joiden mukaan mitään hätää ei ole, todellisuus on toista. Fiksummat ymmärtävät hyvin sen, että parin vuosikymmenen sisällä maksuja on korotettava taas kerran ja nyt reippaasti ellei maksussa oleviin eläkkeisiin puututa. Maksussa olevien eläkkeiden alentaminen olisi järkevintä, mutta sepä ei päättäjiä innosta.
Tämä vain sivuhuomautuksena, miksi eläkesäästöt näkyvät suomalaisten varallisuudessa, mutta eläkemaksut eivät näy.
Haluaisin esittää tarkentavan kysymyksen lihavoituun kohtaan liittyen. Eikö muiden maiden tapauksessa ole samanlaista tilastoharhaa? Vai onko suomalainen järjestelmä niin poikkeuksellinen? Ihan puhtaasta mielenkiinnosta ja tietämättömyydestä kyselen. On nimi kiinnostava aihe.
Olen antanut itseni käsittää, että esim. Italiassa, johon näitä tykätään verrata, ei ole samankaltaisia merkittäviä eläkemaksuja, vaan ihmiset sen sijaan säästävät, jolloin ns. eläkepuskuri näkyy kotitalouksien varallisuudessa, kun taas Suomessa vakuutusyhtiöille pumpatut rahat eivät näkyisi. Voin kyllä olla väärässäkin. Käsittääkseni suomalainen eläkemaksujärjestelmä on muutenkin melko poikkeuksellinen.
Eläkeosaan @Cobol jo vastasikin hyvin. Asuntojen arvot ovat Suomessa alhaiset kauttaaltaan, kun vain pari suurinta asutuskeskusta ovat jo jonkin aikaa omanneet riittävän kysynnän merkittävälle arvonnousulle. Suomen epäotollinen sijainti on myös merkittävä tekijä, kun verrattain köyhemmän Kroatian rannikolla jonkun kusisen murjun hinta voi tontin vuoksi vastata uutta kämppää Tampereella ja siksi pitkälti kroaattien varallisuus on samassa luokassa suomalaisten kanssa. Vanhaa rahaa ja paljon arvokkaita kiinteistöjä. Kroatian eläkejärjestelmäkin taitaa pitkälti olla säästöt + jälkikasvun tienestit.
Vähän parempia perusteluja kyllä kaipaisin kun jotain hataria höpötyksiä Kroatian kusisista tonteista. Minun sukulaiseni osti juuri 100 neliön rivariasunnon Espanjan aurinkorannikolta 80 000 eurolla, mutta ei tämäkään kerro kokonaisuudesta yhtään mitään. Miksi se on joillekkin niin vaikeaa myöntää, että länsimaisessa vertailussa suomalaiset eivät ole vaurasta kansaa, kun kaikki tilastotkin tätä puoltavat? Eikä tarvi vastata, kun ne suomalaisten rikkaudethan eivät missään tilastoissa näy. Ihmettelen vain tätä, kun kaikkien muiden maiden kansalaisten varallisuus näkyy tilastoissa ja Suomi on ainoa maa jolla ei näy.
Viimeksi muokattu:
Kyllä suomalaistalouksien varallisuudessa parantamisenvaraa siis on, sitä en suinkaan kiellä. Ja verovarojen siirtely Etelä-Euroopan ilmasto- ja digitalisointihankkeisiin on perusteltua kyseenalaistaa, myös tätä varallisuusaspektia silmällä pitäen. Tuo kartta kuitenkin antaa vähän vääristyneen dramaattisen kuvan tilanteesta, josta voisi helposti luulla keskimääräisen italialaisen omaavan tilillä enemmän käyttörahaa kuin suomalaisen verrokkinsa. Tai näin ainakin moni sitä tuntuu tulkitsevan. Italiassa on lukuisia isoja asutuskeskuksia, joiden avustuksella italialainen varallisuus näyttää suuremmalta kuin on.
Tai jos miettii siltä kannalta, että Helsingissä Haagassa asuu leskivanhus, jolla on 40 vuotta asuttu ja maksettu 200K arvoinen kämppä, mutta tämä sinnittelee minimieläkkeellä ja rahat riittää nippanappa lääkkeisiin. Vertaa samanlainen leskivanhus, mutta asuu Kuopion keskustassa ja asunnon arvo on 90K, mutta tämän eläke on tuplasti suurempi ja kattaa kaikki tarpeet ja käteen jää vähän löysääkin, sekä tilillä lepää 30K puskurirahaa pahaa päivää varten. Stadin kituuttelija nostaa suomalaisen varallisuuden keskiarvoa, kun taas iloisesti torilla kalakukkoa rollaattorissa mutustava kuopiolaisvanhus on keskiarvoa alas painava pummi. Tämän jälkeen voidaan vetää vielä torinolaismummo, jolla julkiset palvelut ovat huonommassa jamassa ja eläke 200€/kk, mutta torppa on 300K ja säästöjä löytyy 20K, mutta ne kuluu alati osana arkisia kustannuksia, koska eläkkeeseen ei ole koskaan voinut luottaakaan. Näistä kuopiolainen on heittämällä vähävaraisin, vaikka hänellä on eniten käyttövaroja. Ahvenanmaalle voitaisiin tehdä myös veroparatiisi ja venäläiset oligarkit voisivat nimellisesti muuttaa asuinosoitteensa sinne, niin Suomen kansa kiittää kohisevasta varallisuuden noususta.
Voimme enää vain toivoa, että ilmastonmuutos tekee Suomesta houkuttelevamman asuinmaan ja saamme täällä asuntojen arvot niin kovaan nousuun, että hiekka-autiomaaksi muuttuva Italia laskenevine asuntomarkkinoineen jää meidän jalkoihin ja näin voimme olla varakkaampia.
Siis lähes kaikissa kansainvälisissä vertailuissa, mitä tulee elämänlaatuun, yhteiskunnan toimivuuteen ja väestön tyytyväisyyteen ovat pohjoismaat kärjessä, Suomi muiden mukana. Paitsi sitten mitä tulee varallisuuteen - joskaan ei bruttokansantuotteeseen asukasta kohden jossa pärjäämme länsimaiden joukossa täysin kohtuullisesti. Tämä selittyy erittäin pitkälti sillä, että olimme poikkeuksellisen pitkään agraarinen, vähän kaupungistunut maa. Historiaa emme valitettavasti pysty muuttamaan, mutta silti nykyhetki on kaukana huonosta. Monilla, hyvin monilla kriteereillä se on lähinnä maailman huippua.
Tämä on totta, mutta keskustelussa nyt ei ole ollutkaan tässä nämä erilaiset onnellisuustilastot ja muut, joita suoraan sanottuna en osaa tulkita.
Suomessahan eläkevarat eivät ole ihmisellä itsellään, vaan eläkeyhtiöillä. Jos jossain maissa eläkevarallisuus on yksilön hallussa niin sehän nostaa automaattisesti varallisuutta. Joku 100€ kuukaudessa kun sijoittaa indeksiin 20 vuotta tuottaa jo ihan hyvän määrän varallisuutta. Mutta toki tuo ei koske kaikkia maita. Pohjoismaissa lienee melko samanlaiset eläkejärjestelmät kuin Suomessa, mutta varallisuutta on eri tavalla. Osa selittyy historiallisilla tekijöillä, mutta eroa pitäisi kuroa kiinni, eikä jäädä samalle tasolle heilumaan, kun muiden maiden varallisuustasot kasvavat. Varallisuus tuppaa luomaan lisää varallisuutta ja Suomeen sitä jää harmittavan vähän. Toki kun varallisuusverosta on päästy eroon niin keskivertokansalaisen varallisuus varmasti kasvoi. Helpoin tapa kasvattaa varallisuutta on toki osakemarkkinoilla. Mutta ne eivät Suomen sosiaalidemokraattisiin piirteisiin kuulu. Jos se 5 euroa viikossa laitettaisiin loton sijaan rahastoihin tai osakkeisiin kasvaisi varallisuus huomattavasti Suomessakin. Ei se mitään merkittäviä kasvuja tuo tilille nopeasti, mutta pikkuhiljaa se kasvaa.
Eli suomalaiset ovat huonoja sijoittajia ja myyjiä, vaikka ideoita, palveluita ja konsepteja on lukuisia.
Niin, varmasti näinkin, mutta omasta mielestäni historialliset tekijät, etenkin tämä maamme poikkeuksellisen pitkään jatkunut maalaisliittol..., korjaan, ruraalisuus. Tosin ei kyllä ole tullut silmiini mitään varsinaista tutkimusta tästä asiasta, notta aika mutulla mennään. Kyllähän jo Ruotsin vallan ajalla ne suuret aatelisomaisuudet ja suurkartanot keskittyivät Ruotsin sydänmaille, enkä usko että ainakaan tässä oli syynä suomalaisten huono ja vähäinen osakesijoittaminen.
Toki tätäkään ei voi olla huomioimatta. Suomi oli pitkään kurdien ja puolalaisten kaltaisessa asemassa ja varallisuutta alkoi kertymään maahan vasta 1800-luvulla autonomian aikana. Sitä toki on seurannut molemmat maailmansodat, sisällissota ja monet muut asiat. Samoin ei ole öljyä tai arvometalleja merkittäviä määriä maaperässä. Lähinnä kysymys on siinä miksi suomalaiset ovat oppineet säästämään, mutta eivät sijoittamaan. Säästötilillä pidetään tuhansia euroja kun ne voisivat olla tekemässä tuottoa markkinoilla.
Yleisesti katsoin juuri 8 myyttiä työstä ohjelmasta osan jossa puhuttiin suomalaisesta myynnistä ja siitä onko suomalainen huono myymään. Ilmeisesti on, koska täällä pelätään epäonnistumista liikaa. Siitä tuli mieleen sijoitusmessuilla keski-ikäisen miehen kommentti/kysymys paneelille jonka perusidea oli se, että mieluummin pitää rahat säästötilillä kuin sijoittaa, koska ne rahat saattaa hävitä.
Meillä vanhempi väki luottaa osin kantapään kokemuksensa perusteella kiinteään omaisuuteen. Metsä, pelto, asunto. Osakesijoitus on monille heistä jotain spekulatiivista, johon ei tule sitoutua. Taustalla on myös ehkä väärä kuvitelma siitä, että "osakepaperit" kärsivät inflaatiosta. Kannattaa muistaa, että sotien jälkeen Suomessa leikattiin markasta muistaakseni pariinkin kertaan nollia pois, ja siksi kiinteä omaisuus oli ainoa järkevä valinta.
Nyt kun sotien jälkeiset sukupolvet ovat tulleet eläke- ja kuolinikään, irtorahat ovat pankkitileillä odottamassa perinnönjakoa. Ei tuossa iässä enää sijoiteta aktiivisesti ja muuteta sijoitustapaa, ja siksi ylivoimaisesti suurimmat varat pankkitililtä löytyy ymmärtääkseni 70-90 vuotiailta.
Tässä lienee jotain perää kyllä - olen ajatellut että meikäläisellä insinöörimentaliteetillakin on asiaan osallisuutta: ajatellaan että hyvä teknologia myy itsensä, että mitä sitä kehumaan ja tekemään numeroa... Omakehu kun haisee, tosin sitten hiljaa omassa mielessä ollaan kovinkin erinomaisia ja puristetään katkerasti nyrkkiä taskussa, kun ulkopuoliset eivät tätä ilmeistä tosiseikkaa pirullakaan huomaa.
Viimeksi muokattu:
Öljyä ei ole, mutta arvometalleja esim. kultaa löytyy kyllä merkittävästi. Muutenkin kokonaisuudessaan Suomen luonnonvarat ovat Suomen väkilukuun suhteutettuna poikkeuksellisen hyvät.
Totta. Tuossa mielenkiintoinen taustajuttu, josta käy hyvin selville Ruotsin ja Suomen erot. Kun täällä vielä osin tuumataan valtiojohtoisesti, Ruotsi on tehnyt yksityisestikin kolmen miljardin sijoitukset ja kerännyt EU:lta hillot pois.
Nyt ollaan avaamassa Västeråsiin isoa tutkimus- ja koelaitosta akkukennojen tuotantoa varten. Pohjois-Ruotsin Skellefteåhon on rakenteilla noin kolme miljardia euroa maksava akkukennotehdas, ja tammikuussa yhtiö aloitti vielä ison akkupakkausten kokoonpanotehtaan rakentamisen Puolan Gdanskissa. Riskejä on, mutta niin nykyinen EU:n ja EKP:n vetämä talous toimii ja nopeat putsaavat pöydän.
Suomi on ainoa Euroopan maa, jonka maaperästä nousee tulevaisuuden alkuainetta – Ruotsissa akkuteollisuus naureskelee hidasliikkeiselle Suomelle
Suomi on jo akkumetallien suurvalta. Voisiko se olla sitä myös sähköautojen akuissa?
www.hs.fi
Euroopan unioni | Von der Leyen: EU-komissiolta vihreää valoa Suomen elpymissuunnitelmalle
Von der Leyen kommentoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä myös niin sanottua Pandoran paperit -tietovuotoa.
www.hs.fi
Hyviä uutisia. EU hyväksyy Suomen suunnitelman osaan niiden rahojen käytöstä, jotka se itse maksaa EU:lle.
Köyhä Italia haluaa rahaa joukkoliikenteen (junat) ja vähäpäästöiset autot (sähköautot) hankkimiseen. Mikäs siinä kun EU maksaa
"Iltalehden tapaama monzalainen Elisa kiittelee EU:ta siitä, että Italiaa autetaan.
– Italialla ei ole rahaa, joten on todella hyvä, että saamme elvytysrahaa tänne.
Elisa pitää EU:ta tärkeänä ja hyödyllisenä.
– Se tarkoittaa yhteisiä sääntöjä, rahaa ja turvallisuutta, Elisa kertoo."
/img-s3.ilcdn.fi/0665e6740bf96fc940462617c527fac5e090bfb4dbd8b4c39f5501fd3a4fce60.jpg)
www.iltalehti.fi
"Iltalehden tapaama monzalainen Elisa kiittelee EU:ta siitä, että Italiaa autetaan.
– Italialla ei ole rahaa, joten on todella hyvä, että saamme elvytysrahaa tänne.
Elisa pitää EU:ta tärkeänä ja hyödyllisenä.
– Se tarkoittaa yhteisiä sääntöjä, rahaa ja turvallisuutta, Elisa kertoo."
Italiassa ihmiset vetävät joka henkäyksellä keuhkoihinsa mikrohiukkasia, jotka tappavat 60 000 ihmistä vuosittain – nyt maa aikoo tehdä ison satsauksen
Suurin potti Italian EU-elvytysrahoista menee ympäristönäkökulmasta kestävän liikenteen kehittämiseen.
www.iltalehti.fi
Korjaan sen verran, että EU ei maksa. EU hankki päätöksen jälkeen lainaa markkinoilta, ja lainaa lyhentävät EU-valtiot, jotka maksavat lyhennykset. Käytännössä kyse on esimerkiksi Suomessa veronmaksajien taskulla käynnistä tai uudesta lainasta, jonka lyhennyksiä maksetaan uudella lainalla.
Seuraava paketti on jo työn alla (Fit for 55 -ilmastopaketti osana sosiaalirahastoa), josta mm. Italia saisi lisätukea. Suomen osuus on alustavassa arviossa luokkaa miljardi, josta Suomi saisi muutaman satatuhatta itse.
Sosiaalirahastosta suurin saaja olisi Puola, joka saisi rahaston varoista 17,6 prosenttia eli 12,7 miljardia euroa. Toiseksi suurimmat saajat olisivat Ranska (11,2 prosenttia eli 8,1 miljardia euroa), Italia (10,81 prosenttia eli 7,8 miljardia euroa) sekä Espanja (10,53 prosenttia eli 7,6 miljardia euroa).
Tätä pakettia Marinin hallitus ei kannata ja oppositio Suomessa vastustaa. Paketin tulevaisuuden ratkaisee kuitenkin Saksan tuleva liittokansleri (hallitus kasassa ehkä 12/2021) ja Ranskan tuleva presidentti (vaalit 2022).
Sitä seuraavaa pakettia odotan viimeistään vuosina 2023-2025 päätettäväksi. EU-maiden infra on osassa valtioita surkeassa kunnossa eikä mahdollista riittävän hyvin ilmastoponnistuksia isolla kädellä. Suomen osuus olisi tässäkin miljardiluokkaa ja tukea tulisi ehkä 30 % vastuista.
Hyvä korjaus ja tarkennus, vähän vain kärjistin tuossa ip-lehtien tapojen mukaisesti.
Käytännössä Suomi on persaukinen köyhä valtio , joka sijaitsee pohjoisessa ja elää velaksi samanaikaisesti auttaen etelän pankkeja ja asukkaita lainarahalla.Köyhä Italia haluaa rahaa joukkoliikenteen (junat) ja vähäpäästöiset autot (sähköautot) hankkimiseen. Mikäs siinä kun EU maksaa
"Iltalehden tapaama monzalainen Elisa kiittelee EU:ta siitä, että Italiaa autetaan.
– Italialla ei ole rahaa, joten on todella hyvä, että saamme elvytysrahaa tänne.
Elisa pitää EU:ta tärkeänä ja hyödyllisenä.
– Se tarkoittaa yhteisiä sääntöjä, rahaa ja turvallisuutta, Elisa kertoo."
Italiassa ihmiset vetävät joka henkäyksellä keuhkoihinsa mikrohiukkasia, jotka tappavat 60 000 ihmistä vuosittain – nyt maa aikoo tehdä ison satsauksen
Suurin potti Italian EU-elvytysrahoista menee ympäristönäkökulmasta kestävän liikenteen kehittämiseen.
I own your face
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pelicans
Jupakka Italian elvytysrahahuijauksista laajenee – Nyt puhutaan jo kuudesta miljardista eurosta
Italian korruptiontorjunnasta vastaavan viranomaisen Anacin johtaja kuvailee tilannetta ”äärimmäisen vakavaksi”. Väärinkäytöksiä epäillään myös Kreikassa.
www.uusisuomi.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy