Jännä nähdä miten Ikan osio pysyy tuoreena. Vaikutelma siitä millä intohimolla urheiluun suhtautuu niin luulis jonkin tason säilyvän. Tästä sellanen sivuhuomio, että Ika Kalju-cornerissa käsittelee osin samoja teemoja, samansuuntaisilla mielipiteillä. Yleensä casti on ensimmäisenä ja/tai terävänä asialla, nyt jonkun K-cornerin kuunnelleena tullut castissä hieman saman toistoa. Mutta yritän kestää tämän kuin mies.
Ika-analyysiä jatkaakseni, sieltähän putoilee paljon hyviä huomioita ja painotuksia, ja sitten toisaalta niistä voi hakea jotain ristiriitoja taikka kritisoitavaa.
Suomessa(kin) on ollut kulttuuria, jossa päävalmentajan niskaan on kaatunut kaikki paineet ja koko puulaaki vaikka syitä on voitu hakea ylempää että alempaa. Ymmärrän sinänsä Ikan asenteen olla hienoisesti varovainen sen suhteen millä retoriikalla valmentajia käsittelee. Se kääntöpuoli on sitten se, että kun asiat menee perseelleen niin se valmentajan käsittely menee aika ohueksi, ennemmin löytää syitä joko kokeneista pelaajista, yksilöiden virheistä taikka urheilujohtajan rakentamasta rosterista.
Moni saattaa myös kokea (Ikan mukaan puoli Suomea), että konttaispa Tappara, miksei samaan syssyyn Kärpätkin, ja saatais uusia mestareita. Vaikkapa ryminä-IFK, miljoonaa menevä Ilves tai sitten ihan TPS. Toisaalta Ikalle voittaminen on kaikki kaikessa, toisaalta oma maku, mieltymys ym. pistää hieman toivomaan menestystä toisille ja pikkasen vähättelemään tietynlaista voittamisen kulttuuria. Se ei oo kuitenkaan ollut resursseiltaan ihan riittävät HIFK, TPS taikka Lukko jotka on vuodesta toiseen keikkunut mestaruuden kannalta relevanttina, vaan Kärpät ja Tappara viimesen vuosikymmenen ellei parikin.
Sitten vielä valmentajien ja menestystoiveiden pariin. Saattaa olla, että IFK:n tän kauden rosterissa on ihan oikeastikin jonkinlainen valuvika. Toisaalta, kyllä tuollakin pitäs pärjätä paremmin. Ikan kommenttien perusteella syitä ei kannata lähteä katsoa Ville Peltosen suunnasta vaan nimenomaan rosterista. Sentteriosasto, johtavat pakit ym. Kuitenkin historia on osoittanut, että altavastaajatkin kykenevät kehittämään peliä ja löytämään keinot nousta ihan finaalitasollekin vähän ei-suurseuratasosella rosterilla. Pekka Virran KalPa hopeaa 2017, Antti Pennasen Kerho kultaa 2019 (tuolle Ika toki antokin päivän jaksossa krediittiä sen suhteen kuinka sitä perusformua voidaan rikkoa pelin aikana, erien välillä jne.). Eikä ollut mielestäni ensimmäinen kerta lähivuosina kun Ikan ratkaisu IFK:n ongelmiin on roudata lisää ukkoa sisään, eikä esim. tarkastella millaista lisäarvoa, kilpailuetua valmennus on tuonut taikka voisi tuoda.
Ika nyt vaikuttaisi olevan lopen uupunut ja/tai suorittaa agendaa kaikenlaista hinkkaamista ja kaksvaiheisuutta kohtaan, kaiken pitäs olla NHL-linjan suuntaista (IFK:n Tepsi-voitto oli mukaansa siitä johtuvaa, että pelitapa-kiekottelut jätettiin sivuun ja pelattiin rososemmin), sarjan viihdearvon jne. mukaan sen toki voi ymmärtää. Toisaalta, eri seuroilla on erilaiset identiteetit, voittaminen on kaikki kaikessa, Tappara ja Kärpät on olleet siinä hallitsijoita, IFK ei. Näin omaan makuun tulee hieman ristiriitaisia signaaleja kommenteissaan, vaikka saattaa toki sisältää hieman ylitulkintaakin.
