Otteluohjelma:
12.6. klo 16:00 Turkki - Kroatia (Jari Haapala)
13.6. klo 16:00 Espanja - Tshekki (Tero Karhu)
17.6. klo 19:00 Tshekki - Kroatia (Matti Härkönen)
17.6. klo 22:00 Espanja - Turkki (Tero Karhu)
21.6. klo 22:00 Kroatia - Espanja (Matti Härkönen)
21.6. klo 22:00 Tshekki - Turkki (Jari Haapala)
Espanja lähtee yrittämään pikaista paluuta huipulle MM-kisojen megafloppauksen jälkeen. Lohko ei ole helppo, mutta yhden turnauksen ennakkosuosikeista pitäisi pystyä homma hoitamaan kunnialla läpi. Maalinsuulla on tapahtunut sukupolvenvaihdos ja ykkösveskarina on kaiken järjen mukaan ManU:n huippumaalivahti David De Gea. Toppariosastolla muutoksen tuulet eivät ole puhaltaneet, eikä järin suurta syytäkään siihen ole. Kisojen kovinta toppariparia (paperilla) mietittäessä valinta ei voi osua kuin joko Saksan duoon tai sitten Espanjan Sergio Ramos-Gerard Pique -kaksikkoon. Ramosilla ja Piquella on tietysti omat haasteensa pelata yhdessä ja kuten MM-kisoissakin nähtiin, yhteispeli ei ole aina ihan saumatonta. Eiköhän ammattimiehet silti leiviskänsä hoida ihan kunniakkaasti. Leveys on ehkä hiukan kysymysmerkki, Marc Bartralle ei hirveämmin peliaikaa Barcelonassa heru, eikä Bilbaon Mikel San Josekaan ihan em. herrojen tasolle yllä. Myös laitapakit ovat taattua laatua. Juanfranin, Dani Carvajalin, Jordi Alban ja Cesar Azpilicuetan tasoista arsenaalia ei ole millään muulla joukkueella tarjota. Keskikentälläkään ei ole muita ongelmia kuin positiivisia. Sergio Busquets on takuuvarma avauksen mies ja tulee ankkurin roolissa kurkkimaan koko kisat. Pelaako Iniesta keskellä, kuten viime aikoina on totuttu? Mihin menee Thiago? Koke on loistava pelaaja ja pystyisi pelaamaan myös laidalla. Del Bosquen mancrush Cesc Fabregasiin tulee myös pitää mielessä. Laidalla avauksessa pelaa melko varmasti ainakin David Silva. Pedron kausi ei kummoinen ollut ja hän aloittanee kisat penkiltä. Kaksijalkaisena ja nopeana pelaajana tuo kuitenkin hyvän vaihtoehdon Silvalle jos peliä halutaan suoraviivaistaa ottelun loppua kohden. Samoin kuin Realin komeetta Lucas Vazquez. Puhtaita kärkiä Del Bosque on nimennyt kaksi. Juventuksen Alvaro Morata sekä Bilbaon veteraanisoturi Aritz Aduriz. Aduriz sopii Espanjan pallonhallintapeliin melko huonosti, mutta yhtenä maailman parhaista pääpelaajista aiheuttaa kyllä päänvaivaa puolustajille.
Kroatia on mielenkiintoinen joukkue myöskin. Keskikenttä on maailman eliittiä, mutta muut osa-alueet jättävät hiukan toivomisen varaa. Ykkösmaalivahtina nähdään AS Monacon Danijel Subasic, joka korvaa pitkän aikaa ykkösveskan hommia hoitaneen Stipe Pletikosan. Joukkueen kapteenina toimii 34-vuotias Darijo Srna, joka on maajoukkueen mukana pyörinyt jo pienen ikuisuuden. Topparit ovat kysymysmerkki, meritoitunein kaveri Dejan Lovren kun jätettiin rannalle. Syynä olivat erimielisyydet valmentaja Ante Cecicin kanssa. Lokomotiv Moskovassa pelaava Vedran Corluka tulee siis olemaan ykkösmiehenä keskuspuolustuksessa. Kokemustahan häneltä löytyy myös Manchester Citystä ja Tottenhamista. Keskikentän keskustaan Kroatialla on siis miehiä tarjota kyllä ihan kauhalla antaen. Luka Modric on monien mielestä yksi maailman parhaista roolissaan. Real Madrid -joukkuekaveri Mateo Kovacic siirtyi viime kesänä isolla rahalla Interistä, mutta jäi hiukan pienehköön rooliin. Barcelonassa pelaava Ivan Rakitic tulee myös avauksessa olemaan satavarmasti. Keskikentän keskustan kolmikko tuollaisenaan olisi kuitenkin aivan liian hyökkäävä ja uskoisinkin, että Kovacic joutuu penkille seuraamaan ja Inter-pelaaja Marcelo Brozovic tulee tasapainottamaan. Ivan Perisic (myös Inter) on taitava, nopea ja isokokoinen laitapelaaja jota myös kannattaa pitää silmällä. Kärjessä pelaa puolustajien ja monen katsojankin vihaama Mario Mandzukic, joka jättää aina kentälle kaikkensa ja vähän päälle. Mandzukicin pelissä on fyysisyys isossa osassa. Hän filmaa, rottailee, tarjoaa kyynärpäätä, mussuttaa tuomareille ja puskee palloja maaliin. Sirkushuveja kansalle on yleensä luvassa kun Mandzukic kentälle astuu.
Tshekin kunnianpäivät valuvat yhä kauemmaksi jatkuvasti kun maa ei ole pystynyt tuottamaan korvaajia Pavel Nedvedin, Karel Poborskyn, Jan Kollerin, Marek Jankulovskin ym. aikansa huipun tilalle. EM-turnaus 2004 oli SE turnaus Tshekille, silloin joukkueella oli kaikki saumat kultaan asti. Tshekki marssi voitosta voittoon aina välieriin saakka. Me kaikki tietysti muistamme kuinka siinä ottelussa Kreikkaa vastaan sitten kävi. Maalilla, samoin kuin silloin, on luonnollisesti luotettava ja sympaattinen kypäräpää Petr Cech. Oikean laitapakin tontti on Hoffenheimissa pelaavan, U-21 EM-kisoissa viime kesänä ihastuttaneen, Pavel Kaderabekin omaisuutta. Kaderabek on yksi joukkueen mielenkiintoisimmista nimistä. Kyseessä on siis moderni, erittäin hyökkäävä laitapuolustaja, joka iski karsinnoissakin kaksi maalia. Keskikentän pohjaa komentaa sivutyökseen Nickelbackissa laulava Jaroslav Plasil. Ylemmäksi keskikentälle on tarjolla toinen seuraamisen arvoinen kaveri, Vladimir Darida. Darida oli isossa vastuussa Herthassa tällä kaudella ja auttoikin joukkueensa lähes europaikoille. Mukana on toki myös ruhtinaalliset 19 minuuttia jalkapalloa tällä kaudella pelannut konkari Tomas Rosicky, jonka rooli on ainakin allekirjoittaneelle melko arvoitus. Parhaimmillaan toki erinomainen pelaaja, mutta nykyisin tuntuu loukkaantuvan viimeistään nappiksia jalkaan laittaessa. Laitureista mielenkiintoisin nimi on varmaankin 23-vuotias Sparta Prahan pelaaja Ladislav Krejci. Kärjessä karsinoissa totuttiin näkemään kokenut David Lafata, mutta hänen maalintekorekordinsa ei hirveästi hurraahuutoja aiheuta. Lafata on tehnyt maaottelumaalin viimeksi vuonna 2014. Toinen vaihtoehto olisi Turkin liigaa Bursasporissa pelaava Tomas Necid, joka olisi isompi ja vahvempi vaihtoehto heiveröisen Lafatan sijaan.
Turkki on yllätysvalmis joukkue, kuten olemme mm. 2002 MM-kisoissa ja 2008 EM:issä saaneet todistaa. Lähtökohtaisesti Turkki taistelee Kroatian kanssa lohkon kakkospaikasta melko tasapäin, joskin ehkäpä tuo Kroatian tähtiloisto kääntää kelkkaa hiukan Kroatian kannalta edulliseen suuntaan. Joukkue koostuu pääasiallisesti kotimaassa pelaavista pelaajista, höystettynä sitten parilla ulkomailta tulevalla vahvistuksella. Puolustuksen mielenkiintoisin nimi on Fenerbahcen laitapakki Caner Erkin. Innokkaasti hyökkäyksiä tukeva Erkin tullee tarjoamaan mielenkiintoisia hetkiä Turkin otteluissa. Oikeana laitapakkina pelaa varmaankin myös Fenerissä pelaava Gökhan Gönül. Toppariosasto on perushyvä, pelaa siinä sitten Serdar Aziz, Semih Kaya, Hakan Balta tai Mehmet Topal, joka saatetaan nähdä myös kutospaikalla. Galatasarayn Selcuk Inan on hyvä pallollinen puolustava keskikenttäpelaaja, joka on usein iskemässä myös maaleja. Niitä syntyi tällä kaudella Turkin liigassa jopa 11. Ylempänä keskikentällä on vaihtoehtoja. Ex-Arsenal, nykyään Besiktasia edustava Oguzhan Özyakup on yksi heistä. Erittäin taitava pelaaja, jonka pelaamista on ilo seurata. Samaa voi sanoa vireessä olevasta Arda "Turkin Messi" Turanista, jonka tämä kausi Barcelonassa ei mitään järin suurta henkilökohtaista menestystä tarjonnut. Hakan Calhanoglu on myös mielenkiintoinen nimi. Hän on tullut tunnetuksi vapaapotkuistaan, jotka ovat maailman eliittiä. Luontainen kymppi, mutta on pelannut seurajoukkueessaan Leverkusenissa myös laidalla ja maajoukkueessa joskus ylimpänä hyökkääjänäkin. Bundesliigassa tällä kaudella erinomaisesti esiintynyt Yunus Malli pääsee varmaan myös kentälle näyttämään taitojaan. Siinä missä laituri-Turanin vahvuuksiin ei kuulu nopeus, toiselle laidalle Turkilla on tarjota jalkoja. Gökhan Töre on kaksi ensimmäistä ottelua pelikiellossa, mutta Volkan Sen tarjoaa yhtä lailla kovaa vauhtia. Sen tuonee ainakin hyvän vaihtoehdon ottaa vaihdosta vähän jalkoja kehiin ravaamaan väsyneitä pakkeja vastaan. Jos valmentaja Fatih Terim ei peluuta Calhanoglua puhtaana hyökkääjänä, vaihtoehtona on tarjolla muutama vuosi sitten jonkin verran hypeä kerännyt Burak Yilmaz. Yilmaz siirtyi nyt helmikuussa Kiinaan pelaamaan Galatasaraysta, mutta on kuitenkin potentiaalinen avauksen mies.
Espanjan pitäisi normaalilla tasollaan hoitaa tämä lohko, mutta muista jatkopaikoista käydään kova kamppailu. Kroatian uskoisin yltävän toiseksi ja Turkin menevän vielä kolmossijalta jatkoon. Tshekin kohtalo on pelata kolme ottelua ja lähteä kotiin.
e. Muokkasin tähän ja muihinkin jo avaamini ketjuihin otteluiden selostajat YLEllä kun ne nyt ainakin allekirjoittanutta kiinnostavat kovastikin.
12.6. klo 16:00 Turkki - Kroatia (Jari Haapala)
13.6. klo 16:00 Espanja - Tshekki (Tero Karhu)
17.6. klo 19:00 Tshekki - Kroatia (Matti Härkönen)
17.6. klo 22:00 Espanja - Turkki (Tero Karhu)
21.6. klo 22:00 Kroatia - Espanja (Matti Härkönen)
21.6. klo 22:00 Tshekki - Turkki (Jari Haapala)
Espanja lähtee yrittämään pikaista paluuta huipulle MM-kisojen megafloppauksen jälkeen. Lohko ei ole helppo, mutta yhden turnauksen ennakkosuosikeista pitäisi pystyä homma hoitamaan kunnialla läpi. Maalinsuulla on tapahtunut sukupolvenvaihdos ja ykkösveskarina on kaiken järjen mukaan ManU:n huippumaalivahti David De Gea. Toppariosastolla muutoksen tuulet eivät ole puhaltaneet, eikä järin suurta syytäkään siihen ole. Kisojen kovinta toppariparia (paperilla) mietittäessä valinta ei voi osua kuin joko Saksan duoon tai sitten Espanjan Sergio Ramos-Gerard Pique -kaksikkoon. Ramosilla ja Piquella on tietysti omat haasteensa pelata yhdessä ja kuten MM-kisoissakin nähtiin, yhteispeli ei ole aina ihan saumatonta. Eiköhän ammattimiehet silti leiviskänsä hoida ihan kunniakkaasti. Leveys on ehkä hiukan kysymysmerkki, Marc Bartralle ei hirveämmin peliaikaa Barcelonassa heru, eikä Bilbaon Mikel San Josekaan ihan em. herrojen tasolle yllä. Myös laitapakit ovat taattua laatua. Juanfranin, Dani Carvajalin, Jordi Alban ja Cesar Azpilicuetan tasoista arsenaalia ei ole millään muulla joukkueella tarjota. Keskikentälläkään ei ole muita ongelmia kuin positiivisia. Sergio Busquets on takuuvarma avauksen mies ja tulee ankkurin roolissa kurkkimaan koko kisat. Pelaako Iniesta keskellä, kuten viime aikoina on totuttu? Mihin menee Thiago? Koke on loistava pelaaja ja pystyisi pelaamaan myös laidalla. Del Bosquen mancrush Cesc Fabregasiin tulee myös pitää mielessä. Laidalla avauksessa pelaa melko varmasti ainakin David Silva. Pedron kausi ei kummoinen ollut ja hän aloittanee kisat penkiltä. Kaksijalkaisena ja nopeana pelaajana tuo kuitenkin hyvän vaihtoehdon Silvalle jos peliä halutaan suoraviivaistaa ottelun loppua kohden. Samoin kuin Realin komeetta Lucas Vazquez. Puhtaita kärkiä Del Bosque on nimennyt kaksi. Juventuksen Alvaro Morata sekä Bilbaon veteraanisoturi Aritz Aduriz. Aduriz sopii Espanjan pallonhallintapeliin melko huonosti, mutta yhtenä maailman parhaista pääpelaajista aiheuttaa kyllä päänvaivaa puolustajille.
Kroatia on mielenkiintoinen joukkue myöskin. Keskikenttä on maailman eliittiä, mutta muut osa-alueet jättävät hiukan toivomisen varaa. Ykkösmaalivahtina nähdään AS Monacon Danijel Subasic, joka korvaa pitkän aikaa ykkösveskan hommia hoitaneen Stipe Pletikosan. Joukkueen kapteenina toimii 34-vuotias Darijo Srna, joka on maajoukkueen mukana pyörinyt jo pienen ikuisuuden. Topparit ovat kysymysmerkki, meritoitunein kaveri Dejan Lovren kun jätettiin rannalle. Syynä olivat erimielisyydet valmentaja Ante Cecicin kanssa. Lokomotiv Moskovassa pelaava Vedran Corluka tulee siis olemaan ykkösmiehenä keskuspuolustuksessa. Kokemustahan häneltä löytyy myös Manchester Citystä ja Tottenhamista. Keskikentän keskustaan Kroatialla on siis miehiä tarjota kyllä ihan kauhalla antaen. Luka Modric on monien mielestä yksi maailman parhaista roolissaan. Real Madrid -joukkuekaveri Mateo Kovacic siirtyi viime kesänä isolla rahalla Interistä, mutta jäi hiukan pienehköön rooliin. Barcelonassa pelaava Ivan Rakitic tulee myös avauksessa olemaan satavarmasti. Keskikentän keskustan kolmikko tuollaisenaan olisi kuitenkin aivan liian hyökkäävä ja uskoisinkin, että Kovacic joutuu penkille seuraamaan ja Inter-pelaaja Marcelo Brozovic tulee tasapainottamaan. Ivan Perisic (myös Inter) on taitava, nopea ja isokokoinen laitapelaaja jota myös kannattaa pitää silmällä. Kärjessä pelaa puolustajien ja monen katsojankin vihaama Mario Mandzukic, joka jättää aina kentälle kaikkensa ja vähän päälle. Mandzukicin pelissä on fyysisyys isossa osassa. Hän filmaa, rottailee, tarjoaa kyynärpäätä, mussuttaa tuomareille ja puskee palloja maaliin. Sirkushuveja kansalle on yleensä luvassa kun Mandzukic kentälle astuu.
Tshekin kunnianpäivät valuvat yhä kauemmaksi jatkuvasti kun maa ei ole pystynyt tuottamaan korvaajia Pavel Nedvedin, Karel Poborskyn, Jan Kollerin, Marek Jankulovskin ym. aikansa huipun tilalle. EM-turnaus 2004 oli SE turnaus Tshekille, silloin joukkueella oli kaikki saumat kultaan asti. Tshekki marssi voitosta voittoon aina välieriin saakka. Me kaikki tietysti muistamme kuinka siinä ottelussa Kreikkaa vastaan sitten kävi. Maalilla, samoin kuin silloin, on luonnollisesti luotettava ja sympaattinen kypäräpää Petr Cech. Oikean laitapakin tontti on Hoffenheimissa pelaavan, U-21 EM-kisoissa viime kesänä ihastuttaneen, Pavel Kaderabekin omaisuutta. Kaderabek on yksi joukkueen mielenkiintoisimmista nimistä. Kyseessä on siis moderni, erittäin hyökkäävä laitapuolustaja, joka iski karsinnoissakin kaksi maalia. Keskikentän pohjaa komentaa sivutyökseen Nickelbackissa laulava Jaroslav Plasil. Ylemmäksi keskikentälle on tarjolla toinen seuraamisen arvoinen kaveri, Vladimir Darida. Darida oli isossa vastuussa Herthassa tällä kaudella ja auttoikin joukkueensa lähes europaikoille. Mukana on toki myös ruhtinaalliset 19 minuuttia jalkapalloa tällä kaudella pelannut konkari Tomas Rosicky, jonka rooli on ainakin allekirjoittaneelle melko arvoitus. Parhaimmillaan toki erinomainen pelaaja, mutta nykyisin tuntuu loukkaantuvan viimeistään nappiksia jalkaan laittaessa. Laitureista mielenkiintoisin nimi on varmaankin 23-vuotias Sparta Prahan pelaaja Ladislav Krejci. Kärjessä karsinoissa totuttiin näkemään kokenut David Lafata, mutta hänen maalintekorekordinsa ei hirveästi hurraahuutoja aiheuta. Lafata on tehnyt maaottelumaalin viimeksi vuonna 2014. Toinen vaihtoehto olisi Turkin liigaa Bursasporissa pelaava Tomas Necid, joka olisi isompi ja vahvempi vaihtoehto heiveröisen Lafatan sijaan.
Turkki on yllätysvalmis joukkue, kuten olemme mm. 2002 MM-kisoissa ja 2008 EM:issä saaneet todistaa. Lähtökohtaisesti Turkki taistelee Kroatian kanssa lohkon kakkospaikasta melko tasapäin, joskin ehkäpä tuo Kroatian tähtiloisto kääntää kelkkaa hiukan Kroatian kannalta edulliseen suuntaan. Joukkue koostuu pääasiallisesti kotimaassa pelaavista pelaajista, höystettynä sitten parilla ulkomailta tulevalla vahvistuksella. Puolustuksen mielenkiintoisin nimi on Fenerbahcen laitapakki Caner Erkin. Innokkaasti hyökkäyksiä tukeva Erkin tullee tarjoamaan mielenkiintoisia hetkiä Turkin otteluissa. Oikeana laitapakkina pelaa varmaankin myös Fenerissä pelaava Gökhan Gönül. Toppariosasto on perushyvä, pelaa siinä sitten Serdar Aziz, Semih Kaya, Hakan Balta tai Mehmet Topal, joka saatetaan nähdä myös kutospaikalla. Galatasarayn Selcuk Inan on hyvä pallollinen puolustava keskikenttäpelaaja, joka on usein iskemässä myös maaleja. Niitä syntyi tällä kaudella Turkin liigassa jopa 11. Ylempänä keskikentällä on vaihtoehtoja. Ex-Arsenal, nykyään Besiktasia edustava Oguzhan Özyakup on yksi heistä. Erittäin taitava pelaaja, jonka pelaamista on ilo seurata. Samaa voi sanoa vireessä olevasta Arda "Turkin Messi" Turanista, jonka tämä kausi Barcelonassa ei mitään järin suurta henkilökohtaista menestystä tarjonnut. Hakan Calhanoglu on myös mielenkiintoinen nimi. Hän on tullut tunnetuksi vapaapotkuistaan, jotka ovat maailman eliittiä. Luontainen kymppi, mutta on pelannut seurajoukkueessaan Leverkusenissa myös laidalla ja maajoukkueessa joskus ylimpänä hyökkääjänäkin. Bundesliigassa tällä kaudella erinomaisesti esiintynyt Yunus Malli pääsee varmaan myös kentälle näyttämään taitojaan. Siinä missä laituri-Turanin vahvuuksiin ei kuulu nopeus, toiselle laidalle Turkilla on tarjota jalkoja. Gökhan Töre on kaksi ensimmäistä ottelua pelikiellossa, mutta Volkan Sen tarjoaa yhtä lailla kovaa vauhtia. Sen tuonee ainakin hyvän vaihtoehdon ottaa vaihdosta vähän jalkoja kehiin ravaamaan väsyneitä pakkeja vastaan. Jos valmentaja Fatih Terim ei peluuta Calhanoglua puhtaana hyökkääjänä, vaihtoehtona on tarjolla muutama vuosi sitten jonkin verran hypeä kerännyt Burak Yilmaz. Yilmaz siirtyi nyt helmikuussa Kiinaan pelaamaan Galatasaraysta, mutta on kuitenkin potentiaalinen avauksen mies.
Espanjan pitäisi normaalilla tasollaan hoitaa tämä lohko, mutta muista jatkopaikoista käydään kova kamppailu. Kroatian uskoisin yltävän toiseksi ja Turkin menevän vielä kolmossijalta jatkoon. Tshekin kohtalo on pelata kolme ottelua ja lähteä kotiin.
e. Muokkasin tähän ja muihinkin jo avaamini ketjuihin otteluiden selostajat YLEllä kun ne nyt ainakin allekirjoittanutta kiinnostavat kovastikin.
Viimeksi muokattu: