Tottakai Piristä jäi todellisen huippuvalmentajan kuva ja jonkinlaisen lahtelaisen kiekkoilun midaksen kuva, sen verran hyvää tulosta Pelicans hänen aikanaan teki. Toki Pelicansin pelaajamateriaalikin oli Elorannan kahdella viimeisellä kaudella melko hyvä ja pelaajahankinnat olivat onnistuneita.
Mutta ei liene sattumaa että lähes koko joukkueen verran pelaajia pelasi parhaat kautensa Pirin valmennuksessa:
Mikko Peltolan ura saavutti uuden kevään
Tommi Turunen nousi rivimiehestä "tähtipelaajaksi" parin kauden ajaksi
Lasse Jämsen pelasi uransa parhaat kaudet
Mika Niskasesta kasvoi liigaan perusvarma ja ylemmän keskitason pakki
Jan Latvala nousi lähes maajoukkuetasolla
V-P Laitinen nousi maajoukkuemieheksi ylimääräisen pakin roolista
Kalle Koskisen ura sai uutta nostetta JYP-ajan jälkeen
Joonas Jääskeläinen teki omat maaliennätyksensä ja pelasi uransa parhaat kaudet
Toni Koivunen pelasi toistaiseksi viimeisen onnistuneen kautensa
Toni Saarinen ja Jani Keinänen pelasivat loistavasti jarruketjussa alivoimaa ja pelasivat nimenomaan niissä rooleissa, jotka heille itselleen parhaiten sopivat. VP-Nutikka roikkui hyvin tämän ketjun jatkeena.
Jussi-Antti Reimarikin pelasi varmimmat pelinsä Pirin aikana =D
Pasi Kuivalainen pelasi loistavan viisikkopuolustuksen avulla pitkään aikaan hyvän kauden
Pirin peluutuksenkin voi sanoa toimineen viimeisillä kausilla ihan tyydyttävästi. Se että yv:ssä pelattiin jossain vaiheessa tasaisesti kolmella kentällä, ei aina miellyttänyt. Myöskään maalivahdin poisottamisessa ei otettu riskejä eikä hötkyilty kuten ei muutenkaan koko pelissä. Peliä lähdettiin rakentamaan maltilla oman pään kautta. Pakki jäi usein kiekon kanssa odottelemaan oman maalin taakse parhaaksi ja varmimmaksi katsomaansa hyökkäykseenlähtö-hetkeä. Keskialue otettiin varman päälle ja jotta tämä taktiikka pelasi, tarvitsi se pohjaksi taitavia yksilöitä, jotka pystyivät tuomaan kiekkoa ylös "alivoimahyökkäyksissäkin" ja luomaan maalipaikkoja ilman ylivoimaa.
En kuitenkaan usko että Piri esimerkiksi tämän hetken Pelicans-materiaalia saisi toimimaan paljoa paremmin kuin se on nyt toiminut. Eli ei Pirikään ilman jonkinmoisen taidon omaavia yksilöitä saa ihmeitä aikaan, kuten esim. ensimmäisellä liigakaudella nähtiin. Sen kauden joukkue oli mielestäni hiukka tämän kauden Pelicansia jopa parempi.
Nuorten kehittämisestä on vaikeampi Pirin kohdalla sanoa juuta tai jaata. Omissa nuorissa kun ei Pirin aikana tainnut olla kovin potentiaalisia kavereita jos vertaa vaikkapa tähänkin hetkeen.
Henri Laurila taisi olla harvoja liiga-aikakauden pakkeja, jotka Piri nosti pikkuhiljaa kokoonpanoon ja Laurila esitti yllättävän varmoja otteita alusta pitäen. Taitaa muuten olla ainut kohtalaiselle tasolle noussut lahtelaisten kasvattama pakki sitten "NHL-stara" Toni Lydmanin.
Hyökkääjäjunioreista liigakausilla vain Mikko Juutilainen ja Janne Sinkkonen pääsivät kunnolla kokoonpanoon, eikä heissäkään lopulta tainnut olla kovin hyviä aineksia edes liigatasolle. Juutilainen nyt oli melko näppärä ja väläytteli välillä päästessään johonkin muuhun kuin 4-ketjuun (harvoin näin kävi), mutta lopulta ura ei ehtinyt ennen lopetusta lähteä nousuun.
Itseäni on ainakin harmittanut Pirin ajoissakin se, että 4-ketjussa roikotettiin Jarkko Väänäsen ja Jarkko Ollikaisen kaltaisia ikuisia lupauksia ja tällaisia pelaajia myös hankittiin (mm. Riihijärvi) sen sijaan, että omia junioreja olisi ajettu sisään ja samalla säästetty rahaa kun kärki hyökkäyksessäkin oli tarpeeksi terävä ilman ylijäämämiesten tukea. Mutta voi tosiaan olla että omat juniorit olivat siihen aikaan liian huonoja edes kokeilemaan liigakuvioita.