Kaikesta puuttuu kokonaisuuden hahmottaminen. Sama ilmiö on julkisten hankintojen kilpailutuksien kanssa. Kilpailutuksissa ei oteta huomioon sitä, mistä palvelu tuotetaan. Sillä olisi kokonaisuutena iso merkitys, tuleeko vaikka remonttifirman työntekijät Suomesta vai Virosta, mutta kilpailutuksessa katsotaan pelkästään hankintahintaa. Jos palvelun tilaaminen paikallisilta toimijoilta olisi vaikka 10% kalliimpaa, maksaisi se kokonaisuutena itsensä helposti takaisin. Jos palvelun hankinta Suomesta toisi työpaikkoja tänne, säästäisi valtio suoraan työttömyyskorvauksissa ja saisi osan tuntihinnasta takaisin verottamalla työtä saaneen duunarin tuntipalkkaa ja ottamalla oman vero-osansa työntekijän palkan kulutuksesta. Mutta ei, kokonaisuudella ei ole väliä, sillä Seppo Suomalaisen 50€/h tarjous jää Veli Virolaisen 45€/h jalkoihin putkinäköisen hankintasysteemin takia. Rahat ja talouskasvu menee samalla sinne Viroon, mutta hankintaohjeistuksien mukaan näennäisesti säästettiin ja ollaan taas parempi paikka asua.
Tämä on täysin totta. Ja varsinkin rakennusalalla tehdään sitä, että urakoitsijana on jokin suomalainen yhtiö, joka saa urakan, mutta hankkii työvoiman sitten ulkomailta. Toinen keino on käyttää vuokratyöfirman henkilöstöä, tämä tietysti mahdollistaa työvoiman paremman liikkuvuuden, mutta todellinen syy taustalla on urakoitsijan voittojen maksimointi.
Nähdään tosiaan vain se hankintahinta ja kun kvartaalitaloudessa elämme, ei todellakaan tuijoteta kauaskantoisempia vaikutuksia. Rahat siis valuvat urakoitsijoille ja halpatyövoima asuu/kuluttaa pääosin kotimaassaan. Rakennusalalla taitaa rahaa valua eniten Viroon, Venäjälle, Puolaan, Romaniaan jne jne. Työn laatuhan siinä kärsii toki myöskin, mutta nykyisin siitäkin vähät välitetään, kun esimerkiksi julkisivuremonteille voi antaa vaikka vain kahden vuoden takuun. Eli hankintahetkellä päästään halvemmalla, mutta lopun kaiken kaikki tulee kalliimmaaksi kun jälkiä korjaillaan myöhemmin.
Meinaa mennä melkoiseksi offtopiciksi, mutta ympäristönkin kannalta täytyy ihmetellä, mikä järki vaikkapa oululaisen peltifirman on tehdä työtänsä Turussa? Totta kai kilpailu on kovaa ja hinnan mukaan täytyy pitkälti mennä, mutta silti päättäjät voisivat näissä asioissa vetää kotiinpäin ja suosia paikallisia toimijoita. Tai ainakin omasta mielestä on erikoista, että kuopiolaiset timpurit operoivat Tampereella ja tamperelaiset timpurit Kuopiossa.
Toki on erikoisalojakin joiden tuotetta/palvelua/osaamista ei saa joka puolella ja nämä menevät sitten töissä ympäri maan.
Elokapina voisi näkyvyydellään puhua myös työn tekemisen vaikutuksista ympäristöön ja miettiä työvoiman/tavaran kuljettamisen vaikutuksia ympäristöön. Toki eivät markkinavoimille taida mahtaa mitään, mutta herättäisi ainakin keskustelua.
